Nopeus-ja kiihtyvyyskilpailu

ja eikös se niin mene, että kun täytös paranee (ja jos lisäksi vielä seos on "puhtaampaa"), ennakkoa pitäis hieman vähentää, kun palaminen tehostuu/nopeutuu... -> painehuippu siirtyy aikaisemalle...

Juuri näin. Jos on alhaiset rutut niin silloin se ei välttämättä nakuta. Tai sitten se on nakuttanu niin vähä ettei sitä kuule.

mä olen putken tekijänä niin onneton, että on pakko pelata kovilla puristuksilla, että saa edes jotain tehoja irti

mutta siis se läpätön pv joka nakutti, niin kyllä tehot ja kierrokset lähti kuin veitsellä leikaten, kun se aloitti naulaamaan... tietysti jos on kovaääninen tehari (en tarkoita sitä ääntä, joka putken päästä tulee), vaan jos se "kilisee" niitä paineaaltoja, niin kyllä sen äänen taa pieni nakutuksen ääni häviää, mutta nakutuksen aiheuttama puutuminen ei välttämättä tule heti ensimmäisenä mieleen, kun sitä naulaamista ei vain erota sen muun äänen takaa...

ja ainahan se ei tarvitse edes sitä nakutusta, riittää, että painehuippu on vain riittävän väärässä kohtaa ja se "tappaa" (vie siis tehot, ei fyysistä hajoamista) koneen...

onneksi tuon testaaminen ei ole vaikea homma, sytkää vain myöhäisemmälle ja pari testivetoa, kyllä sen huomaa mitä tapahtuu aika äkkiä...

jos taas sarven koneessa vika ei olekkaan sytyssä, menee aika mielenkiintoiseksi etsiä "vikaa" tietysti huuhtelujen kanssa operoidessa mikä tahansa tuntuu olevan mahdollista... liian "hyvät" huuhtelut voi joskus laskea virtausnopeuttakin liikaa ja myös se vie kierroksia... ja tais se takahuuhtelukin kokea aika radikaalin muutoksen jossain vaiheessa, eli ne 2 pientä on nyt 1 iso...

Joo, testaushan on onneksi tässä tapauksessa suhteellisen suoraviivaista. Ja palkitsevaa jos vika piilee siellä. Joskus pentuna laitoin Tunaan 75 JPC:n ja tuntu olevan kummallisen lussu koko paketti. Mutta sitten sytkää ja kärkiä kääntelemään, ja kun se kone lopulta heräs eloon, olihan meno aikalailla toisenlaista..

Tuo virtausnopeushomma ei oo ihan yksiselitteinen. Sehän on kans kompromissi monen asian suhteen, ja jollakin kierroksilla ne virtausnopeudet ja siitä johtuva massan hitaus sattuu kohdilleen. Ja jollakin taas ei. Ja noiden asioiden mitoittaminen alkaa olla jo melkoista viidakkoa, joten ainakin tässä tapauksessa lähestymistapana on ollut aina niin tehokas "ne on mitä ne on"...

Joo, takahuuhtelu sulautui yhdeksi, ja siirtyi osoittamaan kantta kohti pakoaukon sijaan. Eipä noilla mun pytyn kanavilla oikein taida enää olla mitään tekemistä P+:n alkuperäisten kanavien kanssa. Kokoa on reilusti enemmän, ja virratakin ne taisi jotain puolitoistakertaisesti tai tuplasti verrattuna vakio P+:aan.

onneksi tuon testaaminen ei ole vaikea homma, sytkää vain myöhäisemmälle ja pari testivetoa, kyllä sen huomaa mitä tapahtuu aika äkkiä...
...
liian "hyvät" huuhtelut voi joskus laskea virtausnopeuttakin liikaa ja myös se vie kierroksia... ja tais se takahuuhtelukin kokea aika radikaalin muutoksen jossain vaiheessa, eli ne 2 pientä on nyt 1 iso...

Kappas kehveliä! Suljin tuon sytytysennakon päätelmissäni pois koska arvelin, että liian aikainen sytytys olisi paljastanut itsensä nakuttamalla... No, jää nähtäväksi että siinäkö vika piilee. Viikonloppuna viimeistään?

Oma projektikin jopa edistyi vähän, kolusin jo pajasta vaihteistoon rattaita! Ja koin kerrankin positiivisen yllätyksen, kun olinkin jo laittanut lohkoihin uudet laakerit ja shimmannutkin ne jo. Tietääkö muuten joku, mistä saa arkkitavarana sellaista tiivistemateriaalia josta saa tehtyä pakopuolen tiivisteitä? Noissa valmiina kaupasta saatavissa Puchin tiivisteissä kun tuppaa jäämään tiivistepinta aika kapeaksi, kun tiivisteen aukkoa suurentaa pakokanavan kokoon - eli ihan hiukan vain...

Sillon joskus vuosi sitten tein hätävaratiivisteen puchiin ihan vaan pahvista, ei edes mitään kummosta pahvia kun lähdemateriaali oli laatikko, jossa mäntä tuli minulle. Eli sellaista millin-1,5mm paksuista, josta leikkasin kaksi sopivankokoista tiivistettä ja laitoin nämä päällekkäin. Siitä tuli niin hyvä, että en myöhemminkään jaksanut vaihtaa sitä, en edes silloin kun hieman ennen myyntiä pistin vakioputken takaisin . Mutta tunturi nyt ei ollutkaan mitenkään kovin vakavalla naamalla viritetty, lievästi hipsittyä autisaa, kaasaria ja putkea vain.

...Joten veikkaanpa että puhutaan niinkin maanläheisestä asiasta kuin sytytyksen ajoituksesta...

Eikös se sytytys enää kuulukkaan vakiosäätöihin muutoksien jälkeen siinä missä kaasarin säädötkin ?. Vakiosytkällä tosin joutuu pelaamaan ihan pelkällä perusennakolla ja siten se on yksi paljon rajoittava tekijä onnistumisessa, mutta muistelisin että tämä ei teikäläisellä ole ongelmana. Olin jotenkin siinä uskossa, että sytkän kanssa olit ilman muuta jo pelannut.

Kampikammion tilavuusmuutosta tuossa mietin sillä, että kun kerran putkikin on mitoitettu hiuka erilaiselle pytylle, niin tilavuusmuutoksella sen olisi ehkä saanut reagoimaan hiukka paremmin ylhäällä, vaikka tämä jossainmäärin nyt ehkä järjenvastaiselta tuntuisikin. Kyseessä on kummiskin aika nopeasti testattu muutos ja tuloksista voidaan taas vetää lisäpäätelmiä. Muutoinkin kun tuon koneesi rakenteesta joutuu tässä menemään aika pitkälle arvailujen varassa. Esim. Ainakin omien metodeiden mukaan noin suuret sylinteriaukot vaatii ihan hervottomat poikkipinta-alat lähdöissä, jotta kanavan supistuminen aukkoa kohden pysyy järkevissä mittasuhteissa.

Alumiinista tai kuparista syntyy kestäviä pakoaukon tiivisteitä.

Alumiinista tai kuparista syntyy kestäviä pakoaukon tiivisteitä.

...jotka myös pitää? Minkä paksuista lättyä kannattaisi käyttää?

1mm pystyy vielä saksilla leikkelemään. Keskireijän valmistaminen kannattaa suorittaa reikäprässillä vaikka nakertaen jos sopivaa meistiä ei suoraan löydy. Toki jos tuon lätyn saa jotenkin tuettua, niin onnistuuhan se porallakin tehdä reikiä. Kyllä nuo tiivisteet pitävät pakoputkessa siinä missä sylinterinkannessakin tai sylinterin alla.

Kiitos vinkistä MänTä, pitääpä tuherrella tiiviste millisestä alumiinista ja katsoa kuinka käy. Ja totta, pitäähän se alumiinitiiviste kannen ja pytyn välissäkin niin miksei sitten tuossa...

Kyllähän se tietysti kuuluu, mutta joskus laiskottaa, ja kun tarpeeksi monesti laiskottaa niin sitten se unohtuu, ja sitten joutuu palaamaan perusasioihin mutkan kautta. Ja tietysti on aina ihan superia olettaa että "kun se aiemmin toimi noilla säädöillä, toimii se nytkin"...

No ei sen kanavan supistumisen ihan mitään tolkutonta tasoa tarte olla, siinäkin liika on liikaa. Vaan eipä mulla silti nuo huuhtelujen lähdöt ole likikään vakiokuosissa, aika onneton pinta-alahan niissä vakiona on, siinä olet aivan oikeassa.

Eikös se sytytys enää kuulukkaan vakiosäätöihin muutoksien jälkeen siinä missä kaasarin säädötkin ?. Vakiosytkällä tosin joutuu pelaamaan ihan pelkällä perusennakolla ja siten se on yksi paljon rajoittava tekijä onnistumisessa, mutta muistelisin että tämä ei teikäläisellä ole ongelmana.
...
Esim. Ainakin omien metodeiden mukaan noin suuret sylinteriaukot vaatii ihan hervottomat poikkipinta-alat lähdöissä, jotta kanavan supistuminen aukkoa kohden pysyy järkevissä mittasuhteissa.

Kiitos vinkistä MänTä, pitääpä tuherrella tiiviste millisestä alumiinista ja katsoa kuinka käy. Ja totta, pitäähän se alumiinitiiviste kannen ja pytyn välissäkin niin miksei sitten tuossa...

Kupari vois olla parempaa, kun sen saa pehmeemmäks kuumentamalla punaseks ja heittämällä kylmään veteen. Reiät saa tehtyä näppärästi dremelilläkin. Mielestäni pakotiiviste kannattaa olla vähän paksumpaa, kuin milli.

No ei sen kanavan supistumisen ihan mitään tolkutonta tasoa tarte olla, siinäkin liika on liikaa. Vaan eipä mulla silti nuo huuhtelujen lähdöt ole likikään vakiokuosissa, aika onneton pinta-alahan niissä vakiona on, siinä olet aivan oikeassa.

Tämähän on tietysti ihan totta. ..Joskin jos supistuspistettä lähdetään tuomaan enemmän nollan suuntaan (männän laen keskipiste X,Y,Z -akseleilla), ei muutoksen tarvitse olla kovin montaakaan milliä, kun lähdot alkaa suurenemaan suhteessa reilummin. Muutoshan kun olisi hyvä aina saada aikaiseksi koko huuhtelukanavan matkalle.

Sylinterikuvasi perusteella siis noita lähtöjen pinta-aloja arvioin. Mä olen mitä luultavimmin tottunut käyttään jonnin verran reilummin supistuvampaa kanavaa. Muutoinkin tuntuu että huuhtelun saa tasapainoisemmin pelittään laajemmalla kierrosalueella, vaikka yläpäästä sitten puhtia puuttuun jäiskin turhan kovien virtausvastusten johdosta.

Sitten ihan yleistä pohdintaa:

Sellainen ajatus tuli tuossa kerran, että sylintereissä, joissa sisäpinnan muodostaa pelkkä sylinteriputki (puch, yms..), sisäkaarteen voisi helpoiten rakentaa siten, että otetaan paksuseinämäisestä putkesta pituussuuntainen siivu, jonka leveys on kanavaan sopiva. Tähän palaseen voidaan hioo sisäkaarteen muoto ja kiinni kanavaan se saadaan tulppahitsauksella. Eli sen keskelle porataan reikä niin ylös huuhtelun lähdöstä ajateltuna, kuin hitsaus vielä onnistuu. Lopuksi tietty hitsauskohdan tasoitus ja sylinteriputken poraus ja hoonaus mahdollisten putken muotovirheiden poistamiseksi.

Vaikka kappale ei siis olisikaan kokomatkalta sylinterin kanssa ns."yhtä puuta" lämpölaajenemiset on kummiskin sen verran pieniä huuhtelukanava kohdalla, että tuskin palanen niiden vuoksi minnekkään irtoaa. Voin vielä tuosta tekasta selventävämmät 3D kuvat, mikäli tekstistä se ei oikein auennut. Onkos joku jo kokeillut tehdä tuollatavoin ?

...Reiät saa tehtyä näppärästi dremelilläkin. Mielestäni pakotiiviste kannattaa olla vähän paksumpaa, kuin milli.

Reikiä saa "stanssattua" ihan ruuvipenkissäkin kupariin. Otetaan vain sopivahalkaisijainen 2-3mm seinämävahvuuden lyhyt putken pätkä, jonka pääty teroitetaan. Ruuvipenkkiin pala paksua vesivaneria taustaksi ja ruuvipenkillä puristetaan putkenpätkä kuparilevystä läpi. 1mm kuparilevystä menee läpi vielä ihan kevyestikkin. Kauhean suuria reikiä ei onnistu painamaan isollakaan ruuvipenkillä, mutta alle 30mm menee ihan helposti. Isompia varten olisi hydraulinen prässi parempi.

Sellainen ajatus tuli tuossa kerran, että sylintereissä, joissa sisäpinnan muodostaa pelkkä sylinteriputki (puch, yms..), sisäkaarteen voisi helpoiten rakentaa siten, että otetaan paksuseinämäisestä putkesta pituussuuntainen siivu, jonka leveys on kanavaan sopiva. Tähän palaseen voidaan hioo sisäkaarteen muoto ja kiinni kanavaan se saadaan tulppahitsauksella. Eli sen keskelle porataan reikä niin ylös huuhtelun lähdöstä ajateltuna, kuin hitsaus vielä onnistuu. Lopuksi tietty hitsauskohdan tasoitus ja sylinteriputken poraus ja hoonaus mahdollisten putken muotovirheiden poistamiseksi.

Vaikka kappale ei siis olisikaan kokomatkalta sylinterin kanssa ns."yhtä puuta" lämpölaajenemiset on kummiskin sen verran pieniä huuhtelukanava kohdalla, että tuskin palanen niiden vuoksi minnekkään irtoaa. Voin vielä tuosta tekasta selventävämmät 3D kuvat, mikäli tekstistä se ei oikein auennut. Onkos joku jo kokeillut tehdä tuollatavoin ?

Tuo on mielestäni turhaa touhua. Eikös se olisi yksinkertaisempaa vain valaa kemiskistä moinen? Säästyisi hitsaamiseltakin, ja sylinteri ei kuumene noilta kohdin huuhteluseoksen jäähdyttämänä niin paljoa, että kemiski ei kestäisi. Kemiskillä olisi tarkoitus tehdä tuohon 50cc metraan mikä on ilmeisesti tulossa postissa. Sitten joskus.

ei tuo -zone-:n idea ihan hullu ole, kemiksin kyllä saa helposti sinne kanavaan, muta sen hiominen sinne oikeaan muotoon ei aina ole niitä yksinkertaisimpia töitä valmista kemiksi klönttiä taas en menisi liimailemaan huuhtelukanaviin, kemiksin pitää antaa liimautua kappaleeseen, muuten sen pysyminen on vähän epävarmaa...

vois aksun pyttyyn koittaa soveltaa tuota tekniikkaa joskus, kun on ne päähuuhtelujen ja keskimmäisten huuhtelujen väliseinä vielä rakentamatta kemiksillä sitten siistis ne "saumat"...