2-Tahtisen Pakoputki

Minäkin tulen tänne spekuloimaan pakoputkista. Olisi vähän pähkinää purtavaksi. Tuli tuossa väännettyä MBK:hon uusi putki, tavoitteena oli kunnolla kierroksia ja tehoja jos alkaisi kulkemaan. Putki on 50cc koneelle ja huipputeho tähdättiin n. 10-11krpm paikkeille. Noh, niinhän siinä kävi että susi siitä putkesta tuli. Kovasti se jaksaa kiertää (oisko n. 11-12krpm asti) mutta aika eleetön se on, kunnon vetoja ei ole oikein millään kierroksilla.

Tuosta näkee minkä näköinen se on:

http://aijaa.com/jxeyJx

http://aijaa.com/hyb4IN

Putki on noin 750mm pitkä ja paksuin kohta on n. 95mm. Olisiko syynä tehottomuuteen:

a) mutkalla oleva vastakartio (sarvelta luettua että hyvä putki muuttui heti huonoksi kun vastakartiota käänsi)

b) putki on liian paksu

c) huono sylinteri (pakoajoitus on noin 185 astetta mutta huuhtelu järjettömät 140, mikä tekee blowdown-alasta melko onnettoman)

Oon tommosiin vehkeisiin tehnyt aika paljon putkia ja ensimmäinen asia mikä tulee korjata on se vakiopytty. Huuhtelut puhaltaa kyllä, mutta pakopuoli auttamattoman pieni.

95mm paksu pönttö ei ole ainakaan InvisiblesRoadilla ollut liian paksu alkuunkaan kun on pannulle tehnyt "pieniä" muutoksia.

Tuo putki on ihan järkevän näköinen eikä vastakartiokaan ole pöllömpi, vaan ihan riittävän jouhea. Ihan tehdasputkissakin näkee melkoisiä vänkyrä vastiksia...

Am6 vaatii myös isompaa kaasutinta jos vähääkään aikoo viritellä. 16millinen soikea lortto on aika onneton loppupeleissä.

Tein pari kappaletta vähän työstetylle vakiopadalle ylävetoisia "rataputkia" ja mittasin putken 12500rpm kierroksille. Parhaat tehot tuli ulos 8500-12000rpm. Nyt on uutta piippua yli tonnin-pari korkeammille jengoille tulossa tuohon uuteen setuppiin.

Tämmönen on tosiaan se mun vähän "paranneltu" vakiopata:

https://www.dropbox.com/s/digjdr8l8hihe ... vistoa.JPG

https://www.dropbox.com/s/kl76viwrg8d1l ... ported.JPG

https://www.dropbox.com/s/ytqsps7dowruc ... orted2.JPG

Huuhtelut vakiot ja niissä on tekemistä tulevaisuutta varten. Aihiohan oli tosiaan kiinalainen Am6 vakiopytty normaalilla 1-osaisella pakoaukolla. Sylinteri porattu 55cm3 tilavuuteen ja muutettu toimimaan PV:n männällä.

Paikallaan pyörii nätisti reippaat 14300rpm mutta ajossa 12500rpm. Katsotaan jahka tuolla toisella viululla saa muutaman asteikon lisää säveliä yläpäähän.

Mutta tosiaan, saattaisin katella sitä pyttyä ja kaasutinta/imupuolta ensin ja sitten vasta hylätä tuon putken. Jos ei ala pelittämään, niin mulkkaamaan pituutta ja torvivakiota.

Edit: PVfoorumilta löytyy enemmän am6 juttua meikäläisen osalta.

Kaasari on tosiaan pienehkö, 16 millinen siinä nyt on mutta tuon vanhan mallin vakioimukaulan reikä taitaa olla vielä pienempi, 14 millinen. Arvelisin silti että jos kaikki olisi kunnossa niin pitäisi siinä tuollakin kaasarilla enemmän jerkkua olla. Edellisellä n. 13cm pidemmällä putkella tehoja oli huomattavasti enemmän ja matalemmilla kierroksilla, siitä vain loppui 9,5k paikkeilla hönkä. Tuolla uudella putkella tuntuu että alle 8k vetoja ei ole minkään vertaa, siitä eteenpäin se herää jotenkin ja ainakin pienellä vaihteella ulvoi 12k paikkeille. Sitten taas kun pykältää isommalle niin tuntus tippuvan tehoalueelta eikä jaksa vetää kunnolla. Suoraan sanottuna aivan surkeasti toimii tuolla putkella

Mutta sylinteriä voisin kyllä epäillä itsekin. Se on muuten tommonen samanlainen kiinalainen missä on 7 huuhteluaukkoa. Huuhtelualaa on järjettömästi mutta pakoaukko aika normaalikokoa. Viilasin sen 185 astetta korkeaksi ja arvelisin että pitäs sen niilläkin asteilla jotenkuten hönkiä 10-11k kierroksilla mutta onkohan siinä sitten vikana tuo olematon ulospuhallusala? Huuhtelut ovat niin korkeat suhteessa pakoon että palokaasut eivät ehdi kunnolla tuulettua pihalle ennen huuhtelujen avautumista. Palokaasuja sekoittuu tuoreeseen seokseen ja varmaan haittaa huuhtelukuviotakin kun palokaasuja tunkeutuu aluksi huuhtelukanaviin ennen kuin virtaussuunta kääntyy. Jos se tuo putki toimiikin mutta pytty ei vaan enää hengitä kierroksilla?

Pitänee hommata toinen pytty varalle ja viilata tuosta se pakoaukko kunnon mittoihin jos rupeaisi kulkemaan..

onkohan siinä sitten vikana tuo olematon ulospuhallusala?

Näkisin että on. 22,5 asteen blowdown on ihan täysi vitsi kireessä koneessa. Sehän on moottorisahalukemia. (suht)tiukka kampikammio+pitkä h-ajotus+paksu putki ei myöskään ole toimiva yhdistelmä. Jos et meinaa kierrättää yli 14k niin tiputa huuhteluita.
Ei siinä, muodoiltaanhan tuo putki on aika sulava, epäilemättä toimii sopivan setin kyljessä

Kaippa tuo pitää kokeilla, jos tuosta putkesta oiskin johonkin. Vähän OT mutta kestääköhän normi epoksiliima huuhtelujen täytössä? Tuna-71 se taisi olla huuhtiksia epoksilla täytellyt?

... kestääköhän normi epoksiliima huuhtelujen täytössä? Tuna-71 se taisi olla huuhtiksia epoksilla täytellyt?

Huuhtiksiin on tullut käytettyä ensisijaisesti tätä: http://www.motonet.fi/fi/tuote/606146/L ... iliima-34g

Kestää hyvin lämmönvaihteluita, eikä lohkeile työstettäessä (ei edes sorvatessa huuhtiksia "puhki" putkitusta varten). Huonona puolena mainittakoon kovin lyhyt työskentelyaika ja korkea viskositeetti (valmista seosta lämmittämällä tosin notkistuu vähintääkin riittävästi).

Perus lennokkiepokseilla (=perusepoksi) on vähän ongelmia tuon bensankeston kanssa, epoksilla kasatun kohokammion liimat muuttuivat ajan saatossa hyytelöksi. Läppäkanavassa ovat kuitenkin kestäneet, eikä ole ainakaan turhan jäykkää tavaraa.

Löytyyhän nuita teollisuusepokseja myös sellaisia, jotka kestävät pakokanavassa ja -putkessa. OVH:n jälkeen täyttöhitsaus tosin tuntuu kovin järkevältä vaihtoehdolta...

Itse totetsin bison merkkisen metal epoxin paremmaksi, kuin toi loctite. Notkeampaa ja kovettuu hieman hitaammin, kuin toi loctite. Mulla on kestäny huuhtelukanavissa hyvin.

Tuolla eräässä projektitopicissa (http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?f=72&t=82565&start=484) tuli hourailtua tähän aiheeseen liittyen vähän raskaampiakin filosofisia kysymyksiä. Täällä voisi kuitenkin olla parempi levikki niin lainaillaas muutamia niistä tännekin:

Oon mä noita (peräpillin) halkaisijoita pari kertaa kokeillut erilaisia(toisella putkella) eikä vaikutusta tuntunut liiemmälti olevan mihinkään.

Siihen voi olla kaksi syytä. Joko peräpilli on joka kerta tolkuttomasti liian iso. Tai sitten putki/moottori ei toimi niin kuin sen kuuluisi toimia. Silloin peräpilliin pätee yleensä sääntö isompi=parempi.

Mutta siis tommonen pyörteily syönee turhaan pakopulssin voimaa.

E: ja sitten on sekin, että kumman saa paremmin hyötykäyttöön, yksiosaisen diffin monttumaisen paluuaalloon vai monioisaisen diffin enemmän tai vähemmän pitkän ja tasaisen imasun.

Ei se pyörteile kun yksosasen diffin eteen laitetaan semmonen torvimainen "sovituspala".
Jos ajatellaan yhtä kierroslukua, niin kuin noissa pa-säätimellisissä voidaan ajatella, niin eihän tommosella pitkällä tasasella harvennusaallolla tee mitään. Mitä järkeä on imeä huuhteluaukoista jotka on kaks milliä auki? Hirveesti häviöitä, hyi!
Sen sijaan kun sylinteriin tuodaan monttumainen harvennusaalto AKK:n tuntumassa niin alkaa pelit soimaan

Diffillä on yksi erittäin tärkeä ominaisuus jota ei välttämättä tule ajatelleeksi. Sehän toimii vastakartion kaverina. Myös se lähettää paineaallon takaisin sylinteriin. Ja se on hyvin merkittävä sillä iso osa vastiksen lähettämästä aallosta kilpistyy diffiin. Näin tarina etenee:
Paineaalto lähtee sylinteristä pakoaukon avautuessa. Kun paineaalto tulee diffuuseriin se muuttaa merkkiä harvennusaalloksi ja palaa sylinteriin AKK:n tienoilla. Sylinteristä harvennusaalto lähtee taas kohti diffiä. Diffissä merkki muuttuu takaisin tiivistysaalloksi ja se yhdistyy sopivasti vastakartiosta tulevaan tiivistysaaltoon.
Karkeasti kun ynnäillään aaltojen kulkemia matkoja, niin diffin/suurimman pinta-ala muutoksen tulisi olla jossain putken puolivälissä tai jopa ennen sitä (tähänhän vaikutti lämpötilat yms.).

Jaa niin se Blairi diffi. Mitä suuremman torvivakion laittaa, sitä myöhemmälle diffin lähettämä tiivistysaalto painottuu (toki näin käy myös harvennusaallolle). Vähän sama asia kuin loivempi vastakartio tai pidempi putki. Mitä sillä saadaan? Tietenkin laajempaa vääntöä!

Jees, ja tästä vielä vähän miten tämä näkyy nykyvehkeitten putkissa. Eli rossipoikahan on pariin otteeseenkin maininnut miten nykyvehkeitten putkien diffit ja alkukäyrät eroaa blairin torvista.

Mulla on mitat otettuna kolmesta crossiputkesta. Mitat ovat halkaisijoita 50mm välein.
Kawasaki kx 65 HGS: 30, 30, 30, 33, 36, 39, 43, 49, 59, 70, 81, 92, 93, 84, 71, 46, 21, 19
Kyseisessä pelissä ei ole pakoaukonsäädintä toisin kuin isommissa vehkeissä.

Otetaan siis tämä putki esimerkiksi

Itsehän siis katsoin ensin että kovin blairimaiselta näyttää(ylemmmässä piirretty blairin torvi päälle, torvivakio 1.7) mutta sitten rossipoika väänsi rautalangasta:

Kun katot tuota kx65:n mittoja niin siinähän on semmonen "torvisovitin" tuossa 39->59. Ja sitten onkin suoraa kartiota 59->92. Mitat sais kyllä olla tiuhempaan otettuja joo...

Ja tämän voi tosiaan havaita jouluisissa väreissä tuosta alemmasta Eli muodossa toisaan on vissi ero ja onhan halkaisijoillakin pahimmillaan 2mm eroa

Aika Blairimaiseltahan sen saa näyttämään. Mutta rautalangassa on vielä pari mutkaa. Ensinnäkin tuo blairista napattu alkuosa on eri pituisesta putkesta. Kenties 846 millisestä? Kun putki oikeasti on vain hieman yli 800mm.
Toiseksi tuo 65:n putki ei ole sellainen tyypillinen nykyputki, joista olen puhunut. Juuri siitä nimenomaisesta syystä ettei siinä ole pa-säädintä. Ja eiköhän tuokin putki ole suunniteltu joskus 90-luvulla...
Mutta siinähän on nyt mopojanttereille hyvät lähtökohdat alkaa mitottamaan putkia omiin vehkeisiinsä.

En itseasiassa tuohon mittasuhteeseen muuhun putkeen kiinittänyt huomiota.Piirtelin vain 50mm pykälillä(10 pykälää) funkiotlaskimella blairin kaavalla laskien mikä se paksuus missäkin kohtaa olisi. Jos tuohon loppu putken piirtäisi myös, loppuisi vastis tosiaan varmaankin jokusenkymmentä milliä myöhemmin.

Edit. Nopiaan laskettuna tuo torvi olisi siis putkesta jonka viritetty pituus on 910mm

Tästä päästäänkin muuten aiheeseen, nimittäin kuperan vastiksen vaikutus putken kokonaispituuteen. Itse olen eleskellyt käsityksissäni, että kupera vastis lyhentää tuota putken fyysistä mittaa tuoden tätä viritetyn pituuden "kimpoamis pistettä" lähemmäs vastiksen loppua ja muutenkin tuottamalla hitaamman aallon. Onko mitään perää vai olenko valveunissani tuonkin houraillut?

Lisää valeita pakoputkesta.

Onkohan kukaan koskaan putkea mitoittaessaan ajatellut mihin asti putkella voisi kiertää (jokseenkin tehollisia kierroksia)? Jos on niin mihin mittoihin olet kiinnittänyt erityistä huomiota?

Tiittaset, bellit ja kummppanit tuntuvan olevan sitä mieltä, että vastakartion jyrkkyydellä määritellään "ylikierroksia". No jos ajattelee, että tehollisia kierroksia riittää sinne asti kun putki vielä pystyy ahtamaan konetta, ts. vastakartion lähettämä paluupulssi tai sen osa ehtii sylinteriin.
Okei, samalla viritetyllä pituudella loivemman vastakartion alku ja myös keskikohta yltää lähemmäs sylinteriä, jolloin pakopulssin matka lyhenee ja maksimikierrokset nousee (ainakin jos unohdetaan, että loivemman kartion pulssi on myös hivenen hitaampi).

Mutta sillon kun keskilieriö on lyhyt, niin diffin harvennusaallon loppu ja tiivistysaallon alku jokseenkin kumoavat toisensa (eri nopeudet). Tässä tapauksessa pituus diffuuserin loppuun määrittelee ylikierrokset.
Sellainenkin pointti on ehkäpä huomion arvoista, että ilman keskilieriötä ja hyvin pitkällä keskilieriöllä, molemmilla voidaan saada sylinteriin aikaiseksi tauko jolloin ei ole imua eikä ahtoa. Ilman keskilieriötä tuhlataan vaan pakopulssin energiaa.

Ja johonkin aikasempaan potaskaan voisin lisätä, että sylinterin ahto alkaa sillon kun harvennusaalto alkaa enemmissä määrin poistumaan sylinteristä, vaikka tiivistysaalto ei vielä tulisikaan. Molekyylithän kulkivat päinvastakkaiseen suuntaan kuin harvennusaalto.

Siinä se lauantai-illan viihdepaketti. Kertooks joku tarinan tehokaistan alkupäästä?

Rossipojalla vieläkin pää täynnä jännää kenties sarven putkilaskurin mietinnästä?

No jos tuota tehoalueen alkupäätä rupeaa miettimään, niin oma suppea ajatusmaailmani käsittää tasan niin vähän että diffin imasu tulee tietty aikaisemmin ja aikaisemmin ja rupeaa imemään silloin kun huuhtiksista tulisi soppaa ilmankin ja tapahtuu sama efekti kuin hiustenkuivaajalle kaasuttimen edessä.

Vaan voi veljet kun siellä on viellä toinen puolikin putkea mietittävänä Ahtovaikutuskin tulee kokoajan aikaisemmmin eikä sekään ole kiva. Joissain vääntökäyrissä näkyy väännön lähtevän laskuun vähän ennen piikkiä ehkäpä siksi että näillämain putki toimii viellä mutta ei moottorin rytmiin.

Tässähän nyt ei varmaan tullut monellekkaan mitään uutta, mutta tulipahan jotain sanottua Rossipojalla lienee syvempiäkin mietteitä aiheesta?

Mahdoton yksistä arvoista on arvailla, miten se sarven laskuri toimii.

Tehoalueen alun voisi ajatella alkavan siitä, kun tiivistysaalto ei enää ehdi karkaamaan sylinteristä takaisin putkeen. Eli tilanne kun pakopulssin viimeiset rippeet ehtivät juuri kulkemaan vastakartion päähän ja sieltä takaisin.
Todella pitkällä paluupulssillahan tässä tilanteessa keretään työntää aika paljon kamaa ihan kampikammioon asti ja sylinteriin jää kyllä kova paine, mutta vähän tuoretta seosta. Eli samalla putken kokonaispituudella jyrkempi/lyhyempi vastakartio voisi venyttää tehoaluetta alaspäin. Ei kuulosta järkevältä?
Sitten kun mittoja alkaa näistä miettimään, pitää vielä huomioida, että tehoalueen alussa putken paine ja lämpötila on paljon alhaisempia kuin huipputeholla.

Jos tässä pintaa syvemmälle haluais mennä niin sais lukea sitä blairia vielä pari aukeamaa pidemmälle

Vääntökäyrässä on kuoppa ennen piikkiä, koska ko. kuopan kohdalla vastakartiolta tuleva heijastus tulee sylinterille täsmälleen väärään aikaan. Tätä kuoppaa pystyy toki sytkäenakolla ja pa-säätimellä pienentämään...