Yleinen Pro-virittäminen

No pyöreethän niistä tulee pakollakin, asteita siihen 135 pintaan.

Enpä asiaa sen kummemmin tutkinut, mutta pari asiaa sekunnin vilkaisulla hyppäsi silmille.

Pakoaukon yläreunaan ehdottomasti pyöristystä hiukan. Parantaa männänrenkaan hyvinvointia, ja helpottaa putken suunnittelua, kyseessä kun ei kuitenkaan ole mikään äärimmäinen dragtykki.

Muidenkin aukkojen reunat kannattaa olla pyörtävämpiä, vaikka tuo lienee vain piirustustekninen juttu.

Huuhtelujen ajoitukset näyttää äkkiseltään pitkän sorttisilta. Onko ulospuhallusala riittävä tässä konfiguraatiossa? Paljonko nuo tekee asteina?

Vastaillaanpas soukan apuna...

Kyllä, aika mukavasti hyppäsi omillekin silmille .

Pakoaukkoon on kyllä tulossa parannuksia. Taitaa olla Soukalta vasta aika karkea paint-luonnos.

Tottakai pyöristykset tulee aukkoihin, paitsi huuhteluihin ei.

Todellakin, huuhteluilla pitäisi asteita olla 136. Ne riittävät hyvin niille tehollisille kierroksille, mitä Soukka suunnittelee. Aika-alat on laskettu, ainakin oletan .

Imuaukolle olen (ollaan) mietitty vähän vaikka minkämoisia muotoja. Tiedä sitten, minkä Soukka lopulliseen kokoonpanoon valitsee, hänenhän se on pyttykin.

Ulospuhalluksen asteethan tuossa jää jossain määrin lyhyeksi, ja samaan liittyen huuhtelujen ajoitus voipi olla turhankin pitkä.
No, asteethan sinänsä ei paljoakaan kerro, vaan aika-alat, ja tosiasiassa tulisi vielä tuntea aukkojen discharge coefficientit. Mutta ainakin nuo aika alat kannattaisi laskea, jos ei enempää jaksa pelailla.

Ja sitten on vielä aukkojen suuntaus. Se Soukan ensimmäinen arvio oli "vähän" pielessä...
Jos ei syvempää ymmärrystä asiasta omaa, niin kannattanee tukeutua vaikkapa Tiittasen kirjassaan esittämiin karkeisiin suuntaviivoihin.

Juu ite tossa eilisissä mesekeskusteluissa suosittelinkin soukalle ottamaan millin pois korkeutta noista huuhteluista, tiiä sitte.

Toinen mikä itseäni mietitytti on tuo imu, miksi tehdä leveä ja matala-ajotuksinen, kun pytystä kerran on tulossa casereed jos oikein ymmärsin. Ite suosisin mieluummin pitkään auki olevaa aukkoa, tosin ei tietenkään pinta-alaltaa suurempaa kun läppäventtiilin suurin virtausala.

Juu ite tossa eilisissä mesekeskusteluissa suosittelinkin soukalle ottamaan millin pois korkeutta noista huuhteluista, tiiä sitte.

Toinen mikä itseäni mietitytti on tuo imu, miksi tehdä leveä ja matala-ajotuksinen, kun pytystä kerran on tulossa casereed jos oikein ymmärsin. Ite suosisin mieluummin pitkään auki olevaa aukkoa, tosin ei tietenkään pinta-alaltaa suurempaa kun läppäventtiilin suurin virtausala.

Huuhtelujen korkeudesta en mene sanomaan, koska Soukka lienee aika-alat laskenut juurikin noilla mitoilla.

Imuaukon koossa taas juurikin ala on ratkaisevana tekijänä. Kaasariksi kun ei mitään järjettömän suurta ole tulossa, niin suotta tekee imuaukostakaan alaltaan suurempaa, kuin kaasutin. Imullehan saa ajoitusta männällä, käytännössä aukko imuhelmaan (ei olisi järkeä koko helmaa pois napata, vaikka sekin onnistuisi).

Imuaukon muotoon varmaankin vielä Soukka puuttuu, että sille saa muodot ja suuntaukset hyviksi.

Tulkoot hän itse tänne jauhamaan, kunhan koulusta vapautuu . Minä vain päden tylsyyksissäni piirilevyn suunnitteluntunneilla..

Joo siis tarkotin että sitten tietysti kapeempi aukko, jos tekee pidemmän ajotuksen sille.

Aika-alat noille aukoilla kyllä laskin, nuo aukot on nyt niin pienet kuin pytyssä olevat reijät sallii, ne on kyllä liian isot sen myönnän koska pienempiä ei ole mahollista tehdä.

Sen millin otinkin niistä huuhteluista pois, aluksi oli 12mm korkeat, nyt tuon 11mm koska en oikein usko että niissä riittää muuten asteet sinne 11500rpm minne aattelin huipputehot jotka on 10hp, tuli jtn 7,6barn bmep jos oikein muistan näin koulussa.

Pako tietenkin on kulmista pyöreä eikä tuommoinen aivan kulmikas, eihän se mun välineiläl ole mahollista saada edes täysin neliöksi vaikka kuinka haluis.

En tiiä mitä haette sillä imun muodolla kun kerran laitan ttuohon casereed toteutuksen niin saan kampikammioon suunnattua seoksen myös, vakioläppärunkoa hyväksi käyttäen.

Laitelkaas lisää kehittävää kommenttia kun pitäs koulun jälkeen ruveta aukkoja tuohon tekemään

Ajattelin pistää joitain omia mielipiteitäni, vaikka soukan moottorin rakenteen teho- ja luonnetavoite onkin hiukan epäselvä.

En tarkkaan tiedä soukan suunnitelmasta, mutta itse sijoittaisin pää- ja lisähuuhteluissa vaakasuuntaisen törmäyspisteen sylinterin keskilinjan ja sylinterin takareunan puoleenväliin. Takahuuhtelulla pyrkisin muotoilemaan huuhtelupatsasta. Lisäksi jokaisen huuhteluakon supistuksen pyrkisin tekemään niin, että supistuksen leikkauspiste on tässä samassa pisteessä. (Tästä ajatuksesta voivat muut olla mitä mieltä tahansa, mutta omat päätelmäni ovat johtaneet tähän ratkaisuun)

Soukan suunnitelmasta poiketen takahuhtelun korkeuden mitoittaisin matalemmaksi, mutta soukka tekee niin, kuin parhaaksi näkee.

Pystysuuntaisen kulman pää- ja lisähuuhteluissa tekisin 4-6 asteen kulmalla. 0 asteen kulma vaatisi mielestäni P+:n kanavan mutkankin työlästä muodon käsittelemistä, jotta mutkan jyrkkyys ei muodostu liian suureksi.(Tämä koskee kyllä enemmänkin lisähuuhteluiden mutkaa, joka on päähuuteluiden mutkaa jyrkempi) Tämä pää- ja lisähuuhteluiden törmäspisteen sijainti yhdistettynä takahuuhtelun 60 asteen pystysuuntaisen törmäyspisteen kanssa ei käsittääkseni aja huhtelupatsasta vielä liiaksi eteen ja sen muotokin olisi jotakuinkin hyvä.

Jos nyt tuon Realflow / Flow 3D + 3DSmax ohjelmistokombon sisäistän ja saan ne toisiaan ymmärtäväksi kokonaisuudeksi, virtaustapahtumia simuloimalla voisin joko vahvistaa tai kumota käsitystäni. Valitettavasti vain nykyiset käsitykseni huuhtelusuuntauksista perustuvat enemmän geometriaan ja karkeisiin 2D simulaatioihin virtauksen käyttäytymisestä, kuin 3D ohjelmien virtaussimulaatioihin tai virtauspenkin tuottamiin faktoihin. Älkää ottako näitä minään totuutena, vaan vain vasta yhden ihmisen ajatuksena ja päätelminä.

Sarven kanssa olen samoilla linjoilla tuosta pakoaukosta. Jo siitäkin syystä, että kaarevareunaisempi aukon yläreuna yhtyisi kanavaan jouheammin (huomioiden sen, että kanavahan tulee suuntautumaan sivulle), vaikkakaan sen avautuminen ei tapahdu kokoleveydeltä samanaikaisesti, vaan vaiheittain. Pakoaukon alareunan muodosta en sano, mitään koska sitä seuraavan kanavan muoto ei ole tiedossa. Sama koskee imuaukkoa (läppäkotelon mitat, muoto, suuntauskulma yms. ei ole tiedossa, eikä kampikammioon johtava kanava).

Lisäksi jokaisen huuhteluakon supistuksen pyrkisin tekemään niin, että supistuksen leikkauspiste on tässä samassa pisteessä.

Tämä ajatus ei minun nähdäkseni oikeastaan perustu mihinkään. Sen sijaan se, mikä on olennaista, on se, kuinka hyvin männän pää ja koko sylinteri saadaan "pyyhittyä" jo palaneesta seoksesta. Tämän lisäksi supistuksen määrän kannalta olennaisempaa on tuon mielivaltainen samaan pisteeseen suuntaamisen kannalta virtauksen kannalta optimaalinen supistuma. Kuten ehkä virtausoppiin perehtyneet tietävät, virtaus on erilaista riippuen tapahtuuko se supistuvassa, tasapaksuisessa, vai laajenevassa kanavassa.

...kuin 3D ohjelmien virtaussimulaatioihin tai virtauspenkin tuottamiin faktoihin.

Ja kannattaa muistaa, etteivät 3D simulaatiotkaan edusta mitään lopullista totuutta, vaikka suhteellisen hyviä koodeja onkin olemassa. Esim. turbulenssin mallintaminen tarkasti on jo teoreettisestikin mahdotonta. Jos kohta sen tarkka mallintaminen on myös verrattain hyödytöntä.
Erityisesti moottorin tapauksessa virtaus ei juuri missään vaiheessa ole tasaista (kuten esim lentokoneen siiven tapauksessa), mikä tekee mallintamisen vaikeaksi.
Kaikesta huolimatta, Japanian pojat ovat tehneet monenlaista mielenkiintoista koetta huuhteluiden suuntaamisesta yms. kiinnostavista jutuista.

Morjesta!

Nyt kun minut yllätettiin Pro-viri tunnuksilla, ajattelin laittaa tämän myös tänne teidän kommentoitavaksenne, kaikki kun eivät tunnu tuota yleistä pro-viri topikkia lukevan. Eihän tämä nyt ole aivan samaa tasoa kuin teidän täysläppis- ja 80cc Autisa projektinne, mutta toivottavasti en nyt aivan pilaa tasoa…

Eli päätin nyt tehdä tämän viestin ihan uusiksi ja aloittaa täällä ikäänkuin täysin tyhjältä pöydältä.

Alkupeäriset lähtökohdat/viestit löytyvät täältä, täältä ja täältä.

Eli lähtökohtana on Pappiksen originaali 39mm koossa oleva valurautapytty. Pytty on kiinni Pappiksen jalkavaihteisessa, puhallinjäähdytteisessä koneessa. Pytty on porautus kunnossa joten lopullinen porautus on 39,5mm eli n. 53cc.

Tarkoituksena on muokata mahdollisimman tehokas/käytännöllinen kokonaisuus, minimibudjetilla. Tämä siis rajoittaa ikävästi esimerkiksi uuden putken ja suuremman kaasuttimen ostomahdollisuuksia. Eli nyt on tultava toimeen Dell’Orto SHA 14mm kaasuttimella ja yleismallisella tehoputkella. Nykyinen putki on kuitenkin laajavääntöinen mikä on sinällään hyvä,kun ajatellaan että vääntöä on löydyttävä tasaisesti mahdollisimman laajalta kierrosalueelta koska käytössä on vain kaksi vaihdetta. Putken suurin haittaava tekijä onkin kovin ahdistava alkukäyrä. Tallista löytyisi kyllä 28mm halkaisijainen alkukäyrä, mutta nykyistä putkea ei saa sovitettua siihen. Täytyisi väsätä sopiva sovitin, joka kuitenkin pienentäisi alkukärän halkaisijaa, joten suuremmasta alkukäyrästä ei olisi kovinkaan suurta hyötyä.

Nämä rajoittavat tekijät nostavatkin aukkojen suunnittelun ja toteutuksen huolellisuuden melko korkealle tasolle. Koska aukkoja ei päästä suurentamaan juurikaan ja ajoituksienkaan kanssa ei voi suuremmin ahehtia, on aukkojen viimeistelyn ja sopivien kokojen suunnittelu erittäin tärkeää, jotta sylinteristä saataisiin ylipäätään tehokkaampi, varsinkin käyttöominaisuuksista tinkimättä. Lisäksi huuhteluiden suuntaus ja ajoitukset tulevat nousemaan hyvinkin tärkeiksi tekijöiksi, koska tehoa on hankala lähteä hakemaan kovinkaan paljoa imu- ja pakoaukon avulla.

Jos ajatellaan että minkäluonteista sylinteriä ollaan tekemässä, niin tarkoitus olisi saada hyvät ominaisuudet asfaltoitujen mutkateiden ajeluun, kuitenkaan kaupunki-ajettavuudesta tinkimättä. Tehoalueeksi voitaisiin määrittää n. 6000-7000, omasta mielestä 8000 on ehkäpä maksimi 9000 on jo turhan ylhäälllä…
Vakio-Tuntureissa kun huipputehot sijoittuvat 4000-5000 tienoille.

Puristussuhde on vakio-Tuntureissa 8 luokkaa, tässä tapauksessa olisi tarkoitus kasvattaa puristuksia ainakin tuonne 8,5 tienoille. 9 suhde voisi olla jo vähän turhan kova? Tämä perusteltakoon sillä että ajoitus tulee kasvamaan ja alaväännöt ovat kuitenkin hyvin tärkeällä sijalla. Korkeammalla p-suhteella saataisiin parempi alavääntö, ja ajoitusta pystyisi kasvattamaan hitusen enemmän kuin vakio p-suhteella. Toki vääntöä saisi kasvatettua ja tasattua kaikille kierrossalueille tekemällä sylinteristä casereed:n (vastaavanlaisen kuin Zgiba:lla), mutta tähän ei valitettavasti ole mahdollisuuksia.

Nyt pyytäisin teiltä omia näkemyksiä ajoituksista, aukkojen koista , tehoalueesta ja puristussuhteesta. Omia suunnitelmiakin löytyy muutamia erilaisia, mutta ne pysyvätköön salassa, kunnes lyön mitat lopullisesti lukkoon, toivottavasti vielä teidän näkemyksienne pohjalta.
Lisäksi olen jo laskenut joitakin suureita, liittyen esim. m-renkaiden kestävyyteen lepattamatta, tämä kun vaikuttaa suresti huiiputehon ulossaamiseen, varsinkin korkeilla kierroksilla.
Männän nopeus on 43mm iskulla ja 10 000 kprm:llä (166,7 k/s) n. 14,34 m/s. Tämä nyt on täysin hyväksyttävä m-nopeus, kestävyyden kannalta, kun ns. max arvo on n. 18 m/s.
M-renkaiden kestävyyden lepattamatta varmistamiseksi laskin myös m-kiihtyvyyden niin YKK:ssa ja AKK:ssakin.
M-kiihtyvyys YKK:ssa: 29 247 m/s 2
M-kiihtyvyys AKK:ssa: -17 926 m/s 2

Eli optimaalisin m-rengas-koko valinta olisi 1,2mm paksut m-renkaat,mieluiten L-profiilia. Sopivin mäntä olisi siis L-profiilisella 2mm paksulla ylärenkaalla ja 1,5mm paksulla alarenkaalla varustettu Puch:n mäntä. Ohuemmilla renkailla kun ei Puch:n mäntiä saa ainakaan Suomesta, ja tämä malli on ainut missä on edes ylempi rengas L-profiilia…

Mäntäkään ei jää koskemattomaksi, kun otetaan huomioon että männänlaki peittää pakoa ja huuhteluita AKK:ssa n. 2mm. Eli männänlaki saa viisteet ainakin huuhteluiden kohdalle. Näin huuhtelut toimisivat edes tämän suhteen mahd. optimaalisesti…

Zgiba ehdotti, kuten moni muukin, että suunnittelisin/tekisin itse teharin kokoonpanoon, mutta tähän ei ole valitettavasti mahdollisuuksia, hitsin puuttumisen takia. Toki jo parikin tyyppiä ovat tarjoituneet tekemään putken, jos itse suunnittelisin sen, tosin en voi kyllä kehuskella putki-tietouteni suhteen, päin vastoin…
Lisäksi Zgiba esitti mielipiteensä koko operaation bolt onimaisuudesta. Tähän en voi sanoa muuta kuin että; putken tekoon ei ole mahdollisuuksia, kaasariakaan en voi itse tehdä, niinkuin en kantta tai sylinteriäkään. Eli nyt täytyy vaan koettaa saada vakiokonstruktiosta mahdollisimman paljon tehoa ulos. Ainostaan olen nyt harkinnut 16mm kaasarin ostoa. Tämä nyt edes hieman parantaisi tilannetta.

Mutta nyt kuulisin mielelläni Teidän mielipiteenne.

Viimeksi muokannut suzuki_king päivämäärä 4.3.2007 16:51, muokattu yhteensä 4 kertaa

Aika Bolt-On:ilta vaikuttaa. Muokkaat pytyn kanavat niiltä osin kuin kykenet ja olet jo suunnitellut, mitään ihmeitä ei normipytystä voi odottaa. Kanavat ovat todella ahtaat ja sylinteriaukkoihin kajoaminen on hankalaa ilman kunnon vehkeitä.

Jo parempi lähtökohta on vaikkapa ne ruottinpoikien 60cc-pytyt. Tosin niissä taisi huuhtikset olla jopa pienemmät kuin vakiossa! Enää ei taida mistään olla saatavissakaan niitä 65cc-pyttyjä. Mutta oli miten oli, suurenna lähdöistä niin paljon kuin mahdollista (myös lohkoista), niin saat ainakin voimakkaasti kapenevat kanavat ja siis tarkan suuntauksen.

Ja putken valinnasta en muuta sano kuin että tee itse. Näissä Bolt-On-vireissä kun ei varmuudella saa mitään saumatonta yhteispeliä pytyn ja teharin kanssa. Korkeintaan surkean kompromissin...

Ja mitä m-renkaiden lepatukseen tulee, kannattaa asia todellakin huomioida. Lepattaessa viimeisimmätkin puristukset karkaavat ja samalla palokaasut pääsevät lämmittämään männänkylkiä lopputulemana kiinnileikkaus. Itselläni kun tuo ongelma (yhteisvaikutus muiden ohella ) on ehkä suurin tällä hetkellä. Ei ole kovinkaan mukavaa kun siinä kovimmassa vedossa suurella nopeudella mäntä nalkkaa huippunopeuksista ja seuraavaksi riittää ohjelmaa pitää pyörä tiellä takapyörä lintassa (edes kytkin ei irrota).

Lisäksi jokaisen huuhteluakon supistuksen pyrkisin tekemään niin, että supistuksen leikkauspiste on tässä samassa pisteessä.

Tämä ajatus ei minun nähdäkseni oikeastaan perustu mihinkään. Sen sijaan se, mikä on olennaista, on se, kuinka hyvin männän pää ja koko sylinteri saadaan "pyyhittyä" jo palaneesta seoksesta. Tämän lisäksi supistuksen määrän kannalta olennaisempaa on tuon mielivaltainen samaan pisteeseen suuntaamisen kannalta virtauksen kannalta optimaalinen supistuma. *Kuten ehkä virtausoppiin perehtyneet tietävät, virtaus on erilaista riippuen tapahtuuko se supistuvassa, tasapaksuisessa, vai laajenevassa kanavassa.*

* Ei tarvitse kyllä mielestäni olla edes virtausoppeihiinkaan perehtynyt ymmärtääkseen tämän*

En väitäkkään tietäväni asiasta riittävästi, mutta itseasiassa samoja asioita olen hakemassa. Tämän pisteen otin kompromissina miettiessäni kanavan ja aukon suhdetta toisiinsa. Omissa päätelmissäni olen päässyt siihen, että se olisi hyvä kompromissi huomioiden myös törmäyspisteestä laajenevan huuhtelupatsaan.

Jos ajatetellaan seoksen supistuksen leikkauspisteen tapahtuvan huuhtelupatsaan törmäyspistettä aiemmin, tarkoittaa se omissa käsityksissäni turhaa supistuksella aikaansaatua turbelenssia. Sijoittaminen taas törmäyspistettä kauemmaksi, kanavan ja aukon suhde toisiinsa ei olisi hyödynnetty optimaalisesti. Eli juuri mainitsemaasi parasta virtausta ajattelen.

Tässä supistuksessakin on omat juttunsa, sillä aukko eikä kanava ole pyöreä, vaan kulmikas ja supistuspistettä on lähes mahdotonta saada 360 asteisesti aukon ympäri ajateltuna samaan kohtaan. Kompromissiratkaisu siis pakostakin siinäkin suhteessa, kun ajattelen sitä vain leveys ja pystysuunnassa. Ilmeisesti siis ihan turhaa pohdintaa jälleen, mutta varsinaista haittaakaan en tällä ratkaisulla löytänyt.
Sarvi varmasti tietää mistä puhuu, joten en väitä vastaan, jos pitää ajatusta merkityksettömänä.

Itseasiassa tämä oli taas niitä kirjoituksia joita ei ehkä olisi pitänyt laittaakaan tänne. Ihan kaikki lukijat eivät tosiaan muista sitä seikkaa, että kirjoitukseni ovat moneltaosin omien päätelmien ja tutkimusteni tulosta, joita ei kenenkään tule ottaa faktoina, vaan pohdintaa ja keskustelua aikaansaavana. Enkä aina edes muista täsmentää mitä milloinkin ajan takaa, joten se antaa asoille helposti vääränlaisen kuvan. Kritiikki on yhtä positiivista, kuin aito positiivinen palautekkin ajatuksistani ja toivoisin useampienkin ottavan kantaa näkökantoihini.
Sarven kirjoituksia kun lukee oikein mielellään, mutta sarvi ei ole ainoa, jolla on minusta hyviä ajatuksia.
Herätys talviunilta siis muukin pro-viri sakki.

...kuin 3D ohjelmien virtaussimulaatioihin tai virtauspenkin tuottamiin faktoihin.

Ja kannattaa muistaa, etteivät 3D simulaatiotkaan edusta mitään lopullista totuutta..

Olen tismalleen samaa mieltä ja täsmennetään kirjoitustani, että tässä ajoin takaa sitä kun 3D simuloinnissa otetaan myös Z-akselin tapahtumat huomioon, jota ei tapahdu ajateltuna tapahtumia kaksiulotteisesti. Tietenkään se ei ole mikään autuaaksi tekevä tai ainoita oikeita tuloksia antava menetelmä. Onpahan vain jälleen yksi tapa tutkia pätelmiensä toimivuutta / toimimattomuutta ja mahdollisesti siten taas uusia ideoita tuovana, joita voi sitten käytännössä varmentaa taikka poissulkea väärinä. Virtauspenkki on lähinnä oikeita simulointeja, mutta sekään ei voi ottaa kaikkea tapahtumaa huomioon. Itse en pidä 3D virtausohjelmilla , virtauspenkillä tai dynon kanssa leikkimistä silti lainkaan huonona ratkaisuna, vaikka se ei johtaisikaan mihinkään suuriin oivalluksiin. Se voi siltikin olla opettavaista ja se leikkiminen on tekemistä siinä missä joku muukin. Aikaansa voi toki käyttää paremmin tai huonomminkin.

Koko moottoreiden kanssa pelaaminen on harrastukseni. Ei mitään muuta. En ole, eikä tarkoituksenani ole tulla miksikään Pro-osaajaksi tai saada alalta ammattia. Kunhan touhuan tämänkin aiheen parissa siihen saakka, kunnes joskus kyllästyn.

Aika Bolt-On:ilta vaikuttaa. Muokkaat pytyn kanavat niiltä osin kuin kykenet ja olet jo suunnitellut, mitään ihmeitä ei normipytystä voi odottaa. Kanavat ovat todella ahtaat ja sylinteriaukkoihin kajoaminen on hankalaa ilman kunnon vehkeitä.

Jo parempi lähtökohta on vaikkapa ne ruottinpoikien 60cc-pytyt. Tosin niissä taisi huuhtikset olla jopa pienemmät kuin vakiossa! Enää ei taida mistään olla saatavissakaan niitä 65cc-pyttyjä. Mutta oli miten oli, suurenna lähdöistä niin paljon kuin mahdollista (myös lohkoista), niin saat ainakin voimakkaasti kapenevat kanavat ja siis tarkan suuntauksen.

Juuh, proju on aikalailla bolt-on meininkiä.

Kanavien ja aukkojen suunnitelmat on jo muuttuneet sen tuhannen kertaa. Aina kun saa laskettua mielestäni sopivat aukot, huomaan että en olekkaan ottanut huomioon jotakin, tai jokin on laskettu pieleen.

60cc olisi toki kiva juttu, mutta kuten sanoit ei suomesta niitä saa ja loppujen lopuksi pytyn hinta+postikulut nousevat jo aika ylös, ja minimibudjetilla mennään. Ja itse asiassa nuo ruattalaisten 60cc pytyt on 54cc:tä (ei taida ruottalaiset osata sylinterin tilavuus laskua) ja itselläkin tuo tilasuus on 53cc luokkaa, joten kovin suurta eroa ei todellisuudessa olisi. Ja varsinkin jos noissa 60cc pytyissä on vielä pienemmät huuhtelut, niin luulisin että tästä minun 53cc:stä saisi jopa enemmänkin tehoa irti kuin niistä 60cc:stä.

Ja todellakin huuhteluista on koetettava saada mahdollisimman hyvät, muuten kun pytystä kummemmin tehonkasvatus varaa löydy...

Ja putken valinnasta en muuta sano kuin että tee itse. Näissä Bolt-On-vireissä kun ei varmuudella saa mitään saumatonta yhteispeliä pytyn ja teharin kanssa. Korkeintaan surkean kompromissin...

Valitettavasti ei ole hitsiä niin ei putkea pääse tekemään... Ja eihän tietenkään bolt-on osilla saa yhtä yhteensopivaa kokonaisuutta, niitä kun harvemmin edes todella suunnitellaan kunnolla... Ja muutenkin koko proju on yhtä surkeaa kompromissia, (ainakin vielä (tällä kassulla ja putkella) joten menkööt.

Ja mitä m-renkaiden lepatukseen tulee, kannattaa asia todellakin huomioida. Lepattaessa viimeisimmätkin puristukset karkaavat ja samalla palokaasut pääsevät lämmittämään männänkylkiä lopputulemana kiinnileikkaus.

Jep, lepattamisen olen pyrkinyt ottamaan huomioon. Ja olen ottanutkin. Nalle toki ilmaisi mielipiteensä siitä että tällä kokoonpanolla vakio m-renkaat kestäisivät lepattamatta, mutta ajattelin nyt kuitenkin hankkia tuon paremmilla renkailla varustetun männän, kun ei maksaakkaan kuin 3 euroa enemmän ja lepatus vaara olisi todellakin paljon pienempi.

Nykyisestä männästäkin löytyy noita lämpöleikkaus jälkiä, nykyinen pytty on vielä viilaamatonkin... Joten taidan pelata varman päälle.

Ja tosiaan muokkasin aloitusviestin uusiksi, joten lukaiskaapa se uusiks. Varsinkin puristussuhteesta kaipaisin näkemyksiänne, lisäksi aukkojen ajoituksista...

Kun tähän ei kovinkaan hyvää putkea ole tulossa niin itse laittaisin korjatun puristussuhteen sinne 7,0-7,5 paikkeille. Sinun pitäisi päästä sorville niin saisit mahdollisesti jopa pientä squishia aikaseksi. Tosin, näin matalilla kierroksilla siitä ei välttämättä ole suurta hyötyä.

Kun tähän ei kovinkaan hyvää putkea ole tulossa niin itse laittaisin korjatun puristussuhteen sinne 7,0-7,5 paikkeille. Sinun pitäisi päästä sorville niin saisit mahdollisesti jopa pientä squishia aikaseksi. Tosin, näin matalilla kierroksilla siitä ei välttämättä ole suurta hyötyä.

Itse asiassa putki ei ole loppujenlopuksi kovinkaan huono, koska tuo kyseinen putki on melko laajavääntöinen. Ja jos nyt ajatellaan että putki on suht vääntävä, kaasutin melko pieni ja puristukset kasvaisivat, niin alavääntöjen pitäisi olla melkoisen hyvät, joten uskaltaisi kasvattaa ajoitusta enemmän.

Eli nyt on ollut suunnitelmissa saada mahdolisimman hyvät väännöt muiden kuin sylinterin suhteen jolloin ajoitusta uskaltaisi kasvattaa enemmänkin ja sylinteristä voisi saada vielä hieman enemmän tehoja irti...