Alueen säännöt
Täällä kuka tahansa voi lukea viestejä, mutta kirjoittaa voivat ainoastaan ne rekisteröityneet käyttäjät, jotka on otettu mukaan pro virittäjien käyttäjäryhmään. Käyttäjät tälle alueelle valitsee Tume34.Tehonmittaus ja sen eri menetelmät
12.3.2007 23:07
Virittämisessä on tärkeää tietää tarkasti, että onko teho noussut ja jos on niin minkä verran. Lisäksi on hyvä tietää, että onko tavoitteisiin päästy. Niinpä olen alkanut selvittämään mahdollisuuksia dynamometrin tekoon. Vaihtoehtoja on näillä näkymin kaksi:
1. Inertia-jarrudyno momenttimittarin kanssa.
Dynoa voidaan käyttää normi inertiadynona, mutta
momenttimittarin avulla saadaan tarkat käyrät. Mittarin hintahaarukkaa selvitetään parhaillaan.
Voisin tehdä rakennekuvan tästä, jotta selviää paremmin. Mutta ei tänään.
2. Normi inertiadyno: Saadaan ainoastaan painotettu keskiarvoteho. Ei siis kunnollisia käyriä. Lukuisilla dynovedoilla ja keskiarvotehoja yhdistelemällä saadaan jonkinnäköiset (teho) käyrät. Teettää lisätyötä saada vääntökäyrät aikaiseksi, mutta se onnistuu. Ja virittäessä pidän vääntökäyrää tärkeämpänä kuin tehokäyrää. Kyllä tehokäyrilläkin tekee vaikka mitä, mutta vääntö on tärkeämpi tietää.
Olkaapa hyvät ja jatkakaa...
1. Inertia-jarrudyno momenttimittarin kanssa.
Dynoa voidaan käyttää normi inertiadynona, mutta
momenttimittarin avulla saadaan tarkat käyrät. Mittarin hintahaarukkaa selvitetään parhaillaan.
Voisin tehdä rakennekuvan tästä, jotta selviää paremmin. Mutta ei tänään.
2. Normi inertiadyno: Saadaan ainoastaan painotettu keskiarvoteho. Ei siis kunnollisia käyriä. Lukuisilla dynovedoilla ja keskiarvotehoja yhdistelemällä saadaan jonkinnäköiset (teho) käyrät. Teettää lisätyötä saada vääntökäyrät aikaiseksi, mutta se onnistuu. Ja virittäessä pidän vääntökäyrää tärkeämpänä kuin tehokäyrää. Kyllä tehokäyrilläkin tekee vaikka mitä, mutta vääntö on tärkeämpi tietää.
Olkaapa hyvät ja jatkakaa...
12.3.2007 23:20
Tuota mainitsemaasi kakkosvaihtoehtoa on pohdittu monet pitkät illat irkissä. Ja kyllä, sillä saa myöskin piirrettyä nätin käyrän, aivan kuten momenttimittarinkin avulla, tarvitsee vain käyttää hieman mielikuvitusta 
.
Sivustollakin liikkuvalla henkilöllä on jo dynoprojekti pitkällä. Kehittänyt jo nyt menetelmät, joilla saadaan kauniit käyrät kiihdytysmittauksista. Jos tällä miehellä ei nyt olisi muita pakollisia kiireitä, niin hän varmaan kertoilisi asiasta itse. Nyt näkyy jo kuvansa netistä ottaneen, mutta ne joskus oli täällä galleriassa esillä. Nooh kaipa tuo viikonloppuna pääsee itse kertomaan asiasta..
Mutta niin.. Koko inertiadynon rakennus pähkinänkuoressa:
Rakennetaan teline, johon kiinnitetään rullat, joiden massa on selvillä. Mopon takarengas tietenkin pyörittää rullaa. Rullan kiihtyvyyttä mittaamaan voi värkätä vaikka optoerottimen, joka soveltuu hommaan mainiosti (testattu). Tietokoneelle sitten syötetään data, ja ohjelma piirtää saaduista hetkellisistä nopeusarvoista käyrää.
Nyt on saatu selville jo vääntömomentti, ja sitä kuvaava käyrä. Se voidaan ohjelmalla tietenkin muuttaa tehokäyräksi, varsin yksinkertaisella kaavalla (löytyy jostain kaavatopikista). Mutta kierroksistahan tämä ei vielä kerro mitään, joten niiden selvittäminen on seuraava vaihe.
Kierrostenselvittämiseen on parikin keinoa. Jos dynotetaan samaa ajokkia, niin välityksistähän voidaan laskea kierrokset samaan syssyyn vääntökäyrän kanssa. Tämä lienee se helpoin vaihtoehto, ja tarkin.
Toinen vaihtoehto on kehittää jokin impulssianturi, joka antaa joka kierroksella sykäyksen mittalaitteelle, eli periaate sama kuin sähköisissä kierroslukumittareissa.
Tuossa nopeasti väsynyt postaus..
.
Sivustollakin liikkuvalla henkilöllä on jo dynoprojekti pitkällä. Kehittänyt jo nyt menetelmät, joilla saadaan kauniit käyrät kiihdytysmittauksista. Jos tällä miehellä ei nyt olisi muita pakollisia kiireitä, niin hän varmaan kertoilisi asiasta itse
. Nyt näkyy jo kuvansa netistä ottaneen, mutta ne joskus oli täällä galleriassa esillä. Nooh kaipa tuo viikonloppuna pääsee itse kertomaan asiasta..
Mutta niin.. Koko inertiadynon rakennus pähkinänkuoressa:
Rakennetaan teline, johon kiinnitetään rullat, joiden massa on selvillä. Mopon takarengas tietenkin pyörittää rullaa. Rullan kiihtyvyyttä mittaamaan voi värkätä vaikka optoerottimen, joka soveltuu hommaan mainiosti (testattu). Tietokoneelle sitten syötetään data, ja ohjelma piirtää saaduista hetkellisistä nopeusarvoista käyrää.
Nyt on saatu selville jo vääntömomentti, ja sitä kuvaava käyrä. Se voidaan ohjelmalla tietenkin muuttaa tehokäyräksi, varsin yksinkertaisella kaavalla (löytyy jostain kaavatopikista). Mutta kierroksistahan tämä ei vielä kerro mitään, joten niiden selvittäminen on seuraava vaihe.
Kierrostenselvittämiseen on parikin keinoa. Jos dynotetaan samaa ajokkia, niin välityksistähän voidaan laskea kierrokset samaan syssyyn vääntökäyrän kanssa. Tämä lienee se helpoin vaihtoehto, ja tarkin.
Toinen vaihtoehto on kehittää jokin impulssianturi, joka antaa joka kierroksella sykäyksen mittalaitteelle, eli periaate sama kuin sähköisissä kierroslukumittareissa.
Tuossa nopeasti väsynyt postaus..
13.3.2007 0:27
Kyllähän sillä inertiadynolla saadaan ihan samanlaiset käyrät kuin jarrullakin, ja jossakin mielessä inertiadyno on jopa tarkempi. Kummallakin on puolensa, ja kumpikin soveltuu erinomaisesti omaan käyttötarpeeseensa. Autotallituunaajalle inertiadyno on sopivasti instrumentoituna aivan riittävää luksusta.
Joka tapauksessa, suurin osa Suomenmaan dynoista taitaa olla inertiadynoja.
Tuota höpötystä teho- ja vääntökäyristä en ihan täysin ymmärrä. Karkeasti ottaen teho on vain vääntö kerrottuna kierrosluvulla, joten lopulta ne kertovat ihan samasta asiasta, hieman eri tavalla.
Kierrosten laskeminen välityksistä ei ole ihan tervettä puuhaa (jos tarkkuutta tavoittelee), koska sekä kytkin että rengas luistavat AINA jonkin verran. Kierrosluvun voi helposti ottaa tulpanjohdolta, tai käyttäen optokytkimiä tai Hall-antureita, ja vakavasti puhuen tämä on ehdottomasti tarkin tapa.
Ite käytän semmosta systeemiä missä sekä koneen että akselin kierrosluvut saa suoraan tietokoneen ruudulle, samoin kuten tehokäyrät, paineet, pakolämmöt jne. Tehokäyrä tulostuu ruutuun reaaliajassa. Näistä sitten voi laskeskella mitä juttuja haluaa.
Joka tapauksessa, suurin osa Suomenmaan dynoista taitaa olla inertiadynoja.
Tuota höpötystä teho- ja vääntökäyristä en ihan täysin ymmärrä. Karkeasti ottaen teho on vain vääntö kerrottuna kierrosluvulla, joten lopulta ne kertovat ihan samasta asiasta, hieman eri tavalla.
Kierrosten laskeminen välityksistä ei ole ihan tervettä puuhaa (jos tarkkuutta tavoittelee), koska sekä kytkin että rengas luistavat AINA jonkin verran. Kierrosluvun voi helposti ottaa tulpanjohdolta, tai käyttäen optokytkimiä tai Hall-antureita, ja vakavasti puhuen tämä on ehdottomasti tarkin tapa.
Ite käytän semmosta systeemiä missä sekä koneen että akselin kierrosluvut saa suoraan tietokoneen ruudulle, samoin kuten tehokäyrät, paineet, pakolämmöt jne. Tehokäyrä tulostuu ruutuun reaaliajassa. Näistä sitten voi laskeskella mitä juttuja haluaa.
13.3.2007 0:40
Tume34 kirjoitti:Nooh kaipa tuo viikonloppuna pääsee itse kertomaan asiasta..
Eiku vast 2vko pääst
Olikoha tuo prunu dynä tjsp missä on meikäläisen koulukirjassa juttua, sitähän kun vähän muokkais sais kanssa käyrän selville, tosin se saattas olla mutkikkaampi tehä kuin normi inertiadyno
Mutta sillä sais ainakin jo pelkän väännön tietoon ja jos siihen laittais kiekkamittarin millon antaa huippuväännön sais laskettua sen huipputehonkin.
17.3.2007 12:52
Suosittelen kokeilemaan myös ihan perus kiihdytysmittausta dynon sijaan.. Dynohan olisi muuten sangen veikeä verme, mutta esim. tarpeeksi painavia rullia on vaikea löytää, ja ne voivat maksaa jokusen rahan.. Sitten pitäisi mittailla ilmanpaineita, -kosteutta, lämpötilaa jne. että saisi tarkkuuden kohtuulliseksi..
On board -mittaus on omakohtaisten kokemusten perusteella varsin toimiva ratkaisu, ja minua tyydytti ainakin systeemin helppo rakenne, ja lopullisten tulosten saaminen mukavan näköisiksi käyriksi..
Tässäkin on miljoonat tavat toteuttaa kyseinen systeemi, TM -lehdestä tuttu "peiseler" on minulla käytössä.. helppo kiinnittää mihin tahansa ajoneuvoon ilman suurempaa säätöä, ja ottaa aina samaa mittaustulosta riippumatta ajoneuvosta, ei siis vaadi erillistä kalibrointia kun vaihdetaan toiseen ajoneuvoon kiinni...(!)
Helppo käyttää siis.. Miinuksena on ehkä sitten se, että saavutettu tarkkuus ei ole samaa tasoa kuin dynolla mitattuna, mutta kuvaa ainakin oikeaa ajotapahtumaa paremmin. Ja teho/vääntökäyrää tuskin kannattaa lähteä laskemaan tästä systeemistä, mutta jo pelkkä vauhti/aika -käyrä kertoo paljon enemmän kuin normi mopoilijan aina edes tarvitsee tietää.
On board -mittaus on omakohtaisten kokemusten perusteella varsin toimiva ratkaisu, ja minua tyydytti ainakin systeemin helppo rakenne, ja lopullisten tulosten saaminen mukavan näköisiksi käyriksi..
Tässäkin on miljoonat tavat toteuttaa kyseinen systeemi, TM -lehdestä tuttu "peiseler" on minulla käytössä.. helppo kiinnittää mihin tahansa ajoneuvoon ilman suurempaa säätöä, ja ottaa aina samaa mittaustulosta riippumatta ajoneuvosta, ei siis vaadi erillistä kalibrointia kun vaihdetaan toiseen ajoneuvoon kiinni...(!)
Helppo käyttää siis.. Miinuksena on ehkä sitten se, että saavutettu tarkkuus ei ole samaa tasoa kuin dynolla mitattuna, mutta kuvaa ainakin oikeaa ajotapahtumaa paremmin. Ja teho/vääntökäyrää tuskin kannattaa lähteä laskemaan tästä systeemistä, mutta jo pelkkä vauhti/aika -käyrä kertoo paljon enemmän kuin normi mopoilijan aina edes tarvitsee tietää.
19.3.2007 13:00
Masqutti kirjoitti:Sitten pitäisi mittailla ilmanpaineita, -kosteutta, lämpötilaa jne. että saisi tarkkuuden kohtuulliseksi..
Niin kannattaa huomata että mittaapa sitten dynolla tai tiellä, niin joka tapauksessa nuo edellämainitut asiat tulee huomioida.
19.3.2007 14:53
Masqutti kirjoitti:... TM -lehdestä tuttu "peiseler" on minulla käytössä.. helppo kiinnittää mihin tahansa ajoneuvoon ilman suurempaa säätöä, ja ottaa aina samaa mittaustulosta riippumatta ajoneuvosta, ei siis vaadi erillistä kalibrointia kun vaihdetaan toiseen ajoneuvoon kiinni...(!) ...
"Peiseler"...? Onko tuo semmoinen "ajotietokone"
Pientä selvennystä kaipaisin kun näihin dyno ym. juttuihin ei ole tullut perehdyttyä... Joko tänne tai yv:llä. Kiitos. (ihan sama kuka selventää, mutta olisi kiva jos itsekkin pääsisi eroon tuosta maankuulusta perstuntumasta"
)
19.3.2007 15:10
suzuki_king kirjoitti:..."Peiseler"...? Onko tuo semmoinen "ajotietokone"...
On niinsanottu "kolmas pyörä".
Mittaus otetaan siitä, niin se voidaan nopeasti vaihtaa eri kulkineeseen, ekä erillisiä kalibrointeja tarvitse suorittaa. Datan talteenottamiseen voidaan käyttää esim. tallentavaa MP3 soitinta. Impulssit tallennetaan ääneksi, josta tietokoneohjelmalla lasketaan impulssit ja niiden tiheys aikajanalla. (Myös osa kännyköistä toimii MP3 tallentimina, mutta niiden käytettävyys tässä käytössä ei ole parhaimmasta päästä)
Toinen vaihtoehto on käyttää PDA-konetta., johon voidaan tehdä valmis ohjelma mittaamiseen. (Ohjelmia näin valmiina jossain nettisivullakin, mutta pikapikaa nyt etsiessäni en enää löytänyt) Autokäytössä käytetään useimmin kannettavaa tietokonetta.
Viimeksi muokannut -Zone- päivämäärä 21.3.2007 20:39, muokattu yhteensä 3 kertaa
19.3.2007 20:10
Onko "Home Dyno" Kenellekään tuttu?
Systeemin idea kaikessa yksinkertaisuudessaan on nauhottaa koneen kierroksia ajon aikana esim. mp3-soittimella ja saatua dataa voidaan myöhemmin käsitellä tietokoneella.
Ohjelma laskee tehon ja väännön sekä piirtää niistä käppyrät kunhan sille antaa tarvittavat parametrit(paino, välityssuhteet yms.) ja koneen "ääninäytteen".
Systeemin idea kaikessa yksinkertaisuudessaan on nauhottaa koneen kierroksia ajon aikana esim. mp3-soittimella ja saatua dataa voidaan myöhemmin käsitellä tietokoneella.
Ohjelma laskee tehon ja väännön sekä piirtää niistä käppyrät kunhan sille antaa tarvittavat parametrit(paino, välityssuhteet yms.) ja koneen "ääninäytteen".
21.3.2007 20:41
Saha1-91 kirjoitti:Onko "Home Dyno" Kenellekään tuttu?..
Tuttu systeemi ja hieman samankaltainen homma kyseessä tässäkin: Pieni rakenteluohje
Edit: Versio 4.
Viimeksi muokannut -Zone- päivämäärä 30.3.2007 13:49, muokattu yhteensä 3 kertaa
25.3.2007 13:20
Heh. Nyt naurattaa sekin, että momenttianturi oli yksi vaihtoehto. Se on poissuljettu. Maksaa enemmän kuin uusi exc-kevarikotari. 
Itseasiassa ei tuo käyrien hankinta olekkaan mitään hankalaa. Onnistuu kyllä. Tiedonkeruusta löytyy sopivasti haastetta tälle erää. Ja rullan hankinta sopivaan hintaan voi olla myös hieman hankala juttu.
Itseasiassa ei tuo käyrien hankinta olekkaan mitään hankalaa. Onnistuu kyllä. Tiedonkeruusta löytyy sopivasti haastetta tälle erää. Ja rullan hankinta sopivaan hintaan voi olla myös hieman hankala juttu.
27.3.2007 10:47
Sarvi-Perkele kirjoitti:Masqutti kirjoitti:Sitten pitäisi mittailla ilmanpaineita, -kosteutta, lämpötilaa jne. että saisi tarkkuuden kohtuulliseksi..
Niin kannattaa huomata että mittaapa sitten dynolla tai tiellä, niin joka tapauksessa nuo edellämainitut asiat tulee huomioida.
Nojuu.. Anteeksi epätarkkuuteni
Eri asia sitten, onko erot tuloksissa niin merkittäviä että perus moponvirittäjät sitä edes noteeraavat vaikka saisivatkin vaikutukset näkyville? Ei vielä ole keretty tutkimaan mittaukseen liittyviä asioita, yllättäen... vaikuttaako ympäristön lämpötilan muutos kuinkakin merkittävästi... esim. 10 C' astetta? tai sitten ilmanpaine/kosteus?
28.3.2007 14:54
Tuosta mittapyörän ("peiseler") rakenteluohjeesta tuli jonkinverran kysymyksiä, että miten toteuttaa koneen kierrosten lukeminen. Keinoja on erilaisia, enkä alkanut niitä kaikkia läpikäymään. Varsinkaan kun aitojen sytytysimpulssien lukemista tallentavaan laitteeseen ei kannata ihan noin vain tehdä.
Vaarana on korkeajännitteen joutuminen tallentavan soittimen line-in liitäntään. Ei tarvitse varmaankaan korostaa, miten käy jos sinne pääsee 15000 volttia puolalta. Laitoin noihin rakenteluohjeisiin, miten kierrostenluvun saa tehtyä optisella haarukka-anturilla. Se on ainakin turvallinen tapa rakentaa kenen tahansa. Kierrostenlaskussa tietokoneella käytetään hyväksi käytettyä näytteenottotaajuutta ja matematiikkaa. Inertiadynossa voidaan käyttää realiaikaista impulssien lukua.
Mielestäni nämä asiat ei nyt niin vaikeita ole kenenkään itsekkään kehitellä omaa toteutustapaa. Mielikuvitusta saa (kannattaa) käyttää. Jälleen kerran teksti kuvineen pitäisi olla sen verran selkeää, että jokainen tätä topicia seuraava taaperokin varmasti ymmärtää.
Tässä linkki tuohon viimeisimpään pakettiin.
Edit: Linkki muutettu toimivaksi.
Ja ennen, kuin kukaan lisää märisee tuosta Peiseler-mittaus nimenä, niin se on moninpaikoin yleisesti käytetty. Jopa TM-lehdessäkin näin toisinaan mainitaan, vaikka termi onkin itseasiassa väärä.
Koko rakenteluohje on tarkoitettu vain herättämään ideoita toteuttaa oma järjestelmä. Saa sen toki näinkin tehdä, kuten näissä ohjeissa ja jos jollain tuohon tulee kehitysideoita, niin niitäkin saa laittaa tulemaan, vaikkakin eniten kaipaisin selventäviä keromuksia niiltä, jotka ovat inertiadynon rakentaneet.
Eniten kiinnostaa: Käytetty rulla ja sen hinta, tiedonkeruu (käytetty mahdollinen A/D-muunnin), ohjelmisto, jne, jne.. Eikä ne kuvatkaan suinkaan pahitteeksi ole.
Pistetään tähän lopuksi hyödyllisiä linkkejä, joihin kannattaa tutustua inertiadynon /muun telemetrian rakentamiseen ryhdyttäessä. Aiheeseen jo perehtyneille näistä tuskin irtoaa mitään uutta, mutta rakentelemisen aloittavat voivat aloittaa tutustumisensa näistä.
12-bittinen A/D-muunnin COM portiiin.(elektroniikkaa osaaville)
SportDyno.
Inertiadynon toiminnasta.
Ruotsin poikien rakentelua.
Eräs kotidyno.
Rinnakkaisportin nastojen tutkintaan sopiva ohjelma. Kätevä tehdessä omaa ohjelmistoa.
Inertiadynoon hitauden vuoksi soveltumaton, mutta esim läpötila-antureiden analogiseen seurantaan sopiva menetelmä.
Muuta hyödyllistä
Vaarana on korkeajännitteen joutuminen tallentavan soittimen line-in liitäntään. Ei tarvitse varmaankaan korostaa, miten käy jos sinne pääsee 15000 volttia puolalta. Laitoin noihin rakenteluohjeisiin, miten kierrostenluvun saa tehtyä optisella haarukka-anturilla. Se on ainakin turvallinen tapa rakentaa kenen tahansa. Kierrostenlaskussa tietokoneella käytetään hyväksi käytettyä näytteenottotaajuutta ja matematiikkaa. Inertiadynossa voidaan käyttää realiaikaista impulssien lukua.
Mielestäni nämä asiat ei nyt niin vaikeita ole kenenkään itsekkään kehitellä omaa toteutustapaa. Mielikuvitusta saa (kannattaa) käyttää. Jälleen kerran teksti kuvineen pitäisi olla sen verran selkeää, että jokainen tätä topicia seuraava taaperokin varmasti ymmärtää.
Tässä linkki tuohon viimeisimpään pakettiin.
Edit: Linkki muutettu toimivaksi.
Ja ennen, kuin kukaan lisää märisee tuosta Peiseler-mittaus nimenä, niin se on moninpaikoin yleisesti käytetty. Jopa TM-lehdessäkin näin toisinaan mainitaan, vaikka termi onkin itseasiassa väärä.
Koko rakenteluohje on tarkoitettu vain herättämään ideoita toteuttaa oma järjestelmä. Saa sen toki näinkin tehdä, kuten näissä ohjeissa ja jos jollain tuohon tulee kehitysideoita, niin niitäkin saa laittaa tulemaan, vaikkakin eniten kaipaisin selventäviä keromuksia niiltä, jotka ovat inertiadynon rakentaneet.
Eniten kiinnostaa: Käytetty rulla ja sen hinta, tiedonkeruu (käytetty mahdollinen A/D-muunnin), ohjelmisto, jne, jne.. Eikä ne kuvatkaan suinkaan pahitteeksi ole.
Pistetään tähän lopuksi hyödyllisiä linkkejä, joihin kannattaa tutustua inertiadynon /muun telemetrian rakentamiseen ryhdyttäessä. Aiheeseen jo perehtyneille näistä tuskin irtoaa mitään uutta, mutta rakentelemisen aloittavat voivat aloittaa tutustumisensa näistä.
12-bittinen A/D-muunnin COM portiiin.(elektroniikkaa osaaville)
SportDyno.
Inertiadynon toiminnasta.
Ruotsin poikien rakentelua.
Eräs kotidyno.
Rinnakkaisportin nastojen tutkintaan sopiva ohjelma. Kätevä tehdessä omaa ohjelmistoa.
Inertiadynoon hitauden vuoksi soveltumaton, mutta esim läpötila-antureiden analogiseen seurantaan sopiva menetelmä.
Muuta hyödyllistä
11.4.2007 15:05
Masqutti kirjoitti:vaikuttaako ympäristön lämpötilan muutos kuinkakin merkittävästi... esim. 10 C' astetta? tai sitten ilmanpaine/kosteus?
Lämpötilan vaikutuksesta tehoon olen kuullut niinkin suuria muutoksia kuin 1%/2 celciusta. Eli tuolla 10C muutoksella tehoeroa tulisi jo 5%. Persdynokin kyllä on aikalailla samaa mieltä, varsinkin jos menopeliä ei ole säätämässä joka lämpötilalle erikseen. Ilmanpaineellakin(korkeus merenpinnasta) piti olla aika suuri vaikutus, kosteudestä en sitten tiedä ollenkaan.
11.4.2007 17:21
Saha1-91 kirjoitti:Persdynokin kyllä on aikalailla samaa mieltä, varsinkin jos menopeliä ei ole säätämässä joka lämpötilalle erikseen. Ilmanpaineellakin(korkeus merenpinnasta) piti olla aika suuri vaikutus, kosteudestä en sitten tiedä ollenkaan.
Jos en nyt ihan väärin muista niin mm. Tiittasen kirjassa nuo korjaustaulukot on. Tehoon vaikuttaa paine, lämpö ja kosteus.
Se on sitten taas kokolailla eri asia jos moottori ei ole säädöissään niissä olosuhteissa missä sen tehoja mitataan, ja tämä tehonmenetys tietysti tulee vielä tuon puhtaasti fysikaalisista seikoista johtuvan tehonmenetyksen päälle. Eli kuumassa ilmassa tehoa menetään aina kylmään verrattuna, VAIKKA moottori olisikin täysin oikein säädetty.