Alueen säännöt
Täällä kuka tahansa voi lukea viestejä, mutta kirjoittaa voivat ainoastaan ne rekisteröityneet käyttäjät, jotka on otettu mukaan pro virittäjien käyttäjäryhmään. Käyttäjät tälle alueelle valitsee Tume34.Re: Tunapytty..
10.9.2006 21:54
peksy kirjoitti:Terve.
Ennen sika-vaikean ja vaivalloisen PV-pytty projektin edistämistä päätin väsätä harjoituskappaleeksi täysläppäohjatun pytyn pappatunaan. Mallina käytetään tahdikkaan herrasmiehen Zgiba:n viritelmäpyttyä, tästä kiitos ja kumarrus. Kuvia projektin tilasta löytyy galleriasta..
Oli pakko leuhkia hiukan.
-P
Hienoa! Puch-friikkinä seuraan projektia suurella mielenkiinnolla. Toki olen myös tuon pääprojektin hengessä mukana. Mutta mahdollisten kommenttieni hyödyllisyyttä epäilen suuresti. So not!
28.1.2007 18:39
Onkos projekti edennyt ollenkaan? Kun ei aikoihin ole tullut tännekkään viestejä..
29.1.2007 12:08
Katsos, joku muistaa tämänkin topicin..
Homma on edennyt, ja toisaalta ei ole edennyt. On itseasiassa ottanut välissä takapakkiakin oikeen urakalla, kun tietokoneestani hajosi kiintolevy.
NYT JOKA ÄIJÄ TEKEE SITTEN VARMUUSKOPIOT TÄRKEISTÄ TIEDOSTOISTAAN. JUST TÄNÄÄN, EIKÄ ENSI VIIKOLLA! OK? Uskokaa pois, vituttaa ihan saat..sti kun menettää silmäräpäyksessä käytännössä kaiken vuoden aikana tietokoneella tekemänsä työn.
No joo, asiaan. Ensinnäkin, pakko myöntää, uhosin liikaa ja meinasin haukata turhan suuren palan. Myönnän rehellisesti, etten pysty ja kykene suunnittelemaan toimivaa pakoaukonsäädintä mopoon. Suurin este tähän on aika - töissä pitäis käydä, (sukellus)kalastaa mahdollisimman paljon, tyttöystävää pitää huomioida.. Oikeastaan kaikki muut resurssit olis käytettävissä, mutta aikaa ei. Esim. YPVS-tyyppinen säädin, jos sellaisen tekisin, joutuisin käytännössä valmistamaan yksinomaan tätä hommaa varten pikateräksestä jyrsimen, jolla säätimen pesä viimeisteltäisiin sylinteriin valettuun alkureikään. Pelkän tämän työkalun tekemiseen menisi aikaa yksi pirun viikko.. Tai sitten pitäisi tehdä NC-jyrsimelle radat, ja jotta se onnistuisi, pitäisi koko ohjelmointihomma opetella ensin. Mopon viritys ei vaan ole ihan niin mielenkiintoista, että viitsisin käyttää viikko tolkulla säätimen geometrian ja valmistettavuuden ja sen sellaisten asioiden pähkäilyyn.
Aivan koko homma ei sen sijaan ole jäissä. Osien ja piirteiden sijoittelu (eli esim. läppäventtiilien paikka ja asento, jäähdytysvaippa/vesitilat, pytyn päämitat, jne) alkaa olla jälleen edellisen kiintolevy-katastrofin jäljiltä uudelleen luonnosteltuna. Seuraavaksi pitää funtsia mistä mikäkin osa kiinnitetään koneistusta varten (kaikki osat pitää tietysti muotoilla paitsi toiminnallisuutta, valettavuutta, myös koneistettavuutta ajatellen). Sitten seuraa ikävää 3D-mallinnusta..
Tuo pakoaukonsäätimen puute korvattanee sillä, että sylinteriin tehdään alussa tarkoituksella hieman pienet huuhtelu- ja pakoaika-alat (leveät aukot, mutta pienillä ajoituksilla), ja tämä jälkeen sylinteriä koeajetaan, ja nostetaan korotuspaloilla 0,5mm kerrallaan ylöspäin niin kauan, että tehoalue alkaa käydä sietämättömän kapeaksi. Tämän jälkeen otetaan yksi puolimillinen pakkia ja viimeistellään aukkojen alareunat ja sylinterin kansi tälle korkeudelle. Paljealue pidetään testien aikana kohdallaan ottamalla jokaista sylinterin alle lisättyä täytepalaa vastaava korotusliuska kannen välistä pois.
Aiheesta lisää keväämmällä.
-p
(edit: tunapytty tuhoutui myös kiintolevykatastrofin yhteydessä, sinällään harmi, koska se oli jo periaatteessa valmis. Hommaa ei tulla tekemään ajan puutteen takia uudelleen.)
Homma on edennyt, ja toisaalta ei ole edennyt. On itseasiassa ottanut välissä takapakkiakin oikeen urakalla, kun tietokoneestani hajosi kiintolevy.
NYT JOKA ÄIJÄ TEKEE SITTEN VARMUUSKOPIOT TÄRKEISTÄ TIEDOSTOISTAAN. JUST TÄNÄÄN, EIKÄ ENSI VIIKOLLA! OK? Uskokaa pois, vituttaa ihan saat..sti kun menettää silmäräpäyksessä käytännössä kaiken vuoden aikana tietokoneella tekemänsä työn.
No joo, asiaan. Ensinnäkin, pakko myöntää, uhosin liikaa ja meinasin haukata turhan suuren palan. Myönnän rehellisesti, etten pysty ja kykene suunnittelemaan toimivaa pakoaukonsäädintä mopoon. Suurin este tähän on aika - töissä pitäis käydä, (sukellus)kalastaa mahdollisimman paljon, tyttöystävää pitää huomioida.. Oikeastaan kaikki muut resurssit olis käytettävissä, mutta aikaa ei. Esim. YPVS-tyyppinen säädin, jos sellaisen tekisin, joutuisin käytännössä valmistamaan yksinomaan tätä hommaa varten pikateräksestä jyrsimen, jolla säätimen pesä viimeisteltäisiin sylinteriin valettuun alkureikään. Pelkän tämän työkalun tekemiseen menisi aikaa yksi pirun viikko.. Tai sitten pitäisi tehdä NC-jyrsimelle radat, ja jotta se onnistuisi, pitäisi koko ohjelmointihomma opetella ensin. Mopon viritys ei vaan ole ihan niin mielenkiintoista, että viitsisin käyttää viikko tolkulla säätimen geometrian ja valmistettavuuden ja sen sellaisten asioiden pähkäilyyn.
Aivan koko homma ei sen sijaan ole jäissä. Osien ja piirteiden sijoittelu (eli esim. läppäventtiilien paikka ja asento, jäähdytysvaippa/vesitilat, pytyn päämitat, jne) alkaa olla jälleen edellisen kiintolevy-katastrofin jäljiltä uudelleen luonnosteltuna. Seuraavaksi pitää funtsia mistä mikäkin osa kiinnitetään koneistusta varten (kaikki osat pitää tietysti muotoilla paitsi toiminnallisuutta, valettavuutta, myös koneistettavuutta ajatellen). Sitten seuraa ikävää 3D-mallinnusta..
Tuo pakoaukonsäätimen puute korvattanee sillä, että sylinteriin tehdään alussa tarkoituksella hieman pienet huuhtelu- ja pakoaika-alat (leveät aukot, mutta pienillä ajoituksilla), ja tämä jälkeen sylinteriä koeajetaan, ja nostetaan korotuspaloilla 0,5mm kerrallaan ylöspäin niin kauan, että tehoalue alkaa käydä sietämättömän kapeaksi. Tämän jälkeen otetaan yksi puolimillinen pakkia ja viimeistellään aukkojen alareunat ja sylinterin kansi tälle korkeudelle. Paljealue pidetään testien aikana kohdallaan ottamalla jokaista sylinterin alle lisättyä täytepalaa vastaava korotusliuska kannen välistä pois.
Aiheesta lisää keväämmällä.
-p
(edit: tunapytty tuhoutui myös kiintolevykatastrofin yhteydessä, sinällään harmi, koska se oli jo periaatteessa valmis. Hommaa ei tulla tekemään ajan puutteen takia uudelleen.)
31.1.2007 14:14
(Perkules, mulla olis ollu tähän proggikseen liittyen parit kuvat ihmeteltäväksi ja kommentoitavaksi, mutta enhän mä saa lisätä albumia kun oon vissiin ollu häijy ja ilkeä. Ongx muilla ollut vastaavia ongelmia & mitä niinq teenxx?)
31.1.2007 16:30
peksy kirjoitti:...Ongx muilla ollut vastaavia ongelmia & mitä niinq teenxx?)
On sama ongelma ja toivottavasti vika korjaantuu mahdollisimman pian. Mutta hieman topiciin sopivaan sisältöön heittäisi linkin. Ihan hienoa kädentaitoa tässäkin saa ihastella:
http://www.mbdevelopments.co.uk/other/maico.html
31.1.2007 16:43
Peksy: Mitä olet mieltä, siirränkö topikin pro-viriosiolle vai haluatko pitää sen mieluummin täällä?
31.1.2007 20:30
Terve, mr. tume. Siirrä toki jos tämä sopii aiheeseen.
31.1.2007 20:39
Sopii sinne kuin isä äitiin.
31.1.2007 20:56
voi helvetti kun tälläisen sais patentoitua 
mutta onhan pojat ranskanmaalla asentaneet nitron vaakapyttyä pysty lohkoon
mutta onhan pojat ranskanmaalla asentaneet nitron vaakapyttyä pysty lohkoon
31.1.2007 21:06
Terve
Suurimmalla osalla on itseasiassa mahdollisuus tehdä tällainen. Meette
1) joko peruskoulun jälkeen lukioon, ja sitten lukion jälkeen opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun valutuotetekniikkaa,
2) tai sitten suoraan peruskoulusta tampereen valimoinstituutin valuäijä- tai mallinikkari-koulutukseen.
Mutta pysytääs nyt asiassa, ettei iso vihainen boten Anna (eli mode) tule ja bannaa koko aihetta offtopicin takia!
Suurimmalla osalla on itseasiassa mahdollisuus tehdä tällainen. Meette
1) joko peruskoulun jälkeen lukioon, ja sitten lukion jälkeen opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun valutuotetekniikkaa,
2) tai sitten suoraan peruskoulusta tampereen valimoinstituutin valuäijä- tai mallinikkari-koulutukseen.
Mutta pysytääs nyt asiassa, ettei iso vihainen boten Anna (eli mode) tule ja bannaa koko aihetta offtopicin takia!
1.2.2007 23:26
peksy kirjoitti:Tuo pakoaukonsäätimen puute korvattanee sillä, että sylinteriin tehdään alussa tarkoituksella hieman pienet huuhtelu- ja pakoaika-alat (leveät aukot, mutta pienillä ajoituksilla), ja tämä jälkeen sylinteriä koeajetaan, ja nostetaan korotuspaloilla 0,5mm kerrallaan ylöspäin niin kauan, että tehoalue alkaa käydä sietämättömän kapeaksi. Tämän jälkeen otetaan yksi puolimillinen pakkia ja viimeistellään aukkojen alareunat ja sylinterin kansi tälle korkeudelle. Paljealue pidetään testien aikana kohdallaan ottamalla jokaista sylinterin alle lisättyä täytepalaa vastaava korotusliuska kannen välistä pois.
Aiheesta lisää keväämmällä.
-p
(edit: tunapytty tuhoutui myös kiintolevykatastrofin yhteydessä, sinällään harmi, koska se oli jo periaatteessa valmis. Hommaa ei tulla tekemään ajan puutteen takia uudelleen.)
Kokeilen pystynkö kirjoittamaan tänne ilman että haen ensin lisenssin Tumelta... jos onnistun lähettämään tämän viestin, niin tällä pro-puolella on vakava turvaongelma!
Mutta asiaan. Peksylle voin todeta, että projektisi on todella hieno ja ansaitsee kiistatta tulla esitellyksi täällä pro-puolella. Siitäkin huolimatta, että pakoaukonsäädin jää tällä kertaa tekemättä.
Tässä joitakin hajanaisia mietteitä liittyen suunnitelmaan tehdä sylinteriin aluksi leveät mutta matalat pako- sekä huuhteluaukot ja hakea sylinteriä korottamalla aukkojen korkeudelle se makein kohta.
Koska pakoaukon korotus ja sitä kautta saavutettava aika-alan kasvu pyrkii lisäämään huipputehoa kaventamaan tehoaluetta, tuo suunnittelemasi testausmenetelmä on tähän tarkoitukseen käsittääkseni varsin käyttökelpoinen. Toisaalta, huuhteluiden suhteen asia saattaa olla hieman monimutkaisempi. Huuhteluiden aika-alan kasvaessa moottorin luonne ei välttämättä muutu piikikäämpään suuntaan vaan päin vastoin ja silloin aukkoja korotettaessa muutokset paon ja huuhteluiden aika-aloissa saattavat toimia tavallaan toisiaan vastaan.
Asiaan tietysti vaikuttaa erityisesti valittavat aukkojen "aloituskorkeudet" ja se, kuinka paljon matalampi huuhteluista tehdään pakoon verrattuna.
Tehnet sylinteriin 2-4 pakoaukkoa jolloin leveyttä saa reilusti ja aukon korkeuden ei silloin tarvinne olla ihan tolkuton riittävän virtauksen saavuttamiseksi. Joten pakoaukon ajoitus tulee tuskin olemaan märimmissäkään vaihteistonrikkomisfantasioissasi juurikaan yli 190 asteen (kun pitäisi kai päästä liikkellekin 4-portaisella lootalla, muutoinkin kuin alamäkeen)?
Tuo 0,5 mm muutos aukon korkeudessa taitaa Suzukissa olla olla noilla ajoituksilla stetsongeneraattorini mukaan luokkaa 3-4 astetta, joten testattavat pakoaukon korkeudet voisivat olla esim. 180-184-188-192 jne.? Vastaavat huuhteluiden ajoitukset voisivat pyöriä silloin ehkä 130 asteen molemmin puolin? Nämä ajoituslukemat heitin ilman sen parempaa tietoa mistään eli ihan copy-paste -systeemillä samalle hehtaarille kuin mitä ne noissa reippaammin kiertävissä ja tehokkaissa koneissa yleensä (tietääkseni) on.
Ja tietysti ko. aukkojen sopivan korkeuden hakuun kävisi se männänpään viilaaminenkin. Se myös mahdollistaisi aukkojen korotuksen keskenään eri tahtiin (vrt. sylinterin korotus, jolloin kaikki aukot nousee saman verran). Tosin variaatioiden määrän kasvaessa hommaan menee aina enemmän aikaa...
Ja totta kai sylinteriä nostettaessa muuttuu myös kampikammion tilavuus ja sen puristussuhde ja vaikutuksensa on myös sillä, mitä kombinaatiota koneessa kiinni oleva putki sattuu suosimaan. Muuttujia on riittävästi, mutta siksi tämä homma kai onkin niin mielenkiintoista.
Joka tapauksessa toivotan onnea ja menestystä ja jään odottelemaan jatkokertomuksen seuraavaa osaa.
Ja erittäin harmi homma, että se tunapyttykin meni sen kovalevyn korkatessa sen siliän tien.
Edit: kirjoitusvirheiden korjausta (ajatusvirheitä jäi varmaan paljon) ja vahvistus sille, että tänne puolelle saa näköjään kirjoitella ihan kuka tahansa noin vain??? Tume! YK! NATO!
1.2.2007 23:34
Sie näytit saaneen tuon lisenssin ennen kuin ehdit sitä kysyä(lie mistä johtuu, no, sainhan miekin).
1.2.2007 23:43
Kaarlo kirjoitti:Sie näytit saaneen tuon lisenssin ennen kuin ehdit sitä kysyä(lie mistä johtuu, no, sainhan miekin).
No kappas vain, olikin tullut sähköpostia jossa ilmoitetaan että "Onneksi olkoon, Sinut on lisätty ryhmään "Pro virittäjät" sivustolla Motot.net." Hmmm... aika kaukana pro-touhuista ollaan, mutta hyvä näin.
1.2.2007 23:53
Nalle Puch kirjoitti:Kaarlo kirjoitti:Sie näytit saaneen tuon lisenssin ennen kuin ehdit sitä kysyä(lie mistä johtuu, no, sainhan miekin).
No kappas vain, olikin tullut sähköpostia jossa ilmoitetaan että "Onneksi olkoon, Sinut on lisätty ryhmään "Pro virittäjät" sivustolla Motot.net." Hmmm... aika kaukana pro-touhuista ollaan, mutta hyvä näin.
Hmmnjoo pahoitteluni, taisi jäädä informoimatta asiasta
. Pitääpäs alkaa käymään lista läpi ja tutkailla, ketkä muut eivät asiasta ole tietoisia.
2.2.2007 12:22
Pakko laittaa pari kommenttia aiheesta.
Ensin otti silmään tuo Peksyn tavoite projektissa: "..ylöspäin niin kauan, että tehoalue alkaa käydä sietämättömän kapeaksi. Tämän jälkeen otetaan yksi puolimillinen pakkia ja viimeistellään aukkojen alareunat ja sylinterin kansi tälle korkeudelle."
Miksi hemmetissä sen tehoalueen pitäisi olla sietämättömän kapea? Sillä piikikkäällä vääntökäyrällä ja hirveellä huipputeholla ei saa muuta aikaan kuin sen, että mopoa on kiva huudattaa paikallaan, ja ottaa jotain elvistelylähtöjä ykkösellä, mutta sen voin taata että esim kiihdytyksessä se joka kerta häviää mopolle, jossa tehoalue on tehty suhteessa välityksiin ja haluttuun loppunopeuteen. Sen lisäksi liian piikikkäällä moottorilla on vaikea ajaa ns. normaalia ajoa. Loistoesimerkki oli mulla aikanaan Tuna, mikä oli kyllä laitettu viimeisen päälle, ja se tosin kyllä kiihtyi varsin riittävästi, mutta tasaista nopeutta sillä ei juuri voinutkaan ajaa.
Eli siis näin bottomline, piikikästä ja suurta huipputehoa ei pidä missään nimessä sekoittaa suorituskykyyn, koska näillä ei ääritapauksessa ole mitään tekemistä keskenään.
Sitten kannattaa vielä huomata että pytyn korottaminen puoli milliä kerrallaan ei noin aukkojen aika-alan kannalta ole sama asia, kuin jos aukot olisivat oikeasti vastaavan kokoiset. Itseäni epäilyttää myös hiukan palotilan säätäminen niillä kannen päälle tulevilla lirpakkeilla. Jos nostoa alkaa tulla useita millejä, voi homma käydä mielenkiintoiseksi kun mäntä kurkkii jo kovinkin reilusti pytystä.
Eräs ongelma liittyy myös blowdowniin. Ajoituksen pidentyessä tulee blowdown säilymään koko ajan samana, mikä ei vakavasti ottaen ole suositeltavaa jos on kyseessä kovinkin pitkästi erilaiset ajoitukset.
Ja viimeisenä, miten aiot eristää putken vaikutuksen mittauksesta? Putki on kuitenkin yksittäin huomioituna se kaikkein määräävin tekijä 2-t koneen ominaisuuksissa. Ajoituksia korotuspaloilla muutettaessa ja samalla putkella ajettaessa mittaat pikemminkin putken, kuin sylinterin ominaisuuksia. Jos taas mittaat pelkällä putkentököllä, ei kone tule olemaan kovinkaan piikikäs.
Siinäpä muutama asia mitä äkkisilmäyksellä asiasta tulee mieleen.
Ensin otti silmään tuo Peksyn tavoite projektissa: "..ylöspäin niin kauan, että tehoalue alkaa käydä sietämättömän kapeaksi. Tämän jälkeen otetaan yksi puolimillinen pakkia ja viimeistellään aukkojen alareunat ja sylinterin kansi tälle korkeudelle."
Miksi hemmetissä sen tehoalueen pitäisi olla sietämättömän kapea? Sillä piikikkäällä vääntökäyrällä ja hirveellä huipputeholla ei saa muuta aikaan kuin sen, että mopoa on kiva huudattaa paikallaan, ja ottaa jotain elvistelylähtöjä ykkösellä, mutta sen voin taata että esim kiihdytyksessä se joka kerta häviää mopolle, jossa tehoalue on tehty suhteessa välityksiin ja haluttuun loppunopeuteen. Sen lisäksi liian piikikkäällä moottorilla on vaikea ajaa ns. normaalia ajoa. Loistoesimerkki oli mulla aikanaan Tuna, mikä oli kyllä laitettu viimeisen päälle, ja se tosin kyllä kiihtyi varsin riittävästi, mutta tasaista nopeutta sillä ei juuri voinutkaan ajaa.
Eli siis näin bottomline, piikikästä ja suurta huipputehoa ei pidä missään nimessä sekoittaa suorituskykyyn, koska näillä ei ääritapauksessa ole mitään tekemistä keskenään.
Sitten kannattaa vielä huomata että pytyn korottaminen puoli milliä kerrallaan ei noin aukkojen aika-alan kannalta ole sama asia, kuin jos aukot olisivat oikeasti vastaavan kokoiset. Itseäni epäilyttää myös hiukan palotilan säätäminen niillä kannen päälle tulevilla lirpakkeilla. Jos nostoa alkaa tulla useita millejä, voi homma käydä mielenkiintoiseksi kun mäntä kurkkii jo kovinkin reilusti pytystä.
Eräs ongelma liittyy myös blowdowniin. Ajoituksen pidentyessä tulee blowdown säilymään koko ajan samana, mikä ei vakavasti ottaen ole suositeltavaa jos on kyseessä kovinkin pitkästi erilaiset ajoitukset.
Ja viimeisenä, miten aiot eristää putken vaikutuksen mittauksesta? Putki on kuitenkin yksittäin huomioituna se kaikkein määräävin tekijä 2-t koneen ominaisuuksissa. Ajoituksia korotuspaloilla muutettaessa ja samalla putkella ajettaessa mittaat pikemminkin putken, kuin sylinterin ominaisuuksia. Jos taas mittaat pelkällä putkentököllä, ei kone tule olemaan kovinkaan piikikäs.
Siinäpä muutama asia mitä äkkisilmäyksellä asiasta tulee mieleen.