DIY-valupytty PV-suzukiin

Väliaikatietoja:

"Projekti vesipyssy" alkaa hahmottua.

Mikroauton ajoitukset (esim Yamaha KT100..) vois olla ihan toimivia, mutta otetaan nyt mallia 250cc-crossipyörästä. Sellaisen vääntökäyrä riittää, etenkin pakoaukonsäätimellä levitettynä.

Sylinteriin tulee kaksiosainen pakoaukko ja siihen mm. Suzuki RGV250:ssä käytettävää muistuttava luistityyppinen ajoitussäädin ohjattuna yksinkertaisesti "on/off"-tyyliin solenoidilla.

Mutta läppäventtiilin paikka..?
Mitä merkitystä/eroa on sillä, pääseekö seos läppäventtiileiltä suoraan boost-portteihin, verrattuna siihen, että läppäkanava ohjataan kampikammioon ja boost-portit lähtevät sylinteriputken alaosasta samaan tapaan kuin päähuuhtikset? PV:n lohkoon pystyisi toteuttamaan kumman ratkaisun tahansa.

Jos tässä oikeen innostuu niin sitten opetellaan vielä käyttämään Flow3D:tä tai vastaavaa virtausratkaisijaa, ja hoidetaan sellaisella huuhtelukuvio kuntoon .

-p

Jos tässä oikeen innostuu niin sitten opetellaan vielä käyttämään Flow3D:tä tai vastaavaa virtausratkaisijaa, ja hoidetaan sellaisella huuhtelukuvio kuntoon .

-p

Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, mistä saat Flow3d käyttäjä lisenssin ja tarvittavaa laskenta-aikaa? Mikäs sulla on koulutustausta? voisi olla ihan hyvä ymmärtää perusteita navier stokes yhtälöistä tai niiden yksinkertaistuksista ja eri turbulenttimallien rajoituksista.

Tuossa saattaa käydä niin että jotta saisit järkeviä tuloksia joudut tekemään hilan tilavuudesta niin pienen että tarvittavaa laskentakapasiteettia on normaali-ihmisen vaikea saada.

Mutta hienoa jos saat ohjelman&laskentakapasiteetin ja opettelet flow 3d käytön.

No tuota tuota.. tietotaito Navier Stokes-yhtälöistä rajoittuu mun osalta suurin piirtein siihen, että ne on nesteen/kaasun liikemäärien tasapainoyhtälöitä, ja käytännössä usein pirun raskaita ratkaista numeerisesti (kun eivät edes "tarkasti" ratkea).

Kieltämättä, koska mä en rehellisesti tiedä, mitä sudenkuoppia laskennassa piilee (niitä elementtilaskennassa kuitenkin aina on..), tässä voi käydä (tai pikemminki KÄY) niin, että tulokset on parhaimmillaankin vain "jotain sinne päin". Flow3D jyllää muuan metallien virtauksen laskentaan käytettävän valusimulaatio-ohjelman (tai pikemminkin käyttöliittymän) taustalla.

toimisko semmonen että laittas 50cc poweriin pakoaukon suulle rautalaipan, silleen että se pakoaukko on puoliksi kiinni, siihen ois ajatuksena laitta vaijeri ja kun kaasu on pohjassa ni aukko ois kokonaan auki, tähän tarvittas kakshaaranen kaasuvaijeri jollanen on uudenmallin peeveessä. Tulisko toimimaan tollanen?

miten virittelisit lipan sinne sillai jotta se pitää, ettei vuoda

No tuota tuota.. tietotaito Navier Stokes-yhtälöistä rajoittuu mun osalta suurin piirtein siihen, että ne on nesteen/kaasun liikemäärien tasapainoyhtälöitä, ja käytännössä usein pirun raskaita ratkaista numeerisesti (kun eivät edes "tarkasti" ratkea).

Kieltämättä, koska mä en rehellisesti tiedä, mitä sudenkuoppia laskennassa piilee (niitä elementtilaskennassa kuitenkin aina on..), tässä voi käydä (tai pikemminki KÄY) niin, että tulokset on parhaimmillaankin vain "jotain sinne päin". Flow3D jyllää muuan metallien virtauksen laskentaan käytettävän valusimulaatio-ohjelman (tai pikemminkin käyttöliittymän) taustalla.

no mutta jos sulla on metallisulansimulaatiot hanskassa niin sitten opit kyllä tosi helposti 3d-virtauslaskennankin. Virtauslaskennassa suosittelen käyttämään Fluentia. Ruokahalu kasvaa syödessä..veikkaampa että Fluentiin saattaisi löytyä TKK:lta valmiita palamismalleja... Olet varmaan joko TKK:lla TTYO:lla vai lappeenrannassa? annas kun arvaan... teet tuon pytyn valun esim diplomityönä?

erittäin mielenkiintoista!

annas kun arvaan... teet tuon pytyn valun esim diplomityönä?

Negative.. TKK:ssa kyllä opiskelen mutta ei tällainen "pikkujuttu" akateemiseksi opinnäytteeksi (eli dippatyöksi) riitä.. parin kurssin harjoitustyöt tästä sentään pitäis irrota (hiukan valua ja vähän valmistustekniikkaa päälle). Joskus teininä vaan haaveilin että mulla olis joskus tarvittava tietotaito tällaiseenkin hommaan, ja nyt kun kyseinen Nirvana on saavutettu, ei passaa jättää tilaisuutta hyödyntämättä . Mutta oikeesti pakko myöntää.. sylinterin valmistuksen suunnittelu (pienimuotoiseen sarjatuotantoon kelpaavana) ei todellakaan ole helppo homma.

Mutta motivaatio on korkella! Tää hoidetaan kunniamaininnoin! Pakoajoituksiksi tulee 190/175 astetta pakoaukon säädin auki/kiinni, ja huuhtiksiin 127 astetta..

annas kun arvaan... teet tuon pytyn valun esim diplomityönä?

Negative.. TKK:ssa kyllä opiskelen mutta ei tällainen "pikkujuttu" akateemiseksi opinnäytteeksi (eli dippatyöksi) riitä.. parin kurssin harjoitustyöt tästä sentään pitäis irrota (hiukan valua ja vähän valmistustekniikkaa päälle). Joskus teininä vaan haaveilin että mulla olis joskus tarvittava tietotaito tällaiseenkin hommaan, ja nyt kun kyseinen Nirvana on saavutettu, ei passaa jättää tilaisuutta hyödyntämättä . Mutta oikeesti pakko myöntää.. sylinterin valmistuksen suunnittelu (pienimuotoiseen sarjatuotantoon kelpaavana) ei todellakaan ole helppo homma.

Mutta motivaatio on korkella! Tää hoidetaan kunniamaininnoin! Pakoajoituksiksi tulee 190/175 astetta pakoaukon säädin auki/kiinni, ja huuhtiksiin 127 astetta..

ok

pako-aukon maks aukioloaika on ok, samoin nuo huuhtelut on mun mielestä oikealla alueella(tosin riippuu pako-aukon aukioloajasta yms). mutta tuo säädin kiinni tuntuu pikkaisen (liian) suurelta...voisi olla luokkaa 190/150 vastaten puristuksia suuruusluokkaltaan 7.0(-7.5)/9.0. Mitä suuruusluokkaa olet ajatellut tehollisiksi puristussuhteiksi?

minusta tuollainen 2t koneen sylinterin suunnittelu ja teko riittäisi laajuudeltaan kevyesti vaikka diplomityön aiheeksi...tai vaikka enemmänkin...

tee samalla myös kansi?

jos/kun teet kannen, tee siihen paikka lämpötila ja paineantureille...

Mitä suuruusluokkaa olet ajatellut tehollisiksi puristussuhteiksi?

Jaa-a. Ehkä suuruusluokkaa 12:1. Tai sen verran kuin kone nakuttamatta sietää. Riippuu tietysti paljon mm. paljealueiden onnistumisesta. Mutta kyllä niitten pitäis onnistua kun käytän malossiin tarkoitettua mäntää. Siinähän on sellainen "suora" kartiopinta palotilan reunoilla (vrt. esim. autisan männän pallopintaan), eli kanteen on helppo sorvata sopiva paljealue. Se, paljonko voin sitten laittaa geometrista puristussuhdetta että tuo 12:1:een todellista puristusta toteutuu, onkin aivan hakusessa. Sylinterin täytös kun vaikuttaa aika ratkaisevasti eikä mulla ole mitään näppituntumaa paljonko on sopivasti..

minusta tuollainen 2t koneen sylinterin suunnittelu ja teko riittäisi laajuudeltaan kevyesti vaikka diplomityön aiheeksi...tai vaikka enemmänkin...

Juu.. ehkä se olisi jos homman hoitaisi "akateemisen tieteellisesti", ja jokin järkevä ja selkeä tavoite mielessä (esim. polttoaineen kulutuksen tiputtaminen tasolle 100g/KWh ). Mutta tää on vaan silkkaa huvia.

tee samalla myös kansi?
jos/kun teet kannen, tee siihen paikka lämpötila ja paineantureille...

Juu, teen kyllä. Ja minkälaisia antureita tarkoitit? Palotilan olosuhteiden mittaamiseen sopivia? Periaatteessa kannen valuun vois ainakin tehdä valmiiksi paikat johon sellaiset sais myöhemmin tarvittaessa asennettua. Luonnollisesti vedenlämpömittarin anturille tulee paikka vesitilaan.

Ja sitten:
Lisäsin kuvagalleriaan kaksi vaihtoehtoista, erimuotoista pakoaukkoa.. käykää kansalaiset katsomassa ja kertokaa kumpi on parempi. Kiitos.

Mitä suuruusluokkaa olet ajatellut tehollisiksi puristussuhteiksi?

Jaa-a. Ehkä suuruusluokkaa 12:1. Tai sen verran kuin kone nakuttamatta sietää. Riippuu tietysti paljon mm. paljealueiden onnistumisesta. Mutta kyllä niitten pitäis onnistua kun käytän malossiin tarkoitettua mäntää. Siinähän on sellainen "suora" kartiopinta palotilan reunoilla (vrt. esim. autisan männän pallopintaan), eli kanteen on helppo sorvata sopiva paljealue. Se, paljonko voin sitten laittaa geometrista puristussuhdetta että tuo 12:1:een todellista puristusta toteutuu, onkin aivan hakusessa. Sylinterin täytös kun vaikuttaa aika ratkaisevasti eikä mulla ole mitään näppituntumaa paljonko on sopivasti..

minusta tuollainen 2t koneen sylinterin suunnittelu ja teko riittäisi laajuudeltaan kevyesti vaikka diplomityön aiheeksi...tai vaikka enemmänkin...

Juu.. ehkä se olisi jos homman hoitaisi "akateemisen tieteellisesti", ja jokin järkevä ja selkeä tavoite mielessä (esim. polttoaineen kulutuksen tiputtaminen tasolle 100g/KWh ). Mutta tää on vaan silkkaa huvia.

tee samalla myös kansi?
jos/kun teet kannen, tee siihen paikka lämpötila ja paineantureille...

Juu, teen kyllä. Ja minkälaisia antureita tarkoitit? Palotilan olosuhteiden mittaamiseen sopivia? Periaatteessa kannen valuun vois ainakin tehdä valmiiksi paikat johon sellaiset sais myöhemmin tarvittaessa asennettua. Luonnollisesti vedenlämpömittarin anturille tulee paikka vesitilaan.

Ja sitten:
Lisäsin kuvagalleriaan kaksi vaihtoehtoista, erimuotoista pakoaukkoa.. käykää kansalaiset katsomassa ja kertokaa kumpi on parempi. Kiitos.

nuo mun antamat pako-aukon aukioloajat on erään kisapelin arvoja (muistaaksnei) ja nuo on tehjollisia puristussuhteita eli laskettu siitä hetkestä kun mäntä peittää pako-aukon.

tuo 7-7.5 tehollinen puristussuhde on suuruusluokkaa jolla saavutetaan maks teho ja muistaakseni tehollinen puristussuhde luokkaa 9 on koneen keston kannalta tuleva raja. Nuo on tuollasia nyrkkisääntöjä.

Jos käyttäisit "pallomaista" , siis kaarevaa männän päätä sen voi aina koneistaa "suoraksi karioksi" määrättyyn kulmaan, näin tuon paljealueen tekeminen kanteen on helpompaa.

Käyppäs TKK:n konelabrasta katsomassa millaisia antureita ne käyttää ja millaisen läpiviennin tarvitset. Muistelen että niillä on paineanturina käytössä kiestlerin antureita (vedellä jäähdytettäviiä). Termoparista en sitten ehkä tiedä kannattaako sitä sittenkään palotilaan pistää. tai hekä kannattaa, saat mitattua jonkinlaisen keskimääräiasen lämpötilan.

Niin, kannen suunnittelussa kannattaa jälleen ottaa mallia noiden 2t kisapelien kansista. Tee siitä sellainen mihin voidaan tehdä ns irtopalotila. Eli yksi kansi jossa voit vaihtaa palotilan ja erilaisilla palotiloilla voit sitten hakea sen parhaan palotilan muodon( on käytännössä paljealueen leveys ja squish gap).

Heh mun pitää ilmoittautua näköjään uudelleen opiskelijaksi...kateellisena lueskelen sun sylkkäprojektin edistymistä...

miten ajattelit tehdä sylinterin sisäpinnan? pinnoittaa vai putkittaa?

miks kaikki tarjoo sitä rm 80cc laatikkoo??? ku vaohtoehton ois ds 80cc 5 vaihteinen mikä menee ihan suoraan. ds ja pv on periaattees sama kone, paitsi ds on kurostamaton ja siin on 5 vaihteinen loota ja kannessa on jäähdytys rilat hiukan erillaiset.

miks kaikki tarjoo sitä rm 80cc laatikkoo??? ku vaohtoehton ois ds 80cc 5 vaihteinen mikä menee ihan suoraan. ds ja pv on periaattees sama kone, paitsi ds on kurostamaton ja siin on 5 vaihteinen loota ja kannessa on jäähdytys rilat hiukan erillaiset.

Mutta miksi tyytyä viiteen vaihteeseen kun tarjolla on kuusikin?

miks kaikki tarjoo sitä rm 80cc laatikkoo??? ku vaohtoehton ois ds 80cc 5 vaihteinen mikä menee ihan suoraan. ds ja pv on periaattees sama kone, paitsi ds on kurostamaton ja siin on 5 vaihteinen loota ja kannessa on jäähdytys rilat hiukan erillaiset.

RM80 lohkoissa on isommat huuhtelujen lähdöt eli ei jää sieltä ahistamaan.

No jos dremelin omistaa, niin se on max. tunnnin homma tehä samanlaiset pv:n lohkoihin.

miks kaikki tarjoo sitä rm 80cc laatikkoo??? ku vaohtoehton ois ds 80cc 5 vaihteinen mikä menee ihan suoraan. ds ja pv on periaattees sama kone, paitsi ds on kurostamaton ja siin on 5 vaihteinen loota ja kannessa on jäähdytys rilat hiukan erillaiset.

joo se ds on ihan sama kone kun pvn 5 vaihteinen... ja siinä on 80 rm pitempi-iskuisella kampiakselilla.. seinäjoen kesmotorssis oli sellanen ds myynnis ja siinä oli ainakin 5-vaihteinen 80 rm:än kone kiinni.. ja se oli kuulemma alkuperäinen kone siihen