2-Tahtisen Pakoputki

Niinhän se yksinkertaisuudessaan on, mutta ainakin minä tässä mietin miten sitä kuoppaa vois siirtää pienemmille taikka suuremmille kierroksille muuttamatta kuitenkaan maximiväännön kierroslukua.
Varsinkin näissä moporasseissa joissa ei ole mainittemias herkkuja, niin se olis aika merkityksellistä. Putken suhteellisilla pituuksilla esimerkiksi toi sarven laskuri sitä varmaan räknää (vaikuttaa siinä toki halkasijtaki).
Joku raja siinä kuopan siirtämisessä kuitenkin lienee. Mitähän tuo ultimate laskurikin sanois jos haluais tehoalueen 4-10krpm, eikä tehotavoitteesta/bmepistä suostuisi tinkimään

Tulipa muuten tehtyä siitä mun linkkaaman Sarven putkisoftan screenshotin mitoista putki. Arvelmus olisi sellainen, ettei ne mitat ole sillä softalla arvottuja/softa ei pelitä. Seuraavassa PV-Foorumille postattua raporttia:

Pikainen mallinnus MOTA:lla väittää +15krpm kierroksia huipputeholla, BMEP:n jäädessä hyvin surkeaksi kautta linjan.

Pituutta on sen verran mitä tuossa apinointilähteessäkin (tosin pakokanavan pituuden jätin huomioimatta...).

Tuli tehtyä pellistä tuon aluputken mitoilla ja taivutuksilla vertailuputki. Saumat on kuraa edelleenkin, uskallan jo väittää että johtuu enimmäkseen tuosta lankakoneen pahasta olosta...

Mitä putken toimintaan tulee, niin eihän se toiminut sinne päinkään. Settinä perusviilattu Malossi, 20 lortto ja 14-30 välit. Huiput Luhaolla 86km/h alamäkeen vinguttamalla, tuolla putkella 84km/h alamäkeen myös. Kansi vuotaa jokseenkin, ja pyttykin on aika väljä, mutta kyllä sen silti pitäisi ihan erilailla vetää... Tuolla putkella ottaa jokseenkin paljon ylikierroksia ja hyvin laimea piikki ilmenee jossain 8-11krpm välillä. Tippuu vaihdoissa pahasti eikä edes sudi kunnolla.

Tuossapa parit kuvat Ryökäleestä serkun 150€:n hankinnassa:
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 46a610.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 8242a1.jpg

Toki testiä tulee vielä toisellakin pytyllä, jolla tuo screenshotissa näkyvä tehotavoite on vähintäänkin järkevä ja laskurissa näkyvät ajoitukset ja kierroskaistatkin ovat aikalailla samaa luokkaa. Jokatapauksessa MOTA:n arvelmukset osuivat aikalailla kohdilleen näillä testeillä, kun huomioi Malossin hengittävyyden korkeammilla kierroksilla.

Luinpa tämän jo pv-foorumilta ja teki jo mieli palata asiaan, mutta enpä muistanut tunnuksiani sinne...

Tuskin se Sarvi on tuota miksikään yleismallin tehariksi ajatellut, kun kerran mies muutenkin tuntuu/tuntui vihaavan niitä. Jäiskö se malossin pakoajotus vaivaset 10 astetta tosta laskenta-arvosta? Ja väljällä malolla tehotkin taitavat jäädä alle kymmenen humman...

Toisekseen olet tehnyt TÄYSIN eri putken jos siellä alkukäyrässä on 40-50mm extraa.

Itseänikin toki arveluttaa sen putken kokonaispituus... Voihan se lyhyys osittain selittyä sillä että se on niin ohut (laskee huipputehoa->bmeppiä->pakolämpöä->kierroksia) ja suhteellisen reilulla torvivakiolla ~1,6. Ja loivasta vastakartiostahan lähtee hitaampi paluupulssi.

Käsittääkseni sillon kun tuo laskuri oli uusi niin Sarvi kalkuloi muutamallekin jantterille putkien mitat ja ne olivat toiminut ok. Oliko Beta yksi niistä onnekkaista?

Toki testiä tulee vielä toisellakin pytyllä, jolla tuo screenshotissa näkyvä tehotavoite on vähintäänkin järkevä ja laskurissa näkyvät ajoitukset ja kierroskaistatkin ovat aikalailla samaa luokkaa.

Teeppä se. Ja jos ei vieläkään lähde lentoon, niin pätkäse alkukäyrästä se pakokanavan mitta pois. Vasta sen jälkeen metallinkierrätykseen.

Minäki olen nyt sen verran inotutunu, että kotariin on yksi uusi putki viimeistelyä vaille valmis. Tarkotus oli tehdä semmonen putki mikä ryökäsee kaiken mahdollisen ulos 9000 jälkeen. Kuvia/testituloksia/mahdollisesti videota laitan tuonnempana.
Siinä räkiessä paloi kyllä lopullisesti käämit pilailupuodin pätpät lankakoneeseen. Tigiä tekis mieli hommata. Samantien kunnollinen, mielellään kemppi. Voiko käytettynä löytää AC/DC sarjaa tonnin hintaluokasta? Oliko joku ostanut argon pullon jostain saksasta, mihin hintaan ja onnistuuko sellaisen täyttö/katsastus suomessa?

Tonnilla AC/DC Kemppia valitettavasti et vielä tämän elämän puolella saa. Hinnat ~ 2000€ ylöspäin alkaa löytymään ja silloinkin vain harvoin. DC sarjan MasterTig Kemppiä saa jo tonniin huollettuna...


Tunistille:

Harmittavan alas jäi tuon putken istuvuus. Alkupäästä pelaamalla käännöksiä olis saanut tuon istumaan normaalille korkeudelle. Okei, toisille ulkonäkö, toisille toimivuus, joillekin ehkä molemmat... Tuossa oli vaan lähtökohdat oikeasti siistille putkelle.

Täämmönen tästä nyt sitten tuli

Vedoista ei vielä pysty sanomaan mitään. Sääherra saisi nyt päättää mennäänkö piikki- vai suvikumeilla... Vapaalla se kuulosti kohtuu terävältä.

Jäiskö se malossin pakoajotus vaivaset 10 astetta tosta laskenta-arvosta?

Toisekseen olet tehnyt TÄYSIN eri putken jos siellä alkukäyrässä on 40-50mm extraa.

...pätkäse alkukäyrästä se pakokanavan mitta pois. Vasta sen jälkeen metallinkierrätykseen.

Oliko joku ostanut argon pullon jostain saksasta, mihin hintaan ja onnistuuko sellaisen täyttö/katsastus suomessa?

Pakoajoitusta tuossa Malossissa oli muistaakseni jotain 192-194 astetta, päähuuhteluilla taisi olla jotain 125 asteen tietämillä. Ei siis kovin kaukana screenshotin arvoista. Tosin huuhtelupuoli mahtaa ahdistaa jonkin verran. Imulla tais olla asteita 190 hujakoilla, paha muistaa kun en ole itse sitä viilannut. Puristuksia tuli aika hyvin takaisin, kun vaihtoi eilen m-renkaan ja laitteli kannen pitämään paineet oikealla puolella.

Mitä tuohon pituuteen tulee, niin ajatelmissa oli että "tyhjästä on paha nyhjästä". Oli vähän tuon pituuden suhteen sellanen aavistus, että siihen saattas kuulua se pakokanavan lisäys jälkikäteen. Kuka tietää... Kattelin että paristakin kohtaa alkukäyrää olis varaa nappasta se n. 50mm poies.

Mulla muuten on tommonen 20l argonpullo saksanmaalta. Woikoskella eivät ainakaan heti kättelyssä tyrmänneet ideaa täyttämisestä, tosin myyjä sanoi että voihan nuita täytellä toisistakin pulloista jossain pajan nurkalla omalla vastuulla... Multa ainakin löytys se pullojen välinen siirtoputki, toiseen päähän pitäs vaan saaha suomen argonille adapteri että menee kierteet kohdilleen, ja tietty joku jolla olis vuokrapullo MTK:n jäsenalennuksilla...?

Kuulin muuten että Jyväskylän seudulla joku firma käyttää nuita Everlastin Tiggejä johonkin kylmäkoneiden rakenteluun, kovasti ovat kuulemma kehuneet alan liikkeessä. Itseltä löytyy tuo EX250.

Harmittavan alas jäi tuon putken istuvuus. Alkupäästä pelaamalla käännöksiä olis saanut tuon istumaan normaalille korkeudelle. Okei, toisille ulkonäkö, toisille toimivuus, joillekin ehkä molemmat... Tuossa oli vaan lähtökohdat oikeasti siistille putkelle.

Onhan tuo istuvuus vähän persoonallinen, semmosta tulee kun on kiire päästä testailemaan ennen illan pimentymistä. Onhan tuossa se hyvä puoli, että kannen saa irti putkea irroittamatta, eikä tuo muutenkaan tunnu tiellä olevan/lokariin osuvan. Taivutukset on JiiTeen postaamien kulmien ja pituuksien mukaiset, kun ei jaksanut mopoa mittailla...

Tuli muuten laiteltua tuo Raisun 115km/h putki tuohon kiinnes (=kahdesta jämäputkesta kasaan räitty mitoittamaton pötkylä). Raisuhan kiiti tuolla putkella ja malossilla sen 99km/h. Tehoalue tippui nyt huomattavasti alemmaksi ja kiihtyi paremmin ja tasaisemmin. Jaksoi jopa vetää nelosella tasaisellakin. Valitettavasti huiput jäi testaamatta.

PS. Hieno putkula rossipojalta!

Totta.

Nätti on Kotkan pönttö. Reipas torvivakio on ainakin ollut käytössä..?

Ilmeisesti hait siis putkea joka rääkäisee kovaa ja korkealta. Toivotaan että toimii (Y).

Käsittääkseni sillon kun tuo laskuri oli uusi niin Sarvi kalkuloi muutamallekin jantterille putkien mitat ja ne olivat toiminut ok. Oliko Beta yksi niistä onnekkaista?

Ei mitään muistikuvaa. Suattaapi btw ollakin niin... Se JPC75-setille tehty kolmen sarja saattaa olla tuolla laskurilla laskettu.

Reipas torvivakio on ainakin ollut käytössä..?

Tämän putken suunnittelussa ei ole kyllä pahemmin ajatuksia uhrattu torvivakioille tai muillekaan blair ehxhaustin arvoille. Alkukäyrä on kyllä pitkähkö ja maltillinen, mutta muuttuu sitten hyvinkin nopeasti jyrkäksi diffiksi.

Tehoa kun tavottelee, niin imasun suurimman amplitudin olisi syytä sattua alakuolokohtaan. Harvennusaalto ei välttämättä suinkaan heijastu voimakkaimmin diffin jyrkimmästä osasta, eikä edes kohdasta jossa pinta-ala suhde muuttuu rajuimmin, vaan jo vähän ennen sitä. Siinä lyhykäisyydessään alkupuoliskon filosofia. Saas nähdä miten teoreemat osuu...

Kiitoksia vaan kehuista!

Ja kyllähän tämä tiedossa oli että teikäläinen ei blairilla leiki.

Miten paksu on tuo putki? Meneekö ihan ohi jos heitän arvoa ~100-120mm?

Juuri ja juuri mahtuu tuohon haarukkaan, sillä se on 120mm Saattais olla himpun verran paksumpikin, mutta kuten kuvasta voinee päätellä niin ahdasta on. Pakokanavan lähtö on niinkin pieni kuin 40mm.

Kävinpäs kokeilemassa uutta putkea. Ei toiminu niinku piti...
Persearviolla alavedot on entisellään keskeltä huonontunu ja ylös tullu lisää venyvyyttä (Tiittasen jyrkän vastakartion kierrosluvunrajotus ominaisuuksia ei tunnu olevan...). Huippuvääntö varmaan sama ku ennen, mutta ylempänä. Ärsyttävän tasasesti vetää. Josko se mäntää vaihtamalla alkais tukistaa vähä kovemmin. Nykynen jauhanu ~120h
Pitkästyttävä video: https://www.youtube.com/watch?v=pQerGM_WSv8&feature=youtu.be

Jos tänne vielä kolmannen viestin putkeen kehtais raapustaa. Ja sekin vielä, ettei tämä pro-viri puoli ole välttämättä paras paikka näille persdynoarvioille...

Tämä uusi putkihan on vähän lyhyempi kuin edelliset. Mietin tässä tuota pakoaukon säätimen toimintaa ja ajattelin, että sehän aukeaa tälle putkelle liian aikaisin, eli paluupulssi tulee liian aikaisin pyttyyn. Eipä mitään, onneksi kotari toimittaa pyörän mukana kolmea eri jäykkyistä pa-säätimen jousta. Paikallaan mulla oli löysin jolla pakoaukon säädin on täysin auki 7,0k eteenpäin- Vaihdoin tilalle kaikkein jäykimmän jolla vastaava kierrosluku 7,9k.
Muutos oli aika selvä. Keskikierroksille tuntui tulevan lähes kaikki tippunut veto takaisin ja siellä ylhäällä tosiaan oli jotakin repäisyä!
Periaatteessahan kone oli fyysisesti nyt korkeilla kierroksilla täysin samallainen kuin aikaisemmin, mutta silti tehoa tuntui enemmän. Syynä tähän todennäköisesti kovempi paine ja lämpötila putkessa paremman keskialue toiminnan seurauksena.

Nyt saa kuitenkin mutuilu riittää, palaan ehkä asiaan jos saan joskus käppyrää ulos. Toivotaan ettei pro-viripuolen taso laskenut tästä liiaksi.

Marraskuuhan on ideaalia aikaa moponviritykseen, joten tässäpä kysymys: kertokaan putkigurut, mitä pitää ottaa huomioon putken suunnittelussa, kun aikoo tehdä putkeen sisäänvedetyn loppupillin?

Ajattelin asiaa ihan yksinkertaisesti (mulle ominaisin tapa) vain vastakartion tilavuuden kannalta. Vstakartion tilavuus pienenee ns. lasketusta tilavuudesta pillin tilavuuden verran. Onko riittävä korjaustoimi tehdä vastakartiosta hitusen loivempi (loppuhalkaisija muutaman millin isompi), jolloin pilli viemä tilavuus saadaan takaisin? Tällöin vastakartion pituus säilyisi samana. Vai onko putken mittoihin tarvetta tehdä mitään muutoksia? Kokemuksia? Ajatuksia? Putki tulee vanhaan ja suhteellisen matalaviritteiseen laajavääntöiseksi suunniteltuun (luistiohjattuun!) moottoriin, eli se tulee olemaan mallia pitkä & loiva.

Hrnph... Päätä on tullut rapsuteltua yhden paljon puhutun asian parissa nimittäin putken paksuuden kanssa.

Eli yleinen käsitys taitaa nykyisin vallita noin, että paksumpi putki on piikikkäämpi ja kapeampi antaa leveämpää kaistaa.
Jotkut osaavat peräti kertoa että paksummasta putkesta tulee voimakkaampi harvennusaalto ja kapeammasta tulee ahtavampi.
Kuitenkin lähes aina mopojen valmiita putkia moititaan aivan liian paksuiksi.

Mutta onko asia välttämättä näin?

Mitäpä jos sanoisin että paksuudella on yllättävän vähäinen merkitys putken toimintaan?

Noh, tutustuin tässä ilmaiseen Lootuksen moottori simu ohjelmaan joka taitaa kuitenkin olla kakstahtipiireissä vähiten arvostettu. En minäkään sillä tyydyttäviä simulaatioita oman mopedini kanssa saanut, mutta jos leikitään että pakoputken muutokset näkyisi tulevissa käyrissä edes välttävästi?

Satapiikkiä ja mopoa tuli simuttua ja jotain johtopäätöksiä olen saanut aikaiseksi, mutta putken paksuus on tuloksiltaan yllättävin poiketessaan perinteisistä näkemyksistä.

Putkea kaventamalla tai paksuntamalla muutokset oli hyvin vähäisiä. Pääosin kapeampi putki näytti heikentävän tehoaluetta ennen huipputehoa ja parantavan ylikierroksille venyvyyttä. Huipputeho pysyi likimain samana.

Nopea johtopäätös mitä tapahtuu kun paksuutta lisätään:

Diffi jyrkkenee mutta samalla kun paksuus kasvaa myös pulssi hidastuu. Pinta-alamuutos/[pulssin kulkema matka ajassa x] pienenee nopeasti ja harvennusaalto muodostuu lopulta varsin samankaltaiseksi kapeamman putken kanssa - ehkäpä hieman enemmän alkuosaan painottuvammaksi tosin?
Vaan jos pulssi ehtii kasaantumaan kuitenkin yhdeksi hyökyaalloksi, poistuu senkin merkitys?

Kuitenkin harvennusaallon muodostamiseen käytetään vain vähän jos ollenkaan suurempi siivu pulssin voimasta kuin kapeammalla putkella.

Keskilieriössä aalto etenee hitaammin ja tällä on suurin vaikutus paksuuden muuttuessa. Simuloidessa saatiin varsin samanlaisia vaikutuksia putkea paksuntamalla ja keskilieriötä pidentämällä.

Vastakartiossa taas sama juttu kuin diffissä. Muodot on jyrkempiä mutta niin on myös pulssin nopeus pienempi.

Haluaako joku muu spekuloida mitä putken paksuntaminen tekee diffin vaikutukselle paluupulssiin?

Noh, miltäpä kuulostaisi?

P.S. Täytyy vielä kertoa että ihan keskenäni en tätä päätynyt pohtimaan. Simulaattorin minulle esitteli ja paksuushavainnon ensin teki Rossipoika.