Alusta

Jarrutehot lienee omaa luokkaansa
Mutta miten oot ajatellut toteuttaa jarrulevyn kiinnityksen? Ja onko tiedossa kenties radiaalikiinnitteistä satulaa?

E: Buell käyttää muuten samanlaista menetelmää.

...E: Buell käyttää muuten samanlaista menetelmää.

Niinpäs näkyy olevan. Arvelinkin, että ainakin rakennetta on testattu. Kun kerran Buell tuota käyttää, on siihen varmasti olemassa selvä syy ja tuskin se syy on ulkonäkö.

Kyllähän sen etupyörän alta saa vähemmälläkin. Mutta miettien levyn kiinnitystä, vetäisisin vanteeseen vaan raa'asti kierteet, ja levy siihen. Sitä ei tosin kannata tehdä kuin valuvanteelle, ja kiinnityspinta pitäisi koneistaa. Jokaisella tosin ei ole mahdollisuutta sorvata niinkin suurta pulikkaa kuin vanne. (Allekirjoittaneella on sopivat vehkeet siihen hommaan.) Itse en kyllä käy tuollaista rakentamaan, ihan riittävä tuo perinteinen levy.

Mutta kun tuossa vähänaikaa tutkiskelin, niin Sym RS 50 Skootterissa on etujarru toteutettu noin, tosin ei ihan vanteen reunaan asti. http://www.sym-finland.fi/Suomeksi/Mallisto/RS50

Viimeksi muokannut Kaarlo päivämäärä 15.4.2007 21:41, muokattu yhteensä 1 kerran

Näkyypä rakenne olevan useammassa laitteessa käytössä, mitä uskoinkaan. Noh kertoohan se ainakin sen, ettei idea ihan surkea taida olla. Totta, että perinteiselläkin mentelmällä hyvät jarrut saa aikaiseksi. Itse en sen kummemmin tuota aikonut edes toteuttaa.. Kunhan vain tuli pohdittua tuotakin, enkä sitten alkanut syynäämään, onko rakenne jo käytössä.
Eihän tässä mitään patentteja ollut tarkoitus hakea.

Päätin vain laittaa tuon ajatukseni nähtäville, jos joku päättää sitä vaikka testata. Ainakin vipuvarsina rakennetta ajatellen hidastuvuusominaisuudet pitäisi olla kovaa luokkaa.. Mahdollisesti mopomittakaavassa liiankin

Onhan tuota rakennetta vuosikymmenten saatossa kokeillut yksi jos toinenkin taho, mutta eipä sitä kukaan laajemmin ole käyttöön ottanut. Syynä lienee mm. se, että tuossa konstruktiossa vanteen täytyy olla äärimmäisen suora, jotta jarrupinta pysyy suorana.
Toinen, kenties olennaisesti tärkeämpi tekijä, vanteen ulkokehälle ei ole mitenkään järkevää panna aikamoista määrää terästä (suuri kehäpituus, lisää painoa melkoisesti!), koska sekä hyrrävoimat että kiihdytetettävät massat lisääntyvät. Erityisesti tuo pyörivien osien massa lisääntyy, joten vaikutus kiihtyvyyteen on suurempi kuin pelkkä lisääntynyt massa antaisi olettaa.

Noniin, taas pitkästä aikaan foorumille..

Projektia rakennellessa tuli jälleen ongelmia..
Mitä olette mieltä kuinka pahasti se vaikuttaa ajettavuuteen, että eturengas on n.8mm enemmän toisessa laidassa jarrulevyn takia(vanteen keskeltä mitattuna)?

Mietin itse, että tuleekohan tuosta aivan kauhea ajaa kun renkaat menee "eri linjaa".
Mutta eihän tuo 8mm vielä niin paljoa ole, että vaikuttaisi paljoa ajossa kallistettaessa..

Noniin, taas pitkästä aikaan foorumille..

Projektia rakennellessa tuli jälleen ongelmia..
Mitä olette mieltä kuinka pahasti se vaikuttaa ajettavuuteen, että eturengas on n.8mm enemmän toisessa laidassa jarrulevyn takia(vanteen keskeltä mitattuna)?

Mietin itse, että tuleekohan tuosta aivan kauhea ajaa kun renkaat menee "eri linjaa".
Mutta eihän tuo 8mm vielä niin paljoa ole, että vaikuttaisi paljoa ajossa kallistettaessa..

ei vaikuta... jos ajonopeus ei ole luokkaa +100km/h

Noniin, taas pitkästä aikaan foorumille..

Projektia rakennellessa tuli jälleen ongelmia..
Mitä olette mieltä kuinka pahasti se vaikuttaa ajettavuuteen, että eturengas on n.8mm enemmän toisessa laidassa jarrulevyn takia(vanteen keskeltä mitattuna)?

Mietin itse, että tuleekohan tuosta aivan kauhea ajaa kun renkaat menee "eri linjaa".
Mutta eihän tuo 8mm vielä niin paljoa ole, että vaikuttaisi paljoa ajossa kallistettaessa..

ei vaikuta... jos ajonopeus ei ole luokkaa +100km/h

Selvä homma. Eipähän tarvi vanteen keskiötä ja jarrulevyn sovitepalaa viedä jyrsitykseen.

Tai sitten pinnoja säätämällä vähän "siirrät" ulkokehää.

Onhan tuota rakennetta vuosikymmenten saatossa kokeillut yksi jos toinenkin taho, mutta eipä sitä kukaan laajemmin ole käyttöön ottanut. Syynä lienee mm. se, että tuossa konstruktiossa vanteen täytyy olla äärimmäisen suora, jotta jarrupinta pysyy suorana.
Toinen, kenties olennaisesti tärkeämpi tekijä, vanteen ulkokehälle ei ole mitenkään järkevää panna aikamoista määrää terästä (suuri kehäpituus, lisää painoa melkoisesti!), koska sekä hyrrävoimat että kiihdytetettävät massat lisääntyvät. Erityisesti tuo pyörivien osien massa lisääntyy, joten vaikutus kiihtyvyyteen on suurempi kuin pelkkä lisääntynyt massa antaisi olettaa.

Toisaalta jos ajatellaan esimerkiksi skootterien 12-13" renkaita, niin niissähän on todella pienet hyrrävoimat, jotka pitkälti selittävät skootterien ajokäytöstä. Siinä mielessä tuollainen jarruratkaisu olisi skootteriin jopa toivottava. Niinhän se on piagion kolmipyöräisessäkin, kaksi rengasta edessä, enemmän hyrrävoimia, helpompi hallittavuus (ainakin vähän).

Onhan tuota rakennetta vuosikymmenten saatossa kokeillut yksi jos toinenkin taho, mutta eipä sitä kukaan laajemmin ole käyttöön ottanut. Syynä lienee mm. se, että tuossa konstruktiossa vanteen täytyy olla äärimmäisen suora, jotta jarrupinta pysyy suorana.
Toinen, kenties olennaisesti tärkeämpi tekijä, vanteen ulkokehälle ei ole mitenkään järkevää panna aikamoista määrää terästä (suuri kehäpituus, lisää painoa melkoisesti!), koska sekä hyrrävoimat että kiihdytetettävät massat lisääntyvät. Erityisesti tuo pyörivien osien massa lisääntyy, joten vaikutus kiihtyvyyteen on suurempi kuin pelkkä lisääntynyt massa antaisi olettaa.

Itse olen saanut sen käsityksen tuon järsestelyn hyödyistä, että itse vanteen painoa saadaan karsittua roimasti esim. juuri pinnojen/puolien osalta. Jarruvoima ei näet joudu kulkemaan pinnojen kautta joten niiden ei tarvitse olla hirveän lujia ja itse vanteen napakin voidaan tehdä pieneksi ja kepoiseksi.

Kuitenkin pitää huomioida että mitä ulompana kehällä se massa sijaitsee niin sen enemmän vaikutusta, mutta en sitten tiedä kumoaako puolien ym. kevennys tuota jarrulevyn massaa kun en ole laskenut mitään.

Periaatteessa tuommoinen ulkokehällä oleva levy on paljon jämerämmin kiinni vanteessa kuin napaan kiinnitettynä joten todellakin jos kiinnityskohdat eivät ole kohdillaan niin noinkin suuri levy kuin joku 375 mm vemppaa aika tavalla jarrutuksessa, koska kiinnitys ei anna myötä. Eri asia on jos kiinnitys on jotenkin kelluvasti toteutettu, mutta en ole sellaista tavannut missään.
Tehtaallahan se nyt ei ole mikään ongelma tehdä suoraa kiinnityspintaa sorvilla/jyrsimellä, mutta jos autotallituunari haluaa systeemin toteuttaa ilman sorvia niin menee jo erittäin vaikeaksi.

Luulisin että systeemin parhaat edut ovat hyvä jarruteho jo pienelläkin jarrusatulalla sekä mahdollinen systeemin keveys, toisinsanoen tästä ei ole hyötyä juuri kenellekään koska samat tulokset saadaan perinteiselläkin menetelmällä jossa on enemmän niitä hyviä puolia.

http://www.northernvikingsmc.com/helsin ... skuri.html
.. Jos jollain nyt sattuu olemaan tarvetta..

Tuli kerran takaiskaria suunniteltua. Pistetäänpä sekin tähän nähtäville, jos joku sen sattuisi vaikka ihan toteuttamaankin
http://files.filefront.com/Takaiskaripd ... einfo.html

Muuten ihan jees, mutta päätymutterissa oleva stefa ei todennäköisesti öljyä pitäisi. Eli O-rengas/hydraulisylinteritiiviste ja sylinterinvarrenpyyhin tilalle. Mutta muuten tosiaan aika hyvä, pitää varmaan sitten joutessa tehdä tuollaiset iskarit.

Muuten ihan jees, mutta päätymutterissa oleva stefa ei todennäköisesti öljyä pitäisi. Eli O-rengas/hydraulisylinteritiiviste ja sylinterinvarrenpyyhin tilalle. Mutta muuten tosiaan aika hyvä, pitää varmaan sitten joutessa tehdä tuollaiset iskarit.

Hydraulisylinteritiivisteestä tulee välillä käytettyä myös lyhyempää nimitystä stefana. Selvää on, että mikään vaihdepolkimen akselin stefa ei hydraulisia paineita kauaa sisäpuolellaan pitele. Mutta siis tuossa oli pelkän idean esittäminen nyt päälimmäisenä. Senvuoksi en alkanut vaimentimen mittasuhteitakaan korjailemaan. Eikä tuota kokonaisuudessaan tehdä tarvitse. Valmiita iskarien osia voi hyödyntää ja jousen suhteen se on oikeastaan pakkokin.