Yleinen Pro-virittäminen

eli aukon tulisi olla isompi mitä kaava antaa ??

jos kenelläkään on koskaan mahdollisuus nähdä 125 tai 250 RR pyörän tai kisaminimoton( Blata esimerkiksi) aukot niin katsokaa, ihmetelkää( ja tehkää portmäppi). sylinteri alkaa muistuttamaan reikäjuustoa. materiaalia on vain sen verran että sylkkä pysyy kasassa...noin mulle on isot pojat esson baarissa kertoneet.

niin se muistuttaa ainaki mx pyöris 85, 125...

jep jep eli suuntaus on ollut ja on kokoajan yhä suurempin aika-aloihin.

niin ja nämä mx pyörätkään ei kierrä loppuunsa niin hirveasti toisin kuin rr pyörät...

mutta repii se piikki 125mx:kin hyvin

niin tämänkin perusteella voi olla kahta eri mieltä tietysti nuista aika-ala kaavoista...

Olen ajatellut ottaa projektiksi valmistaa vesijäähdytteisen kannen Pv:n koneeseen vaihdettavilla palotiloilla.

Kansi olisi tarkoitus koneistaa alusta loppuun itse eli en ole tekemässä valmiista kannesta.

Kansi olisi tarkoitus valmistaa 3 osasta eli

- Palotila.
- Itse kansi.
- Vesitilan kansi.

Olen miettinyt mikä olisi järkevin tapa toteuttaa ja olen jo visioinut valmiin ajatus mallin voin laittaa lähiaikoina 3d mallinnuksen ja ajattelin että täällä voisi herätä keskustelua asian tiimoilta eli neuvoja ja vinkkejä jotta tulisi paras mahdollinen lopputulos.

Raaka-aineen virkaa toimittaa 45 mm paksu Alumiini levy.

eikö kannattaisi jo samalla tehdä koko sylinteri vesijäähyksi kerta tulee kansikin ja vaihdettavilla palotiloilla.

Vesijäähyn sylinterin rakentamisessa on niin paljon työtä verrattuna hyötyyn etten viitsi ruveta koska kannen kautta poistuu lämmöstä ylivoimaisesti suurin osa.

Mikäs mahtaa olla itse viilaamalla toteutettuna suurin järkevä kierrosluku mitä kannattaa tavoitella? Mennäänkö maksimikiihtyvyyksien ja männännopeuksien mukaan vai mihin asti pääsee kohtuuhelposti?

Mikäs mahtaa olla itse viilaamalla toteutettuna suurin järkevä kierrosluku mitä kannattaa tavoitella? Mennäänkö maksimikiihtyvyyksien ja männännopeuksien mukaan vai mihin asti pääsee kohtuuhelposti?

Kappaleiden murtolujuudet sen käsittääkseni viimekädessä määrää. Pitäisi laskea lakerikuormat, hitausmomentit.. Yleispätevää ei ymmärtääkseni pysty antamaan.

eikö se yleispätevä ole kuitenkin männänkeskinopeus ??

männän nopeuksista voi saada hyvät osviitat, mitkä varmaankin riittää mopotasosissa vehkeissä jonkin matkaa.. kuitenkin jos ruvetaan oikeasti potkua saamaan irti voi olla että juurikin materiaalien murtolujuudet pitää olla tarkasti tiedossa.. Vai mitä sanotte esim. sarven p+ pytystä joka ei kiertänyt ihan mahdottomia mutta mäntä otti ja levisi silti...

onneksi nää mopokamat on senverta halpoja että vaikka vähän kilahtelee niin seuraavan männän kanssa osataan olla vähän varovaisempia/tiedetään mitottaa tehoalue seuraavalla kerralla vähän erilailla, eikä siinä mene edes kaikki ruokarahat hukkaan...

Oma veikkaukseni sarven männästä on, että suurin syy on valmisturvirhe männässä. Särö tai heikko kohta valussa, josta murtuma lähti etenemään.

Ketju on niin vahva, kuin on sen heikoin lenkki. Moottorin liikuvat osat voidaan ajatella olevat yhtenliitetty ketju. Kun heikoimman kohdan kestävyys ylitetään, hajoaminen alkaa sieltä. Tästä syystä männän keskinoputta voidaan pitää vain osittain jonkin näköisenä kriteerinä maksimikierroksille. Se ei kylläkään määrää sitä, jos heikoin kohta ketjussa on jokin, jota ei voida laskea suoraan männän keskinopeudesta.

Hyvä sivusto aiheesta löytyy : http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_2_1_3.php

Läppäventtiileistä

Perinteisesti läppäventtiileissä on käytetty varsinaisten läppien pituisia, läppää koko matkalta tukevia rajoitinläppiä estämään läppiä avautumasta liikaa. Perusteluna kirjallisuudessa rajoitinläppien käytölle on esitetty jotain sen suuntaista, että jos ei rajoitinläppiä ole lainkaan tai rajoittimet ovat liian ”isolla”, läpät hakkaavat korkeilla kierroksilla läppärunkoa vasten niin kovaa että ne alkavat pomppia hallitsemattomasti, jolloin niiden tiiviys kärsii ja teho alenee. Ja että lisäksi läpät pääsevät rajoittamattomina taipumaan enemmän ja niiden kestoikä lyhenee.

Perinteinen läppäventtiili rajoitinläpillä

Tässä kuitenkin läppäventtiili , jossa rajoitinläppiä ei ole. Ruuvien kohdalla oleva läpyskä lienee tuossa vain painamassa läppää runkoa vasten tasaisesti koko leveydeltä. Tällaisia tarjotaan korkealle kiertäviin koneisiin, joten kaipa ne niissä toimivat. Miksi? Onko nämä tarkoitettu koneisiin, joissa läppärunko on muotoiltu rajoittamaan läppien liikettä juuri sopivasti vai käytetäänkö näissä paksumpia / jäykempiä läppiä vai mistä on kyse?

Itse olen ihmetellyt samaa. Omat testit kun on osoittaneet, että läppien rajoittimia ei kannata availla. Suurimmat ongelmat availuista on keskittyneet keskikierrosalueelle.
Kuvissasi myös näkyvät osat ovat nimeltään reed valve stuffer, jos joku ei tiennyt. Niistä lisää ja läpistä vähän luettavaa esim: http://www.snellmanracing.fi/pdf/boyesen_tuotteet.pdf
Tuota mainitsemaasi "läpyskää" kutsutaan ihan vain nimellä Rev-Plate.

Kiitos Boyesen-linkistä. Muistelinkin, että noita lättyjä taidetaan kutsua ameriikaksi nimellä rev plate. Ja tuosta mainitsemastasi reed valve stufferista käytetään mielestäni myös nimitystä venturi. On muuten joskus käynyt mielessä kokeilla tehdä Boyesen-tyyliset läpät. Päälle mahdollisimman löysä läppä ja sen alle jäykempi, esim. 0,4 - 0,5 mm hiilikuituläppä, johon sitten reikä.

...Ja tuosta mainitsemastasi reed valve stufferista käytetään mielestäni myös nimitystä venturi. On muuten joskus käynyt mielessä kokeilla tehdä Boyesen-tyyliset läpät...

Voi olla mahollista että kutsutaankin, vaikka venturilla useimmin tarkoitetaan kanavan halkaisijan muutosta, jollainen on esim kaasarin kurkku.
http://www1.uts.com/Physics/flowmetering/flowmeter.htm

Sama ajatus on itsellänikin käynyt noiden 2-porttisten läppien suhteen. Tuohon Casereediin sitä olen kaavaillut. Siinähän on nyt YZ80 läpät. Läppäventtiilin virtaavuus varmasti riittää, sillä sama koko löytyy tuosta 125 RD:stänkin. Tohon casereediin nuo 2-porttiset voisivat olla ihan omiaan.
Kokeilu nyt näyttää sitten viimekädessä mikä on toimivin. Periaatteessa 2-porttinen on ajatuksena hyvä, mutta virtaus häiriintyy jonkin verran 2-porttisilla. = Seoksen kulkiessa isomman läpän läpi vain pienen ollessa auki, muodostuu läppäventtiiliin kynnystä.

Hyötyä liian penen virtausarvon omaavaan läppäventtiiliin taas niiden 2-porttisten asentamisesta voidaan olla montaa mieltä. Pahimmassa tapauksessa virtaus vain häiriintyy entisestään.

Esim boyseneissa rajoitinläpät puuttuvat boysenin mukaan, koska niitä ei tarvita. Lasikuitu kestäisi rasituksen ja tällä tapaa saataisiin suurempi avauma suurilla kierroksilla. Parhaat tehothan tietenkin irtoaa yksiosaisilla paksuilla läpillä jotka eivät värähtele niin pahasti suurilla kierroksilla. Onkohan jossain laskuria, jolla saisi selville oikean värähtelytaajuuden maksimikierroksille, sekä tietyn tyyppisestä materiaalista valmistetun läpän paksuudelle?

...Onkohan jossain laskuria, jolla saisi selville oikean värähtelytaajuuden maksimikierroksille, sekä tietyn tyyppisestä materiaalista valmistetun läpän paksuudelle?

Laskureita en ole löytänyt, vaikka niitä on tullut useampaankin kertaan etsittyä. Näkyy olevan Fluentilla ja muilla virtausohjelmilla tehdyt simulaatiot lähes ainoat vähänkään aiheeseen liittyvät, mitä äkkiseltään löytyy. http://www.fluent.com/about/news/newsle ... i1/a12.htm

Itseäni kiinnostaisi nuo V Force läppärungot. Erikoinen rakenne ei voi olla pelkää sattumaa, mutta omakohtaisia kokemuksia kiinnostaisi hankkia, jotta näkisi onko noista loppupeleissä hintansa väärtiksi. http://www.motoworldracing.com/media/VF ... dvalve.jpg