Alusta

Onhan se derbin alusta varmasti parempi, ku orkkis, mutta on sekin enskaamiseen turhan jäykkä, tietty sitä keulaa ja iskaria voi alkaa kikkailemaan löysemmäksi, mutta paras ois ehkä jos iskarin ja keulan metsästäs jostai 80cc crossista.

Täällä on taas ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla ja kun alkoi mieltä niin kovasti askarruttamaan tuo rungon alapuolelle tuleva takajousitus systeemi, niin pakkohan se on kokeilla kepillä jäätä josko täältä tämänkin osa-alueen asiantuntija löytyisi.

Elikkäs, kohteena on suzuki s1, johon on istutettu/istutetaan 80cc kasawian alusta. Takahaarukka on linkulla varustettu (ei mulla sitä linkkua kylläkään ole) ja kaikki jotka on joskus s1 runkoa tiiraillu, tietää että takaiskari on vakiona lähempänä vaakatasoa kuin pystyä. Vakioiskarin yläkiinnitys ei oikein inspiroi, siis paikkahan on jokseenkin erikoinen ja parhaimmillaankin takaiskari tulee niin outoon kulmaan että vahvasti epäilen takajousituksen toimintaa vakiolinkulla.

Eräänä iltana mieleen juolahti ajatus rungon alapuolella sijaitsevasta iskarista, siis sitä ei takuulla olisi kaikilla vastaantulijoilla! Löysin joitakin flat-track pyöriä joissa oli kyseisellä tavalla toteutettu jousitus (onko tälle jotain suomenkielistä termiä?). Seuraavaksi löysin tämän kuvan:



Näyttää kohtuullisen yksinkertaiselta toteutuksensa puolesta. Maavaraahan tuo pienentää ja kaikenjärjen mukaan maavara on sitä pienempi mitä pitemmän joustomatkan haluaa. Tuollainen konstruktio olisi siitä hyvä että säätöä tehdessä/muuttaessa homma hoituisi ihan vaan tuota kolmion mallia ja kokoa muuttamalla.

Pieniä rajoitteitakin (jotenkin mielikuvitukseton nimi, käytän ennemmin sanaa haaste) löytyy, eli tarkoitus olis hommat tehdä ihan itse ja en todellakaan aio tähän mitään valtavia rahasummia törsätä, eli käytössä on perustyökalut ja kaasuhitsi/polttoleikkaus. Noilla työkaluilla ja huolella tekemällä pitäis mun järjen mukaan saada tuollainen systeemi väsättyä.

Olenko aivan hakoteillä asian suhteen?

Vakioiskarin yläkiinnitys ei oikein inspiroi, siis paikkahan on jokseenkin erikoinen ja parhaimmillaankin takaiskari tulee niin outoon kulmaan että vahvasti epäilen takajousituksen toimintaa vakiolinkulla.

Miksi se olisi pakko siihen alkuperäiseen yläkiinnikkeeseen laittaa?
Eikö siihen runkoon saisi muualle yläkiinnikettä. Mielestäni tuohon alapuoliseen iskariin kannattaisi lähteä vasta jos muut ratkaisut ei tule kysymykseen. Esimerkkikuvan geometriaa en pidä järin onnistuneina, mutta sen on ilmeisimmin tarkoitus kuvatakin rakenteen perusperiaatetta.

Alapuolisessa on mielestäni se huono puoli, että vaimennin on melko suojaamattomassa paikassa. Ei se vaimentimen stefa tarvitse kauheastikaan hiekkakylpyjä, kun vaimentimesta alkaa vuotaa öljyt pihalle. Tuokin on ehkä yksi syy, miksi näitä alapuolisia ratkaisuja näkee nykyään vähemmän ja maastokäytössähän pyörissä rakenne taitaa puuttua tyystin jokaiselta valmistajalta.

Oletkos tätä kokeillut http://www.kreuzotter.de/english/efeder.htm
Salli java jos sitä kysyy ja voi olla että tarvii sivu päivittää vielä. Tolla saisit sitä geometristakin puolta mietittyä sille iskarin uudelle yläkiinnitykselle. Oletan muutes että KX linkulla tarkoitat nyt näitä nykyisiä rakenteita eikä sitä vanhempaa yläpuolista linkkusysteemiä

Tiittasen jousitusta käsittelevä osuus kannattaa lukaista ja mikäli nyt haluaa ihan vain eksoottisista tai pelkästään erikoisista rakenteellisista syistä alapuolisen vaimentimen pistää, niin vinkkejä löytyy fillareista. Niissä näkee välillä hyvinkin erikoisia versioita. Tuota vanhojen kawojen systeemiäkin näkee filetsoissa.

Tässä nyt omia mietteitä. Mikään asiantuntia en koe olevani.

E: Aika mielenkiintoinen, kun alkaa tämän toimintaa miettimään http://img843.imageshack.us/img843/4036 ... t01big.jpg

Noin sekunnin vilkasulla mulle tuli semmonen mielikuva etteihän tommonen _rieska_:n lähettämä kuva vaimennuskonstruktiosta voi toimia.

Kyllä musta pelaa, joskin tuo geometria ei salli takahaarukalle juuri lainkaan liikevaraa.
Kolmiopalat yhdistävä reaktiotankokin on kuvassa hiton onneton ja pitkittäisen vetovoiman lisäksi siihen tulee ylös-alas vääntävät voimat, eli rakenne on sikäli huono. Kuvan perusteella kun reaktiotanko ei ole toisesta päästään edes laakeroitu, eikä voikaan, sillä vetosuunta muuttuu iskaria pidentäväksi. Kolmiopalathan ei voi olla takahaarukkaan yhdistetty yksimittaisella pultilla, vaan 2:lla lyhyellä, sillä reaktiotangon on päästävä välissä liikkumaan. Taisi rossipoika meinata että ne on yhdellä pultilla kiinni.

E: Kappaleiden kiertosuunnat kun takahaarukka nousee ylös. Punaisen ja sinisen päällekäin olevalla alueella takahaarukan on mahdollista liikkua mikäli laakeroitipisteet sallii akselin hivenen liikkuvan sivusuunnassa. Haarukan muodostama vipuvarsi toki pidentää liikevaraa, mutta ei se siltikään paljoa ole.

Viimeksi muokannut -Zone- päivämäärä 3.2.2013 21:17, muokattu yhteensä 2 kertaa

Olettaen, että "To Frame" piste ja svingin laakerointipiste RUNKOON ovat liikkumattomia (reaktiotanko ei nivelöity runkoon) sekä etäisyydet pisteiden välillä: "TO Frame"->"To Swingarm" ja "To Swinarm"->Swingin laakerointinpiste runkoon, ovat myöskin vakiot. Tässä tapauksessa en näe kuin kaksi eri pistettä joissa "To swingarm" voi olla, jolloin ei muodostu liikerataa.

Tässä tapauksessa en näe kuin kaksi eri pistettä joissa "To swingarm" voi olla, jolloin ei muodostu liikerataa.

Totta. Tuossa on huonoa se, että kuvaa ei ole tehty mitenkään selkeäksi. Se jättää liiaksi tulkinnanvaraa mikä on koko konstruktion lopullinen tarkoitus. Reaktiotanko on tuossa hyvin hankalassa asemassa. Mikäli se on nivelöity molemmista päistään se pyrkii musta kiertämään kolmiopaloja eri suuntaan kuin takahaarukka. Mikäli se on kiinteä piste rungossa, pitää kolmioiden yhdyspultista löytyä liikevara pituussuunnassa, sillä pulttien liikeradat ei ole lineaarisia, vaan toisistaan poikkeavia kaaria, kuten pistitkin. Tuossakin mielessä rakenne on huono että se sen vaatisi. Ei ihan ennenkuulumaton ratkaisu, mutta noinkin alttiina lialle olevassa paikassa ei järin viisas.

E: Tuossa kun vielä mietin, niin musta progressiivisuus olisi suurimmillaan liikkeen puolessa välissä, eikä kasva loppua kohden, kuten kuuluisi. Ensin ajattelin että juuri sitä tossa olisi haettu, mutta näyttäisi ettei sekään voi olla. Ilmeisimmin tuossa on ollut vain halu tehdä jotain poikkeavaa. Ei niinkään parannusta mihinkään.

Tarkemmin kun miettii, niin kaikki netistä löydetty ei pidä paikkaansa. Linkkaamani kuvan järjestelmä ei tosiaankaan voi noin yksinkertaisessa muodossa toimia, siis takahaarukan liikkuessa tuon reaktiotangon kolmiokiinnityspisteen ja takahaarukan kolmiokiinnityspisteen etäisyys muuttuu, joten rossipoika on aivan oikeassa. Täytyy varmaan hylätä tuo alapuolinen iskari ja alkaa pähkäilemään normaalisti kulkevaa. Tuota zonen linkkaamaa javapohjaista laskuria en saanu auki kun teknisten ongelmien vuoksi kone vaihtui kännykkään. Alustan osat on arvioni mukaan -95 kamaa joten mitään yläpuolista linkkua ei ole. Jatketaanpa aiheesta kun on jotain uutta ja mullistavaa taas mielessä!

Itsekin lähdin alkuun siitä ajatuksesta, että vaimennuksesta olisi saatu progressiivisempi kuin perinteisellä rakenteella, kun jokin syy siihen poikkeavaan ratkaisuun aina on. Vaikka tuo geometrinen ongelmakin olisikin ratkaistu, olisi vaimentimen männän liike suurimmillaan vaimennukseen puolessa välissä. Jotenkin omakin pääkoppa sanoi että kokoonpuristuva vaimennin kompensoisi sen pituusmuutoksen ja se olisi juuri se vaimentimen männän liikkeen muutos jota olisi systeemillä haettu. Noin sitä ei aina näe metsää puilta

Mutta mutta.. Täällä tosiaan on hyvin harvoin keskustelua, eikä olisi pahitteeksi vaikkei tuo nyt täysin taas tyrehtyisikään. Juurikin tuo vaimennuksen progressiivisuus on asia joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. On eri tapoja tehdä se vaimennus loppua kohden jäykentyväksi. Kysellääs, onko joku sattunut asiaa miettimään?

En varsinaisesti ole itse miettinyt ja asia voinee olla jo tuttuakin, mutta heitetään muutama ajatuksia herättävä huomio jousituksesta ilman vivustoja.
KTM:n pds takavaimentimien sisällä on kaksi mäntää, joista toinen alkaa toimia vasta puristuksen jälkipuoliskolla. Siirtymä tapahtuu eräänlaisen kartion avulla joten se ei ole yht äkkinäinen.
Näihin vaimentimiin on tarjolla myös progressiivisia jousia, jotka on tehty yhdestä langasta, mutta koostuvat kahdesta eri tiheyksisestä kiertymästä.

Tollanen progressiivinen jousi taisi olla jo vanhan tunturi tigerin takavaimentimessa.. En ole 100 varma enää muistikuvista. On niitä kummiskin näkynyt aika paljonkin. Tuo tuplamäntä kuulostaa ainakin näin äkkiseltään ihan hyvältä eikä moisen teko välttämättä olisi pahakaan rakentaa jälkikäteen tavalliseen vaimentimeen. Eteenkin jos käyttäisi kaasumännällä varustettua mallia sen aihiona..

Elektroniikka ei vissiin ole tainnut suuremmin prätkien jousitukseen ilmestyä (?) Siis että vaimentimen liikettä ja liikenopeuksia valvotaan ja nesteen virtausta säädetään sen mukaan.

Kyllähän semmosia huhuja on kuulunu, että jotain tuon tapasta olis maailmalla. Jollain enduro jampalla iskarit on laitettu säätymään sähkösesti kesken reitin, gps:n avulla. Esim. kun tullaan metästä peltopätkälle.