Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

Hei ei sitä n:ää (pyörimisnopeutta) saanu olettaa vakioksi!! Koska se(kin) muuttuu kun r:ä muuttuu.

No piru sentään, näinhän se kyllä kieltämättä on. Eihän se kiihdyttämiseen kulunut aika muutukkaan, jos sädettä kasvatetaan, joten meikäläisen höpötykset on kumottu.

Ja nyt meikäläinen tajusi homman, eikä se mitään rakettitiedettä ollut. Näköjään vois nuo aivot käydä tarkistuttaa "putkiajattelun" varalta.

Mimmosillas spekseillä toi on simuloitu? Tosin betonin pitäs kohtuu onnistuneella valulla kestää jotakin 100 kertasia lukemia... Miljoona joulea kun lataa tommoseen paskamöykkyyn, niin ei voine ottaa liian varmanpäälle.

Pikabetonin lujuusarvoilla, varmuuskertoimella kaksi, eli käytännössä puolet heikompi kuin pikabetonikappale. Tämä valusyistä johtuen.

Niin mopon takarenkaalle välittämää vääntömomenttia vai takarenkaan rullaan välittämää momenttia? Ensimmäinen ei riipu rullasta(=vakio) ja toinen riippuu rullan säteestä.

True dat. Oman käsitykseni puhuttiin yleisellä tasolla fysikaalisesti ajatellen, eli momentti rullan akselin suhteen.

Ennemminki kiinnostaa, mitkä ton simuloidun rullan mitat on ja mikä pyörimisnopeus?

Oman käsitykseni puhuttiin yleisellä tasolla fysikaalisesti ajatellen, eli momentti rullan akselin suhteen.

Jhuu ei tässä mitään Newtonin lakeja oltu kumoamassa

Pyörimisnopeus aikaisemmin mainittu 59 rps, 50 cm leveä, ulkohalkaisija 40 cm ja sisähalkaisija 20 cm.

e: yksikkö fiksattu

Eikai itse simulaatiioon lipsahtanu rpm?

Oho, ei, 59 rps piti sanomani. Lipsahti painovirhe..

Tuollasta nyt väkertäny:

Jaa että semmosta.

Täällä on puuhailtu vähän samantapaista, kuvaa ei ole mutta videota kylläkin: http://www.youtube.com/watch?v=kfrXYuSM ... e=youtu.be

Paljonkos sulla on tossa massaa/inertiaa? Akselin halkaisija? Tuossa kehitelmässä 175kg ja 5kg/m^2, laakerit 35mm ja akseli aikalailla paksumpi. Inertian puolesta riittäs mopoa isommallekkin pärpättimelle, kehänopeudet taas arveluttaa kun akselilla pyörii "laivan" moottorin vauhtipyörä ja isomman puoleisen traktorikompuran kiilahihnapyörä, molemmat valurautaa... Josko sitä hieman toista sataa uskaltaisi pyöritellä tasapainotuksen, rungon ja sirpalesuojien myötä.

Vähän härön näköinen tuo akseli suhteessa isompiin kiekkoihin, paljonko ajattelit kehänopeutta kiekoille?

Laittelehan lisää infoa kun etenee!

Tolla määrällä kiekkoja mitä siinä nyt on niin about 170kg ja 7kgm^2. Koska toi hitausmomenttikaan ei ihan kaikkea kerro niinkuin tässä topicissa aiemmin on todettu, niin tarkennetaan, että toi vastaa suunnilleen samaa asiaa kuin 270kg mopo+kuski yhdistelmää kiihdytettäisiin ilman ilmanvastusta. Tokin sillä rummullakin on oma ilmanvastus, mutta joo...
Akseli ja laakerit 40mm, akselin päät/kiekkojen reikä 31mm. Helpostihan tommonenki akseli isoa taakkaa kantaa, kuhan se on pyöriessään tasapainossa. Mulla noi kiekot on ihan teräslevyä ja rumpu on jotaki valuterästä. Rummun päälle ajattelin vulkanoida kumin. Pitäis nyt ensin vaan selvitellä sen vulkanoinnin vetolujuudet yms.
Kait noitten isojen kiekkojen kehänopeus voi neljättäsataa olla...

Toi 270kg kiihytys ei oo kyl oikee mittää jos pitäs isoja saatikka puhallinrutkuja alkaa mittailee. Niinpä tuli sellanen aivopieru mieleen, että tekee tollaseen uloimpaan kiekkoon siivekkeet tai jonkun potkurin, niin että se ihan tahalleen aiheuttaa mahd. paljon ilmanvastusta. Tuollainen "hybridi" dynohan olisi mahdollisimman lähellä tosielämää, kun kierrosten/nopeuden noustessa vastus kasvaisi. Puhalluksen voisi ohjata moottorille/jäähdyttimelle, eikä erillistä puhallinta tarvittais.
Joku varmaan miettii miten se nouseva vastus sitte laskettais siihen. Mutta jos tekeekin niin, että pyöräyttää dynon täyteen vauhtiin ja antaa rullailla pysähdyksiin, samalla hidastuvuutta mitaten. Tästähän saadaan rullan vastustkäyrä (ilmanvastus+laakerikitka) selville. Tämä vastuskäyrä sitten ynnäillään siihen tehoon mikä on laskettu inertian kiihdyttämisestä ja saadaan mopon teho.
En tiedä onko semmosta dyno softaa olemassa johon ton vastuskäyrän voi syöttää? Oma tietokoneen käyttö on sen verta takkuista etten itse pysty sellaisia koodailemaan.

Joku varmaan miettii miten se nouseva vastus sitte laskettais siihen. Mutta jos tekeekin niin, että...

Tai sitten viittaa koko asiaan kintaalla kuten siihenkin mitä lukemia hevosvoimayksikössä se tietokone sanoo, vaan keskittyy vain seuraamaan onko veto parantunut vai heikentynyt edellisistä virityksistä.

Ei se vaan aina riitä. Se esimerkiksi estää hyvin voimakkaasti vertaamasta eri välityksillä otettavia vetoja keskenään. Toiseksi jos ollaan tekemässä vaikka huippunopeuslaitetta, on tehokäyrän oltava tietyn mallinen. Jos rullan vastuskäyrä ignoorataan, niin laskettu käyrä ei varmasti ole sitä, mitä todellinen käyrä on. Tällöin sen huippunopeuden suhteen "ideaalisen" käyrän löytäminen on mahdotonta.

Joku varmaan miettii miten se nouseva vastus sitte laskettais siihen. Mutta jos tekeekin niin, että pyöräyttää dynon täyteen vauhtiin ja antaa rullailla pysähdyksiin, samalla hidastuvuutta mitaten. Tästähän saadaan rullan vastustkäyrä (ilmanvastus+laakerikitka) selville. Tämä vastuskäyrä sitten ynnäillään siihen tehoon mikä on laskettu inertian kiihdyttämisestä ja saadaan mopon teho.
En tiedä onko semmosta dyno softaa olemassa johon ton vastuskäyrän voi syöttää? Oma tietokoneen käyttö on sen verta takkuista etten itse pysty sellaisia koodailemaan.

Omalla kohdalla olis suunnitelmana juurikin tuo nollaan rullailu, siitä sitten mittausdatasta approksimoimalla sopivan tarkka polynomi, ts. vastuskäyrä. Laskinohjemalla saadun tehokäyrän approksimointi polynomiksi, sitten vaan yksinkertainen vähennyslasku käyrien kesken, lienee riittävän tarkkaa näihin hommiin. Ylimääräistä työtähän se teettää kun joka käyrän saa siirrellä dynosoftasta toiseen softaan.

Tuo ilmanvastuksen lisääminen/ylipäätään aerodynamiikan monimutkaistaminen on sinällään aika herkkä virhelähde. Esim. mahdollisen potkurin sakkaus, ilmankosteuden, paineen, lämpötilan jne. vaikutus aerodynamiikan aiheuttamaan vastuskäyrään... Itse laittaisin ennemmin jarrun tuohon rinnalle, kohtuu helppoa ja luotettavaa ajaa vakio jarrupaineella ja mitata kulmakiihtyvyyttä, ainakin jos tuntee jarrun käytöksen lämmetessään.

Kannattaa muuten kiinnittää huomiota dynaamiseen tasapainotukseen tommosen rakenteen kanssa, staattisessa tasapainossa tuo voi olla aika riskaabeli laitos kun väsymismurtuma yllättää.

Zonen metodi on silti eittämättä realistisin, vaikka erilaisia välityksiä korjattaisiinkin vastuskäyrällä, niin silti kunnon pilkunviilaaja osaa olla huolissaan myös ketjun ja renkaan muuttuneista vastuksista (nopeus, kiertymä rattaan ympärille, renkaan muodonmuutos...). Samoilla välityksillä vedettäessä kone itsessäänkin pitää lämpönsä paremmin samalla hehtaarilla vetojen aikana -> vähemmän virhelähdettä.

Rossipoika: Itse enempi ajattelen niin että mitä suurempi määrä muuttujia pysyy mittausten välillä vakiona sen parempi eron selvyyden kannalta. Eli välitysten muuttaminen tarkoittaa, että siinä lähetään mittauksissa taas tyhjältä pöydältä liikkeelle. Osittain tähän ajattelutapaan kyllä vaikuttaa sekin, että ainoaa mopoa mulla edustaa skootteri ja tarkoitus on siihen tehdä mittaamista varten variaattorin tilalle ketjut ja rattaat. Nämä siis vaihdetaan kiinni kun otetaan vetoja ja ajossa käytetään sitten oikeaa variaattoria.

Näin mitattaessa välitys on aina vakio ja sama + muutos tapahtuu mahdollisimman pitkälle vain rullan kiihtyvyydessä kuten tarkoitus olikin. Totesin aivan liian haastavaksi yrittää huomioida välitystä eteenkin kun sekin vielä muuttuu koko ajan. On helpompi hakea sen variaattorin toimintaan parannusta sitten siellä tien päällä käytännön testeillä. Reaalitilanne ottaa sen ilmanvastuksenkin pakosti aina paremmin huomioon kuin yksikään dyno. Esim vaikka jos haettaisiin sitä maksimaalista huippunopeutta.

Se miksi en sitten siirrä koko mittaamista sinne realitilanteisiin tienpäälle vaikka se simuloi väistämättä ne kaikki sen hetkiset vallitsevat muuttujat dynoja tarkemmin, on nimeltään talvi. Talvella mulla on 0% hinkua mopolla paleleen, mutta tallissaha voi silti vingutella tämmönen kylmää vieroksuva pakkasillakin ja onpahan samalla jotain tekemistä

Tuo ilmanvastuksen lisääminen/ylipäätään aerodynamiikan monimutkaistaminen on sinällään aika herkkä virhelähde.

Jep se nollakäyrä pitäis ottaa joka session alkuun uusiksi.

Kannattaa muuten kiinnittää huomiota dynaamiseen tasapainotukseen tommosen rakenteen kanssa

Joo, siksi noi kaikki komponentit tasapainotetaan staattisesti erikseen. Ainakin levypakan dynaamisen tasapainon luulisi silloin olevan riittävä. Kaiken varmuuden välttämiseksi ajattelin, että joutaa rasvamontun tms. pohjalle.

Tottakai on aina parempi jos enempi muuttujia voidaan pitää vakiona mittausten välillä. On kuitenkin huomion arvoista, että jos dynossa on paljon ilmanvastusta, eikä sitä huomioida, niin syntyy murheita. Otetaan vielä semmoinen esimerkki, että tehoa on lähdetty nostamaan kierroksia korottamalla. No teho nousee kierroksiin nähden suoraan verrannollisesti, rummun ilmanvastus toiseen potenssiin ja sen voittamiseen tarvittava teho kolmanteen. Vaikka sitä tehoa oliski tullu lisää, voi nää liian pelkistetyt laskut väittää, että se jopa laski.
Joten jos ei pysty niitä dynon vastuksia kunnolla huomioimaan, niin kannattaa pitää ne mahdollisimman pienenä.

Reaalitilanne ottaa sen ilmanvastuksenkin pakosti aina paremmin huomioon kuin yksikään dyno. Esim vaikka jos haettaisiin sitä maksimaalista huippunopeutta.

Joo siksi se "esimerkkikäyrä" olisi katottu reaalimaailmassa mopoa rullaillen ja sen jälkeen siirrytty sinne talliin värjöttelemään

Dynoproju etenee melko hyvää vauhtia, enää paljon hiontaa, pyörityspintaa, anturin kiinnikettä, rullien tasapainotusta ja maalit pintaan ruosteelta suojaamaan. Ja tietysti se elektromystiikkaosio.



http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 461757.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 5846cd.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 5c772e.jpg

Polkupyörää on jo dynoteltu, polkijalle tuli hiki, vaikka huiput jäi alta viidenkympin...