Yleinen Pro-virittäminen

No tosta voi ainakin jo sanoa että pyttyä on hieman työstetty..

...Suunnitelmissa olisi nyt avohuuhteluiden tekeminen, koska lohkoissa ei ole enää varaa huuhteluiden lähtöjen avarrukseen...

Vinkkinä parikin ideaa, joiden toteutusmahdollisuutta lisähuuhteluille kannattaa harkita ja tutkia. http://img404.imageshack.us/img404/6281/image1iz0.jpg

tuossa alemmassa kuvassa on jotain tuttua http://www.motot.net/galleria/showphoto.php/photo/52/cat/642

Tapahtui mielenkiintoinen asia. Tein ''kahvikupinkorvan'' tyyliset huuhtelukanavat kuten Kaarlo ehdotti, mutta nyt taisi käydä niin, että viritystyö epäonnistui, koska teho laski enemmän kuin 20 % Koneen kierrostenotto on erittäin huono, kierrokset pysähtyvät tiettyyn pisteeseen, kierrättipä sitten vapaalla tai ajossa. Täytyy jatkaa asian tutkimista.

Voikos nyt olla niin että sulla esim ne kanavien lähdöt ei virtaa yhtä hyvin kuin itse kanava, tai että muuten kanavan poikkipinta-ala ei pienene tasaisesti sylinterin seinää kohti, vaan siinä on pullistumia tms?
Tai sitten, työstitkö yläpään suuntaukset hanurilleen? Laita kuvaa ni helpompi spekuloida.

mutta nyt taisi käydä niin, että viritystyö epäonnistui, koska teho laski enemmän kuin 20 %

Vai voisiko liian jyrkkä mutka saada seoksen pyörteilemään pahasti, jolloin huuhtelupatsasta ei synny? Paitsi avohuuhteluissahan "mutka" on vielä jyrkempi, joten vika tuskin tuossa on. Tarvisikos vezcu mahdollisesti lisää papikan sylintereitä viilailutarkoituksiin? Minulta muutamia sattuisi löytymään, enkä itse papiskan pyttyjä tarvi.

Siis puhutaanko nyt avohuuhteluista JA kahvikupinkorvamuodosta samassa huuhtelussa?! Jos näin on, niin selitystä ei kauempaa tarvi hakea, tässä tapauksessa nimittäin kanavan poikkipinta-ala muuttuu täysin holtittomasti ja koko rakenne on "big no no"!

Suorat avohuuhtelut toimii tunassa varsin hyvin, jos ei vaan ryssi huuhtelusuuntia. Mullakin on pari sellaista pyttyä siltä ajalta kun dinosaurukset olivat vielä vallalla.

Eikä sen tarvitse välttämättä avohuuhtelu olla. Jos kanavan sylinteripuolella ei ole tarpeeksi materiaalia "kahvikupin korvan" muotoiluun, käy helpolla samoin, mitä sarvikin sanoi. Kanava tahtoo puolenvälin paikkeilta poikkipinta-alaltaan kasvamaan tarpeettoman suureksi. Usein lohkossakaan ei ole riittävästi materiaalia tilanteen korjaamiseksi parempaan suuntaan.

Itse olen sitä mieltä, että avohuuhteluakin parempi olis, mikäli edes jonkinlainen sylinteriputki olisi erottamassa kanava männästä. Vaikka sitten ihan ohutkin. Avohuuhtelussa siäpinnan muodostaa mäntä ja männäntapin reikä sattuu tulemaan tähän kohtaan. Ilmeisesti sillä ei kuitenkaan ole kovin suuri vaikutus moottoreissa, mutta siitä huolimatta. "Monttu" avohuuhteluilla siihen sisäpintaan jokatapauksessa tulee, eikä sellaiset pintamuutokset ole toivottuja.

vezcu: Kuinka ylös kanavassa se muokkaus muutes ylettyy ?

Ilman aukon koon muuttamista, mutta aukkoon saakka tehty avarrus tuo suuntauksen supistuspistettä lähemmäksi sylinterin keskilinjaa. (Supistuspisteeksi sitä itse nimitän)
En kyllä oikein usko, että ne kanavat olisi vielä niin voimakkaasti ylöspäin supistuvat, että supistuspiste aiheuttaa pahoja ongelmia.

Pistetään tähän vielä kuva, joka selventää tota supistuspistettä, kun tulin siitä maininneeksi.
http://img258.imageshack.us/img258/6674/supistusyt2.jpg
Vasemmanpuoleisessa ei ole lainkaan supistuspistettä (katkoviivat) Siniset viivat kuvaavat suurpiirteistä huuhtelusuihkua. Jos supistuspistettä ei ole lainkaan, alkaa seos laajenemaan nopeasti aukon jälkeen. Se täyttää sylinteriä kyllä laajalla alueella, mutta itse suihku ei ole järin voimakas. Sellainen "lehmänhenkäys".

Oikeanpuoleisessa taas on kärjistettynä aivan järjettömän suuri supistus. Suihku on voimakas, mutta katvealueiden osuus on suuri. Lisäksi noin voimakas supistus törmää suudella nopeudella sylinterin toiselta puolen tulevaan suihkuun ja tällä voi olla suurikin vakutus. Varsinkin jos oikean ja vasemmanpuolen huuhtelusuihkut törmäävät toisiinsa jyrkässä kulmassa.

Ne mitä 3D virtausohjelmilla olen osannut asiaa tutkia, antaa välillä hyvinkin kummallisia huuhtelutapahtumia, kun supistuspistettä kokeilumielessä muuttelee mielivaltaisesti.

Oikeanpuoleista kuvaa voisi hiukan parantaa lisäämällä huuhtelukanavia, jolloin katvealueet pienevät, mutta jokatapauksessa tuollainen supistuspiste on huonosti valittu. Parempaan tulokseen pääsisi aukkoa leventämällä, jolloin supistuspiste siirtyy kauemmaksi ja kanavan ja aukon suhde toisiinsa pysyy paremmin kurissa.

Mutta älkää ottako näitä juttuja absoluuttisena totena, vaan pikemminkin yhden hörhön teorioina ja päätelminä. Noiden 3D virtaussimulaatioiden käyttö on kuitenkin vielä sen verran opetteluasteella, että ohjelmissa voi olla jäänyt oleellisia tekijöitä määrittelemäti. Varsinkin, kun joudun käyttämään useampaa ohjelmaa ja konvertoimaan siirrokset ohjelmien välillä. Tähänastiset opiskelut ovat antaneet tämänsuuntaista käsitystä tapahtumista. Pahasti on tuokin homma ollut taas katkolla ja pitäisi taas koittaa saada aikaiseksi motivaatiota 3D ohjelmiin sukeltamiseen.

Hyvä huuhtelu on jokatapauksessa mutkikas juttu toteuttaa, otettiin mainittu supistuspiste nyt sitten huomioon taikka ei. Tuokin esimerkkisupistuspiste on vasta X ja Y akseleilla määritelty. Kun soppaan lisätään vielä Z akseli, eli korkeussuntainen, niin..

Sorry. Tuli taas vaihteeksi Off topic.

Niin eihän tuo oikeinpuoleisen kuvan supistuma vielä mitenkään kovin dramaattinen ole, oikeissa suhteellisen tehokkaissa moottoreissa näkee jotakuinkin vastaavia.
Lisäksi tuossa koko supistumassa ei ole mitään sen mystisempää takana, kuin se tosiasia että koko huuhtelukanava muodostaa suoraksi väännettynä ja pinta-alaltaan ympyräksi muutettuna jotakuinkin suoran kartion, josta on pää nipsaistu pois. Eli tämä mielikuvituskartio loppuu siihen sylinterin seinämään, ja tuo supistuma on sitten tuon kartion kuvitteellinen jatke.
Se onkin sitten toinen spekuloinnen aihe että mikä on optimaalinen kartiokkuus milläkin kierrosnopeudella, onko suoraseinäinen kartio paras, vai pitäisikö seinämän noudattaa jotain muuta muotoa jne. Tässä voi tulla nuo 3D virtauslaskentaohjelmistot avuksi.

Omien näkemysteni mukaan tuollainen sylinterin keskilinjan supistuspiste on kyllä jo aivan liikaa. Tiedä sitten miten nykyään on asian tiimoilta vallalla, mutta omat tulokset puhuu kyllä sen asian puolesta, että tuossa aletaan olemaan jo väärilä linjoilla.

Törmäykset vasemmassa ja oikeassa puolessa olivat sen verran rajuja, että seospatsas saa välillä aivan omituisia muotoja. Seospatsas pysyi huomattavasti paremmin hallussa, kun supistuspiste oli kauempana.
Mutta kuten kaikessa. Tuokin on vain yksi osatekijä. Asiaan liittyy niin paljon muutakin.

No joo, lopullista totuuttahan näissä asioissa ei ihan vielä taida olla näköpiirissä...

Silti kehoittaisin äärimmäiseen varovaisuuteen kun mietit miten nuo eri asiat vaikuttaa huuhtelupatsaan muotoon. Kyse on simulaatiosta, jossa voi olla arvaamaton määrä tuntemattomia tekijöitä, jopa siihen pisteeseen saakka, ettei koko simulaatiolla ole mitään virkaa.

Vahvimpana nousee mieleen esimerkiksi se, että oletko noissa mallinnuksissa ottanut huomioon että käytännössä mäntä liikkuu koko ajan, ja virtausta täysin peittämättömästä ikkunasta tapahtuu vain hetken verran. Männän peittämästä ikkunasta virtausta taas tapahtuu aivan eri tavalla, ja eri suuntaan kuin paljaasta ikkunasta. Jo tämä ilmiö saa huuhteluvirtauksen siroamaan ja pyyhkäisemään sylineriä melko mielenkiintoisella tavalla. Mietipä asiaa. Sen jälkeen huuhtelupatsaan rakentuminen menee aivan toisella tavalla kuin avoimen ikkunan simulaatioista voisi kuvitella.

Ja uusissa kovatehoisissa koneissa nuo huuhtelusuunnat alkaa olla jossain määrin erilaisia kuin noissa Bell, Blair, Jennings, Tiittanen -akselin kirjoissa. Sekin varmaan kertoo jotain.

Jeps. Oma lähdemateriaali on kieltämättä kyllä pääosin valovuosia nykysuuntauksia perässä. Toisaalta niin ovat sylinteritkin, joiden kanssa tulee pelattua. Niiden muuttaminen nykysuuntausten mukaisiksi on sekin käytännössä mahdotonta.

Simulaatioita olen ajanut aukon avautumispisteestä sulkeutumispisteseen. Näin voi helpommin hahmottaa tapahtumaa kokonaisuutena. Selvähän se on, että mäntä muodostaa kanavan alapintaan jyrkän kynnyksen suurimman osan aikaa ja ideallisessa muodossan aukko ja kanava kokonaisuutena on vain AKK:ssa.

Oikean moottorin huuhteluviive hiukan tasoittaa kyllä tilannetta, joten ihan aukon avautumishetkeiset tapahtumat eivät siten ole kovinkaan merkittäviä.
Tähän vaikuttaa paljolti pakoaukkokin, että kuinka nopeasti voidaan katsoa huuhtelusuunnan lähtevän aukkoa kohden. Sitävastoin tapahtumat AKK:ssa ja sen jälkeen kannattaa ottaa tarkemmin huomioon, kun virtausnopeuden pudotessa kanavan ja aukon merkitys korostuu. Tuosta huuhtelupatsaan häiriintymisestä sanoessani nimenomaan tarkoitin männän liike mukaan huomioituna.

Hiton hidasta hommaa nuo 3D animaatioiden laskemiset tapahtumien osalta. Kun yöksi jättää prosessorin murskaamaan lukuja ei aamulla valmista simulaatiota ole valmiiina vielä juuri mitään.
En itseasiassa niin hirveän montaa simulaatiota ole tehnyt, mitä aiemmasta tekstistä ehkä joku voi olettaa. Sen verran kylläkin, että jonkinlaisia päätelmiä voi niiden pohjalta jo muodostaa. (Oli ne sitten loppupeleissä oikeisiin sylintereihin verraten tarkalleen realistisia taikka vähemmän realistisia.)

Tietokoneelle löytyy paljon muutakin käyttöä, niin virtaussimulaatiot tahtoo aina jäädä pääosin tuon laskennan hitauden vuoksi. Pari kertaa on tullut yritettyä samaan aikaan pakertaa koneella muutakin. Hermot siinä vain menee ja pahimmassa tapauksessa ne omat toimet tekevät koko hommasta bittiroskaa softien kaatuessa kesken laskennan.

3D Simulaatio alkaa muutoinkin olla järkevyyden rajoilla. Ei pelkästään siitä syystä, että se on hidasta, vaan että valmiit simulaatiot voivat tosiaankin hyvinkin olla jotain muuta, mitä ne sitten todellisuudessa ovat, aivan kuten mainitsit, mutta jokseenkin samaa voi sanoa mistä tahansa ohjelmasta. Jopa Motasta. Pelkästään 3D sylinterin rakentaminen yksistään on äärettömä hidas homma. Ainakin omilla 3DSmax taidoillani. (max:lla siis rakennan vain 3D objektit)

Mutta.. mutta.. Kun muutakaan mahdollisuutta noiden asioiden tutkimiseen ei ole on käytettävä sitä, jolla oletettavasti lähimmäksi pääsee. Edelleen korostan, että älkää ottako sanomisiani minään absoluuttisena totuuksina. En väitä asioita. Pyrin vain tuomaan omia näkemyksiäni esille. 3D simulaatioiden ajo on itseasiassa aika mielenkiintosta, jos se ei vaan olisi niin pirun hidasta puuhaa.

Siis tuossa minun ideassani ei ole kysymys avohuuhtelusta. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... /cat/11945

Kaarlo. Mun mielestä ei hyvä ajatus. Tuollaisessa kanavassa seoksen törmääminen kanavan kattoon oikeastaan vain lisääntyy. Peruslinja tuollaisella kanavalla menee siis poispäin sylinteristä ja sitten lyhyellä matkalla se kääntyykin jo yli 90 astetta. Siitä siis mun mielestä törmäys vain pahenee. Oikeassa "kahvikuppikorvassa" kääntyminen tapahtuu suurella säteellä, eikä tuollaisia nopeita yli 90 asteen suunnanmuutoksia tapahdu.

Myös tuo sisäpinta alapäästä ei loppupeleissä ole ihan tuon mallinen, miltä se pelkkää sylinteriä ajatellessa näyttää. Vaikka syvennätkin huuhtelun lähdöstä sylinterissä olevaa koloa, saa se taas lähes saman alkuperäisen muodon männän ollessa AKK:ssa.

Juu, tuo oli tuollainen illalla mieleen juolahtanut juttu. Ja sitä itsekin olin miettinyt, että tuo mutkan jyrkkyys saattaisi aiheuttaa ongelmia. Ja tosiaan, kun mäntä on alhaalla, kanavahan on juuri sellainen kuin sen ei saisi olla, eli puolessavälissä pinta-ala on suurempi kuin huuhtelun lähdössä. Tullut taas vähän hölmöiltyä. Voihan niitä lohkoja aina täytehitsata, että kanavan voi avartaa sillälailla perinteisesti.

Hyvä, että -Zone- ja Sarvi-Perkele jaksavat kirjoitella noinkin pitkia tekstejä, aina oppii itsekin jotain uutta. Mutta itse ongelmaan, sain sen ratkaistua. Avasin sylinterin ja tarkastelin kanavia ja tulin siihen tulokseen, että niitä oli pakko viimeistellä vielä paremmiksi (aikaa vierähtikin useampi tovi), mutta nyt toimii kunnolla. Kaasarinkin kanssa piti ruveta tappelemaan, säädöt olivat muuttuneet laidasta laitaan viilauksen yhteydessä (normaalia?).