Moottorin alakerta

Ennemmin kannattais ruveta muokkaan ja sorvaileen niitä rm:n akseleita ja vetorattaita sinne pevun laatikkoo, niissä ei ollut edes mitään ihmeellisiä eroja, rm:ssä vain hieman pidemmät akselit kun pevun vaihderattaiden akselit. Loppupeleissä voisi riittää kun vain syventäisi pevun vaihderattaiden akseleiden röörejä..

Jos en aivan väärin muista, niin PV'n lohkoissa loppuu tavara kesken, jos niitä koloja lähtee syventämään. Aikanaan yritin itsekin patentoida, ei vaan aika riittänyt siihenkään hommaan.

Varmaan aivan helpoimmalla selviää, kun modailee sinne alakertaan ihan PV:n sähköt, kampura ei vaadi suurta modausta, ja sähköongelmakin taitaa ratketa ihan vain uudella aluslevyllä.

Varmaan aivan helpoimmalla selviää, kun modailee sinne alakertaan ihan PV:n sähköt, kampura ei vaadi suurta modausta, ja sähköongelmakin taitaa ratketa ihan vain uudella aluslevyllä.

itse kyllä lähtisin modaamaan crossin sähköjä suoraan. Uudempien 80 cc yz,kx,cr sähköt menee ainakin pv:n melkein heittämällä, pientä magneeton sorvausta ja aluslevyn sovittelua ja saat kierrosten mukaan säätyvän sytyn joka on kohtuudella hyvin kohdillaan. Melkein kokeilisin jotain uudehkojen 125 cc virtavehkeiden sovittelua, niihin löytyy hyvät säädettävät syttyohjaukset. Noiden 80 cc sytyistä en ole aivan varma.

Saisi nyt ensin moisen setin toimimaan edes pevun sähköillä.

Mites tuo ensiörattaan laita? Olikos se nyt cheese:lä kenellä oli tuo ilmajäähy rm, häneltähän tuota voi kysyä.

itse kyllä lähtisin modaamaan crossin sähköjä suoraan. Uudempien 80 cc yz,kx,cr sähköt menee ainakin pv:n melkein heittämällä, pientä magneeton sorvausta ja aluslevyn sovittelua ja saat kierrosten mukaan säätyvän sytyn joka on kohtuudella hyvin kohdillaan. Melkein kokeilisin jotain uudehkojen 125 cc virtavehkeiden sovittelua, niihin löytyy hyvät säädettävät syttyohjaukset. Noiden 80 cc sytyistä en ole aivan varma.

Itse kyllä tekisin täysin samoin itse, JOS kyseessä ei ole tieliikenteeseen kone. Mutta kun tieliikenteessä on sellainenkin pakollisuus kun valot, ja krosseissa niitä harvemmin on....

Valovirtapään avustuksella saa myös ne valot toimimaan.

Mites tuo ensiörattaan laita?

Ite pitäsin tota suurempana huolena kuin sähköjä. Zam64 näyttäs olevan tossa käyttäjätiedoissa rm80 ilmajäähdytteinen(kö)? Vai käsitinkö väärin.

Mites tuo ensiörattaan laita?

Ite pitäsin tota suurempana huolena kuin sähköjä. Zam64 näyttäs olevan tossa käyttäjätiedoissa rm80 ilmajäähdytteinen(kö)? Vai käsitinkö väärin.

ei kun mulla on vuoden RM50 vuosimallia 1980

Asia selvä, eiköhän tuo ensiörattaan sopivuuskin selviä ajan kanssa.

Olisi pikku kysymys kiertokangen alapäänlaakerista. Ainahan sanotaan ettei siellä saisi olla yhtään klappia ylos/alas suunnassa. Oikein tarkasti kun tunnustelee niin voi tuntea aivan minimaalisen heiton jopa uudenkarheassa kangessa (eipä noista tarvikkeista tiedä). Onko teidän linja siis tasan NOLLA vai sallitteko tuollaisen minimaalisen olemattoman "klapin"?

Ite olen kyllä vaihtanut samantien uuden tilalle.. Oma linja on "nolla"..

Kyllä se suht nollalinja kannattaa pitää niin tulee sitte vähemmän yllätyksiä. Mutta noihin taiwan kiertareihin ei kannata koskee.

ehkä vähä väärä topic mutta sopiiko rm 125 kone pv:n runkoon? ei kiinnityspaikoilla ole väliä mutta mahtuuko?

Minkävaan saa mahtumaan mihinvaan, mutta pv:n runkoon joutuu tetääkseni muuttamaan rungon alaputken muotoa kovalla kädellä. Ainakin siinä Pv:ssä oli muunnettu, missä vesijäähy 125 Rm kone on.

Itseasiassa se tapin lukitseminen ei ole mikään iso ongelma. Lukitustappi vain limpusta läpi sopivalla tavalla. En keksi, miksi se ei onnistuisi.

Itseasiassa se tapin lukitseminen ei ole mikään iso ongelma. Lukitustappi vain limpusta läpi sopivalla tavalla. En keksi, miksi se ei onnistuisi.

Rakenteellisesti tietysti onnistuu, mutta lähinnä mietin kestävyyttä.

Onkos kukaan syventynyt syvemmin tähän kaksi kampuraiseen rakenteeseen, jossa siis mäntään kiinnittyy kaksi kiertokankea, jotka ovat liitetty vierekkäisiin, erillisiin kampiakseleihin.

Tällä tavoin voitaisiin ilmeisesti käyttää paljonkin lyhyempiä ja kevyempiä mäntiä. Kestävyyden kärsimättä.

Tosin liittyy 4-t tekniikkaan, mutta se ei kai vissiin haittaa?

Samaa tekniikkaa käytetään ainakin 1,4 litraisessa turbo-diesel kopneessa (protyyppi), eli siis ensimmäinen mikä sovitetaan moottoripyörään.

Tuossa kun oli puhetta tuosta iskunpituuden kasvattamisesta, niin rupesin miettimään, että eikö toisaalta joissain tilanteissa olisi parempi lyhentää iskunpituutta.

Tästä olisi kiva saada mietteitä. Ajatellen esmes jotain kisamopoprojektia tai muuten vaan kakstahdin virittelyä. Mitä lyhyempi isku sitä korkeampia kierroksia voidaan käyttää, koska männän keskinopeus ja kiihtyvyys alenevat.

Mikähän mahtaisi olla pienin järkevä iskusuhde ajatellen vaikka suzuki pv:n myllyä. Huonona esimerkkinä mainittakoon että yamaha r6:ssa iskusuhde on 0,634 ja parempana esimerkkinä 85 kx jossa is on 0,944. Okei selvää että nelareissa voi käyttää pienempaa iskusuhdettä mutta mitkä rajat menee kakstahtissa.

Mietteitä myös että mitä pitäis ottaa huomioon jos moiseen hommaan ryhtyis. Käytännössä ja teoriassa.