Raisusta Raaseriksi - Videota alumiinivalusta

Kyllä jostain aina pari kuskia löytyy, eli mukaan vaan niin saadaan kovat kisat.
Huomaa, että ilmoittautuminen sulkeutuu muistaakseni perjantaina.
Ja piikkirenkaita EI saa missään nimessä olla. Mutta nastoillekaan ei tod. näk. ole tarvetta.

Täältä on tulossa kisojen kovin manki, viime kisojen viriluokan 4. sija.

Halukkuutensa kuskiksi voi ilmaista YV:llä, matka käypi Jkl-Jämsä-Lahti-Kouvola-Hamina akselia myöten, joten väliltä voi napata kyytiin. Ei haittaa vaikkei osaa ajaa/leivottaa vehkeet lähtoviivalle. Pääasia että pääsisi osallistumaan.

Osaatko aktm47 sanoa millasia huippunopeuksia on odotettavissa radalle, jos ei nastoille ole tarvetta luvassa? Mulla kun ei ole mitään hajua radan pituudesta tai muodoista, saatikka siitä onko se hiekkaa/soraa/asfalttia/sohjoa. Mopo kulkee ykkösellä jo yli 50km/h, ja jotenkin mä arvelen että se voi olla sinne vähän liikaa...

Äsken kävin räävyttämässä puolisen tuntia pellolla. Hyvin etenee 15cm hangessa, joskin tehoalue on mallia on-off tuolla putkella. Keli kun on vähän kylmempi niin kierti ehkä vähän pidemmälle, säädöt kun oli aiemmin rikkaan puolella. Lämpöjäkin nosti jo kohtuu hyvin kun ei käynyt niin rikkaalla. Ja ennenkaikkea puristukset eivät hävinneet.

Aikaisempina vuosina radan ollessa meren jäällä veikkaan huippunopeudeksi ~70km/h. Ainakin manki kelasin välit suurinpiirtein loppuun ja sillä huiput on jotain 70km/h. Eli sulla on varmasti turha pitkät välit.
Nyt tänä vuonna rata tehdään ensimmäistä kertaa kuivalle maalle ja radan profiilista ei ole mitään hajua. Oletan, että profiili pidetään sellaisena ettei huiput paljoa tuosta nouse. Toisaalta radan pinta on luultavasti pitävämpi, eli nopeuksia on hyvin vaikea arvioida.

Rata aurataan/tehdään varmaankin huomisen päivän aikana, joten se voi olla myös hyvinkin liukas tai todella pitävä. Riippuen pitkälti siitä kuinka syvältä aura ottaa. Rata tehdään luultavasti vanhan sahan alueelle, jossa hiekka kenttää ja asfalttia.

Eli kannattanee ottaa nastarenkaat mukaan ja vaihtaa jo tarvetta.

Ja pienenä vinkkinä, kaupan nastarenkailla ei sitten tee yhtään mitään.
Tästä voi katsella mallia

Josko ne huiput välittelisi tuonne 85km/h tietämille, muuten menee vaan aikaa pelkkään pykältämiseen. Sitä kun pärjää varmaan hyvin ilman vitostakin jos rata on hidas.

"Kaupallisilla" lainanastoilla mennään näillä näkymin jos tarvetta ilmenee. Onkos nuo sun nastat nyt ihan "lailliset"? Eikös niiden pitänyt olla tieliikennehyväksyttyä mallia (nuissa käsittääkseni kielto moiseen käyttöön)?

Kyseinen kuva ei siis ole omasta renkaasta, tuollainen kuva nyt sattui löytymään HamSMK:n sivuilta.
Mutta samanlaiset nastat, samalla tavalla asennettuna, eli normaalia enemmän ulkona, on lähes joka tiimillä. Siis ainakin aikaisempina vuosina ollut.
Ja nuo nastat on auton nastoja, jotka on tieliikkennehyväksyttyjä.

Käytännössä tuolla kiellolla halutaan estää piikkirenkaiden käyttö.
Olikohan vuonna 2004 tai 2005 kun sääntöjä hiukan kiertämällä oli lähes kaikilla piikirenkaat ja ei 0 promille rajaa. Meno oli sitten sen mukaista. Tämän jälkeen piikkirenkaat kiellettiin ja nolla raja tuli voimaan.

Otsikosta voi luulla, että jotain olisi ihan mitattukin...

Muttajoo, dynoon saatiin sopiva pyörityspinta kiinni, varsin napakasti paukutellen. Pyörivät massat on nyt pulttailtu shimmirikkojen kanssa aikalailla hollilleen ja koeajot ajeltu. Välillä tuli mentyä aika rankastikin perse edellä puuhun nuiden pyörien himmailussa, mutta josko se siitä paranisi. Elekroniikkapuoli on vielä tekemättä.

Videota dynovedosta: http://www.youtube.com/watch?v=DXkTJsg4 ... e=youtu.be

Ja sitten ajassa taaksepäin... Kisoissa tuli käytyä ja todettua ettei ajotaitoja ole ja alakauttainen putki on huono vesiesteisiin. Tuolla yläkauttaisella putkella sitten meni kisa läpi, jostakin karsinnasta nuo kuskit jopa ajeli jatkoon saakka. Kisa kuitenkin keskeytyi kun ensiöpuola ei tykännyt kurasta ja meni mykäksi.

Laitetaanpas itseään lainaten muuta yleistä löpinää hieman laajennettuna, kun ei jaksa referoidakaan. PV-Foorumilta taitaa olla suurin osa:

Dynosta: Oli se vaan vaikeaa löytää 400mm putkea pyörityspinnaksi dynoon. Kolmea koneistamoa ja kolmea tukkuliikettä myöhemmin löytyi puhelimen päästä joku, joka kehotti etsimään putkea kotipajaa lähinnä olevasta koneistamosta. Sieltä sitten löytyikin sopivaa putkea, ja kun käyttötarkoitus (dynon osa) selvisi niin hintakin jäi varsin kohtuulliseksi rullan koneistuksen kanssakin. Tuntui kiinnostavan moinen mopodyno muutakin henkilökuntaa kovasti.

Meinasi loppua sorvista koko kesken kun tuota tasoittelivat putkea varten.
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 4b38d0.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... e95580.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 19e321.jpg
-----
Mopokisoista: Ihan järkyttävän jyrkkiä ja syviä kuoppia + vesiesteitä ennakko-odotuksiin nähen. Piti vaihtaa tuo "Sarviputki" kiinni kun montut hajotti sen paremman alakauttaisen tyystin...

Täytyy kyllä sanoa että ajotaito ja alusta taitaa olla pääosassa tommosella radalla. Ja onhan tuo piikikäs kone vähän arvaamaton mutavellissä ja märällä asfaltilla. Kävin itsekkin ajamassa pari rundia, ekan sillä alakauttaisella, ei riittänyt pito kakkosella asfaltilla. Toisella kierroksella putki vaihtoon ja ekassa mutkassa kuravelliin kyljelleen, toisessa vedin asfalttimutkan pitkäksi ja liu´uin mopon kanssa turvanauhojen alta lepikkoon.

Hyvä yritys oli kuitenkin, D-finaaliin päästiin ja sitten meni jotakin sytkäpuoleta paskaksi toisella kierroksella... Tuloksena keskeytys.

Kiitosta vaan Jesselle ajotaituroinnista, pysyit sentään pystyssä, toisin kuin eräät. DjEzko84 ja pvvierahat tuli tavattua myös paikanpäällä. Ensivuonna taitaa jäädä väliin, kuskit ei osaa ajaa maastossa ja mopo ei sovi tommoseen hommaan.
-------------
PV:n elämää: Yläkauttaisella rääkkäyksen jälkeen siihen viriteltiin ennätysputki kiinni ja sillä käytiin mopokisoissa rämpimässä. Sielä se ennätysputki sai aika pahasti turpaan pohjakosketuksien johdosta jo harjoituskierroksilla, joten siihen vaihdettiin taas se korkeakiertoisempi putki kylkeen rääkymään (klik). Mopokisat

Kisojen jälkeen ennätysputki katkaistiin, hakattiin moskan kanssa kutakuinkin takaisin mittoihin ja räittiin kasaan. Moisen rääkin jälkeen tulos oli seuraava (klik): Burnista

17-30 väleillä 115km/h@12200rpm nelosella, vitosta ei oikeen jaksanut vetää (vitosella olisikin mennyt jo päältä 130km/h)... Harmi kun ei löytynyt 16-piikkistä, olisi varmaan jaksanut sillä kiskoakin. Konekin viimein antautui, kun rengasta piti lämmittää kolmatta kertaa putkeen 5-vaihteella ja kasin tulpalla...

Tätä seurasi vielä yksi yritys jollain (käytetyllä?) m-renkaalla ja uudella takanakilla. Huiput nahkeasti 112,8km/h 16-30 väleillä ja surkeilla puristuksilla. Tällöin tuli myös otettua surkeiden huippujen jälkeen enemmän dataa kiihdytyksistä.

-1/8 maili 13-30 väleillä: 11,2s@96km/h loppunop. ja 11,3s@107,5km/h loppunop.
- 0-100km/h: 10,6s@179m ja lyhimmällä matkalla 11,1s@164m
- 60ft: 2,6s@31km/h ja 3,3s@40km/h
- 150m: 9,6s@93,7km/h

Valitettavasti kone oli nuissa mittauksissa jo perin umpiväljä, joten vertailtavuus heikkenee. Kiihdytyksien liikkeellelähdöissä oli vähän pito-ongelmia kuivalla asfaltilla, johtuen liian pitkästä takahaarukasta. Vertailun vuoksi 150cc 2T Maxi-Skootterilla sai 1/8 mailin aikaan 11,4s...

Anteeksi quotehirviöstä; todettakoon vielä että tuli tuossa pyöräytettyä putkula, joka tuli sitten myytyä jo pois kuljeksimasta.


http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 33cc8d.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 9d74a2.jpg

Ja vähän tietoa miten tuo pelitti:

103,1km/h pelkästään pakopuolelta viilatulla Malossilla. Imuhelmakin vakiomitoissaan. Nöyrästi vetää hiekkateillä nelosella yli 80km/h isommatkin ylämäet

Ja niin, tallin edustalle on ilmaantunut tällaista saastetta. Ovat saaneet kohtalaisesti kenkää. Toinen kulkee rapiat 100 ja toinen 65...


Josko jatkossa päivittelisi vähän tasokkaammin...

Mukavastihan se rulla pyörii
Paljonko tossa nyt loppupeleissä on hitausmomenttia? Pyörityspinnan halkasija 400?
Munki dyno alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis. Kait sitä parin viikon sisällä pääsee ihan kunnolla vetelemään...

Kuinkas suora vedos tuo putki on blairin kaavoista? Omaan silmään siinä on jotain eroavaisuutta, mutta mitä?

Pyöriihän se, pyöri tänään vielä lisää ja dataakin on jo keräilty.



Tuo siis väljällä viilatulla Malossilla, Luhaolla, jollakin Lortolla ja "korkeapainekannella". Arvot heitelty miten sattuu ja korjauskäyrää ei ole. Lukemat on siis höpöwatteja.

Elämästä ja elektroniikasta sen verran, että serkkupoika kävi sähköliikkeestä nipun vastuksia, diodeja ja zenereitä ja juotteli kasaan "piirilevyn" GSF-Dynon sivujen ohjeiden mukaan. Valitettavasti tuntui vaimentavan varsinkin auton triggerianturin signaalia aivan liikaa, eikä hyppylangatkaan auttaneet asiaa. Bilteman ajoituslampun anturin kanssa se pelitti ihan hyvin, tai no signaalin laatu ei siitä muuttunut huonompaan eikä parempaan, mutta taisi laskea vähän piikkijännitteitä(?).

Mittaukset suoritettiin taas Drifteri-PV:llä, jossa Bilteman anturi sylki sytkätietoa piirilevyn läpi MIC-IN liitäntään. Osalla vedoista MIC-IN liitännässä oli Samaran triggeri ilman mitään välikomponentteja; jännite on satasen vauhdissa 1,4V joka ei tuntunut konetta käräyttävän. Jostain syystä GSF-Dyno ei osannut tulkita sitä, jos toisessa kanavassa oli dynorulla ja toisessa sytkäsignaali, ideoita tuohon? Huomenna olis tarkotus kolvailla optoerotin tuohon triggerin anturiin, jos se parantas laatua suuremmilla nopeuksilla.

Pyörityspinnan halkaisija taitaa olla 406mm, standardiputkea siis. Hitausmomentti pyörii siinä 5kg/m^2 +-10% tietämillä, pitää laskea uudestaan kun tuohon tuli lisää rautaa ja vanhaa koneistettiin.

Putkella ei taida olla juurikaan enää tekemistä Blairin kaavojen kanssa, joskin taisin sillä laskea alkuarvauksen, jota sitten muokkailin MOTA:n antamien ennusteiden mukaan eteenpäin. Mutta suunnittelumetodina siis jollain tapaa sivistynyt arvaus -> "testaus". Tuossa jotain MOTA:n ennustamia arvauksia putkesta: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 59c0e9.jpg

Voin uppia nuita sytkän ja rullan signaalitiedostoja, jos kohta ketään moiset kiinnostaa. Audacityllä saa ainakin zoomattua niistä aika selkeää muotoa esille.

Jostain syystä GSF-Dyno ei osannut tulkita sitä, jos toisessa kanavassa oli dynorulla ja toisessa sytkäsignaali, ideoita tuohon?

Ainakin se on hyvin tarkka siitä, että molemmat kiihtyvät samassa suhteessa. Voinee johtua signaalien laadusta.

Nojoo, samassa suhteessa olevasta kiihtymisestä ei ole tietoakaan, kun kytkin luiskahtelee niin rajusti. Mites se toimii sitten variaattorivetoisten kanssa, jos edellytyksenä on samassa suhteessa kiihtyminen? Tuleekos sulla muuten jompikumpi/molemmat signaalit kanttiaaltona sisään?

Hyvä pointti tuo variaattori. Eipä oo tullu ajateltua saako sen toimimaan GSF:llä.

Molemmat periaatteessa tulee kanttina, mutta ennen sytkän varsinaista aaltoa tulee semmonen pieni häiriöpiikki, joka on jotain 0,3v luokkaa. GSF:ään pitää laittaa tuon takia asetuksiin kaksi sykäystä kierrosta kohden. Ihan hyvin se kuitenki toimii

Taas vähän päivittely jäänyt, vaikka jotain on jopa tehtykin. Vauhtipäivätkin lähenevät kovaa vauhtia, joten Raisuakin on otettu työn alle. Josko sitä taas lainailisi tuolta PV-Foorumilta koottuja selityksiä pienillä lisäyksillä, niin ei tarvitse "vakioasiakkaden" kerrata samoja juttuja uudestaan.

Aloittakaamme quotehirviöllä koskien dynotuksia, viestit kutakuinkin kronologisesti:

PV:stä katkesi runko dynotellessa. :? Vissiin helvetisti vispaava takanakki ja liinalla vedetty keula mahdollistivat rasitusmurtuman runkoon. Katkesi kahdesta kohtaa kun nelosella oli kiekat melkein tapissa...


Dynossa ei oo jarrua, joten sai hetken odotella että rulla pysähtyi. Nyt on kuitenkin runko hitsattu ja emäputkessakin on vahvikeputki tulppahitsattuna.
----
Elikkäs, Malossia dynoteltu eri putkilla. Tiedot käynee selviksi kommenttikentistä, pukitetut ovat kuvassa. Tehot ovat melko realistisia, takarenkaan ympärysmitassa taisi olla hieman virhettä.


---
Dynosessioita varten serkkupoika tosiaan sorvaili Malossin työpaikallaan; valitettavasti terävalinta oli väärä/syöttö oli väärä/koneesta tuli väljät esiin kun työstöjälki oli hyvin karkeaa ja kuoppaista. Siihen päälle tuli sitten vielä todettua, ettei bilteman 50-xxx mm hooni mahdu 51,6mm reikään uusilla kivillä. Porakoneesta, m6 kierretangosta, pesusienestä ja hiekkapaperista tuli sitten väsättyä joku perseilyhooni, jolla otettiin enimmät pois. Loput menikin sitten käsin hiomalla. Sylkkäputki näytti karulta, mutta puristuksia on yllättävän hyvin 30km sisäänajon ja rankan dynotuksen jälkeenkin, dynottaessa ei ollut edes mitään jäähdytystä ja joka putkelle otettiin kolme käyrää... Kierroksia irtosi yli 14000 rpm.
---
Tässäpä olis tehokäyriä, renkaan ympärys ja inertia laskettu vielä uusiksi. Kaikilla putkilla otettiin kolme vetoa, joista keskimmäinen oli aina paras kaikenkaikkiaan. Lisäksi alemmassa kuvassa JT:n yläkauttaisen putken turboruuvin vaikutuksia. Paras teho oli RM60 putkella ekalla vedolla, vähän yli 10,5hp.

Todettakoon vielä että vakioputket tuli mitattua ilmankosteudeltaan 30% pienemmässä ilmanalassa ja turboruuvilla tehtiin auki ja kiinni asennossa vain yhdet mittaukset.

Setit:
-Lievästi viilattu Malossi
-Tappiin laskettu kansi
-20mm PHBG ja Pipercross
-B9ES tulppa
-Sytytys vähän vakiota myöhäisemmällä
-13-30 välit
-Rengaspaine 2,8 Bar
-Kytkimessä ei enää luistoa

Pelkät tehot:

Tehot vääntökäyrillä (epäselkeä):

Turboruuvailut:

Sessiopotretti:


Mittausjärjestys oli sama kuin dynokäyrien vieressä oleva listaus. Puristukset eivät muuttuneet merkittävästi testien aikana.
---
"Yleisön pyynnöstä" RM60 putkea testailtu myös ajossa. Tai siis serkkupoikahan se tietysti pärräili uskottavampana kuskina.

Väleinä oli 16-30 ja oli kuulemma paras ajettavuus nuista käyrissä olevista putkista. Huippuja nappas 103km/h GPS:ään. 1/8 maili meni parhaimmillaan 12,6 sekuntiin loppunopeuden ollessa 83km/h. 13,0 sekunnin vedolla loppunopeus oli 90km/h.

Tämä putki oli tosin hänen mielestään parempi ajettava/tehokkaampi, vaikka pytty oli silloin kovin väljä ja takahuuhtelut olivat vakio korkeudessa. RM60 putkella joutui pykältämään isompiin mäkiin kolmosta, toisin kuin linkin putkella joka tuli jo myytyä. Siinä oli kuulemma paremmin vetoja keskikierroksilla ja tehokaistakin venyi pidemmälle. Harmi ettei sitä saanut dynotettua/kokeiltua ehjemmällä pytyllä...

Toistaiseksi mopo pysyy kokonaisena ja moottori mopossa kiinni. Käytännössä näissä ei ole niin paljoa tehoa että renkaan sutiminen olisi suuri ongelma, varsinkin jos/kun se sutii joka testissä kutakuinkin samaan tapaan. Kampiakselitehon laskeskelu takapyörätehon sijaan on myös vähän merkityksetöntä, kun käytännössä pyritään kuitenkin välittämään se teho pyörän kautta ajoradan pintaan. Tietysti eroja tulee kun päälle lykitään erilaisia vermeitä eri rengastuksilla tms. komponenteilla. Mm. liian kireillä ketjuilla tuli reilu 1hp tehohäviö.

Jokatapauksessa otettiin tuossa Raisukoneen yläkerta auki, katkoksen pää oli murtunut ja rengas juminut uraan. Syynä lienee yleinen burnailuperseily kireän puoleisella ilmajäähyllä, jossa kasin tulppa... Pytyssä alkaa jo muutenkin olemaan melkoinen rappu yläpäässä ja katkoksen pää on vähän naarmutellut sylkkäputkea. Huomenna tulee (toivottavasti) kaksi vararengasta, joilla tuo pitäisi tekohengittää siihen kuntoon että sen voi hajottaa dynossa pariin otteeseen. Tavoitteena ei ole hakea täysiä tehoja, vaan käydä kaikki 11 kpl tuohon sopivia putkia dynossa läpi. Väljyydestä huolimatta tehokäyrien muoto edes muistuttaa oikeaa, ja samalla saa vähän harjoiteltua tuota jäähdyttelyä ja säätelyä.
---
Raisukoneesta penkitetty 15hp pihalle varsin muikean näköisellä vääntökäyrällä, joskin puristukset on uudesta männänrenkaasta huolimatta aika nollissa ja mäntä vaan keikkuu. Jäähdytyksen hoitaa lehtipuhallin. Rengasuraa joutui viilaamaan vähän jokapuolelta että rengas istui edes tyydyttävästi... Gianellilla lähti vähän vajaa 12hp. RM60 putki otti valitettavasti kanteen kiinni, eikä sitä saanut testailtua.

Suuttimien ja ennakon kanssa pelatessa tuli taas huomattua miten perseestä se PV:n sytkä onkaan. Säädettävällä sytkällä saisi kivasti lisää vetoja tehoalueen alkupuolelle, koskapa ennakkoa lisäämällä 8-10krpm välille saisi n. 1,5hp lisää, joka vastaavasti häviää 10-12krpm alueelta. Suuttimilla pelatessa huomasi että sillä ilmasuuttimella/powerjetillä saisi ennen piikkiä olevaa rötäilyä vähennettyä ja tehoalueen alkua paremmaksi. Tässäkin erot olivat 8-10krpm ja 10-12krpm välillä sytkän säätöä vastaavia.
---
Höhööö... M-rengas päätti silppuuntua yllättäen kun serkkupoika kokeili drifteripeeveetä "Sarviputkella" hiekkatiellä. Läks vielä pieni pala männänlaesta poies. Veikkaisin että johtuu ihan vaan liiasta lämpenemisestä, jolloin katkosvälys menee miinukselle. Dynossa tuli rääkattyä aikalailla, mutta ei tykännyt kyttyrää kun lehtipuhallin jäähdytti mukavasti. Mäntä itsessään varsin siistissä kunnossa, rengasuraa myöten.

Päivän saldona ulkomuistista:
-15,6hp@13krpm tällä putkella: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 090080.jpg
-15,3hp@11krpm "vauhtipäiväputkella", tehoalue huomattavasti parempi
-14hp@12,8krpm "Sarviputkella", joskin venyvyyttä riittää kun yhdessä vedossa huippukiekat oli 14990 rpm...

Pitäs muuten vissiin huoltaa tuon drifteripeeveen takapyörää kun laakerit rutisee, paukkuu ja yhden kovemman vedon jälkeen myös ylikuumenee niin kovasti että rasvat savuaa komeasti pois...
---
Vähän videokoostetta Raisukoneen rääkkäyksestä.

http://youtu.be/Pusl6zOxN2M

Tällä hetkellä dyno on taas osissa, koskapa pyörityspinta täytyy pultata kiinni "vauhtipyörään" ja koko paketti täytyy tasapainottaa vielä kertaalleen. Samaan syssyyn kaikki rakenteet pitää tarkistaa rasitusmurtumien varalta.

Tuo Raisukone tuli vielä kertaalleen elvytettyä henkiin seuraavalla metodilla:

Tulipa tuossa tiggailtua mäntää kasaan, kun laen reunasta/rengasurasta puuttui palanen. Sorvissa silmämääräistä tasoittelua ja rengasura samalla uuteen uskoon. Uusi katkoskohta ja muutaman minuutin hiekkapaperiviimeistely-> sehän pärähti käyntiin, vaikkakin puristukset oli perin surkeat.

Gianellilla 95km/h gepsiin ja 20km pärräilyä. "Sarviputki" kiinni ja Vähän päältä satasen vauhdissa sylkäisi renkaan putkeen... Ei siinä, oli vissiin tullut liian vähän kevennettyä pakopuolta renkaan lähettyviltä ja rengas juminut uraan pitkässä vedossa. Yleensä laen reunasta on lohjennut pala, mutta nyt se olikin vain vääntynyt nätisti lohkeamisen sijaan. Mukavasti sitkeämpää tuo hitsisauma.

Kun Raisukoneen nykyinen 51,20mm poraus oli viimeinkin ajettu loppuun, oli luvassa taas Malossin kiusaamista:

PV toimimaan "nitrolla". Vähän suuttinten mittailua sekuntikellon kanssa ja pientä laskeskelua. Suuttimesta millin terällä läpi ja vielä vähän 1,5mm terällä avarrusta toiseen päähän. Virtaama 3,1 kertainen bensaan nähden.

Setit:
-17-30 välit
-Viilattu Malossi
-20mm BHBG, neula, neulaventtiili ja koho poistettu, suutin porattu
-Vähän laksettu VM kansi
-Suora letku tankilta kaasariin
-B7ES tulppa
- 50/50 nitrometaani-metanoli polttoaine sekoitusagenteilla ja syntisellä öljyllä

Pörähti kolmannella polkaisulla käyntiin, ja kävi nätisti tyhjistä kun sääti tyhjiksen seoksia. Vajaakaasulla pelitti myös nätisti, vaikka neulaa ei ollutkaan. Täyskaasulla alkoikin sitten ongelmat, aluksi nakutti->väljempi kansi->ei nakuttanut. Täyskaasulle-> imee kohokammiota tyhjäksi-> bensanpinta ylös-> ei auta->38/58/4 nitro/metanoli/rissa-seos tankkiin-> ei auta-> neulavena ja koho pois-> ei auta -> suora letku tankilta kaasariin-> kiskoi paljon pirteämmin täyskaasulla kuin bensalla ajettaessa-> ryyppyä ->sylkäisi m-renkaan pihalle...

Yhteensä nitroseoksia paloi n. 3l ja vetoja oli hyvin aina sen hetken minkä kohossa oli polttoainetta (neulaventtiilin pesä ei virtaa tarpeeksi yläkierroksilla). Ala-ja keskikierrosten vedot paranivat massiivisesti ja kone kävi paljon kylmempänä. Kierroksia irtosi myös bensalla saatavia enemmän.

Lopetan tämän enimmäkseen lainauksista koostuvan "raportin" tähän ja kasaan seuraavan viestin "uudesta" materiaalista. Lienee parasta näin luettavuuden kannalta.

Ja tuplia perään.

Vauhtipäivät lähestyvät ja sinne olis tarkotus niputtaa 2-3 vehjettä viivalle. Mitäs tässä nyt sitten oikein on tavoitteena?

-Raisu valmiiksi, alustapäivityksellä, triplapakocasereedilla/valupytyllä ja ehkäpä myös Ignitechillä
-Drifteri-PV jollain +15hp setillä
-S1 triplapakocasereedillä jos valupytty valmistuu/onnistuu
-Valulaitteiston valmistus ja muottien teko
-Pakettien säätely dynossa

Sanotaan nyt ihan suoraan että valupyttyä on jo kertaalleen yritetty valaa, pieleen meni kun sula ehti jäähtyä liikaa siinä häseltäessä. Metodina oli "karvalakki" lost-foam, elikkäs seuraava: veistetään solimatesta sopiva palikka,johon liimataan samaisesta aineesta tehty valusuppilo ja ilmakanavat->kuivataan hiekkapuhallushiekkaa masuunin ylijäämälämmöllä->haudataan solimate-palikka kuivaan hiekkaan ja laitetaan peltilieriö kaatokohdan päälle "paineakuksi"->kaadetaan sula alumiini paineakkuun, josta se kulkeutuu valusuppiloon ja foamia edellään höyrystäen ilmakanavien kautta "nollatasolle".

Yllättävää kyllä muut koevalut em. menetelmällä onnistuivat, vaikka kappaleissa oli monimutkaisia muotoja eivätkä ne noudattaneet Heuvers´in menetelmääkään. Jostain syystä foamista ei jää muita jäänteitä kuin hiukan tummunut hiekka. Toinen ihmetystä aiheuttava homma on se, ettei kuiva ja juokseva hiekka "sorru" muotin sisään lainkaan, vaan jokainen hiekanmurukin toistuu valmiin kappaleen pintaan. Valitettavasti koevaluista ei tullut napsittua kuvia, kun ne sulatettiin uudestaan aihioiksi.

Kippo masuunissa:


Koskapa masuunin käyttö koksilla on perin tarkkaa puuhaa (=koksi loppuu välillä kesken ja lämpö pistemäistä), oli aika aloittaa uuden sulatusuunin valmistus. Parista 120kW öljypolttimesta tuli kasailtua yksi toimiva poltin, jossa on tällä hetkellä n.70kW lämmitystehoa. Kyseinen poltin sulatti n. 2 litraa alumiinia n. 10 minuutissa kun se oli kytkettynä tällaiseen eristämättömään peltiviritelmään. Polttimeen tuli tehtyä myös "oikeaoppinen" palopää siipineen päivineen, mutta eipä tullut napattua kuvaa siitä.



Ja koska hifistely on hauskaa, niin seuraava askel oli tehdä paremmin suunniteltu ja hyötysuhteeltaan parempi uuni tulitiilistä ja tulenkestävästä massasta. Lämmönkestoa tulitiilillä 1700C ja valumassalla 1300C. Viikon päivät tuo on kovettunut, joten josko sitä vastoin ohjeita alkaisi jo hiljaksiin lämmittämään käyttökuntoon.





Kierrätystä tuli myös harrastettua, kun otettiin ja purettiin serkkupojan kanssa 5 B&S konetta sulatuskuntoon, tuossa ne ovat liuotuspesussa, josta joutavat ehkä vielä hiekkapuhallukseen: http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... b75dde.jpg

Joku varmaan miettii että mistäs valupyttyyn tulisi sylkkäputki; noh, romunkeräykset ovat siitä mukavia että sieltä löytyi parisen metriä juurikin sylkkäputkiaihioksi soveltuvaa valurautaista viemäriputkea. Serkkupoika tuossa sorvaili jo yhden sylkkäputken moisesta kokeeksi, joskin se olisi kulutustestiä vailla.

Pienen alkuhöpöttelyn jälkeen on hyvä siirtyä Raisun pariin. Yhtenä iltana iski inspiraatio ja otin ja purin koko rungon osiksi (=muutaman minuutin näpertely).


Seuraavaksi otin ja tungin koko rungon hiekkapuhalluskaappiin. Tämän jälkeen vuorossa oli vaurioiden kartoitusta. Rälläkän viiltoja oli sielä täällä kantavissa putkissa ja paikoitellen runkoputkia oli hiottu miltei puhki. Koneen kiinnikkeessä oli myös rasitusmurtuma. Tosin eihän siinä mitään alakiinnikettä ole ollutkaan...
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... a921a4.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... d8b5e5.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 296d22.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... afa54b.jpg

Siinä vaurioita tutkiessa tuli pohdiskeltua että tuo tankin alla kulkeva runkoputki kiinnittyy aika heppoisesti rungon keskipaikkeille. Samalla tuli vähän pohdiskeltua nuita rungon jännitystiloja erilaisissa rasituksissa. Lopputulemana oli väsäillä 5kpl vahvikkeita 3mm pellistä tuohon kriittisimmälle alueelle. Samaan syssyyn viiltoja ja hiottuja kohtia tuli täyttöhitsattua ja tehtaan jäljiltä olevat saumat tuli "vahvistettua" loppuun asti. Aika paljon sitä sai loppupeleissä räkiä.

Vahvikkeita:

Puhallettua palikkaa, mm uusi T-pala lohjenneen tilalle:

Kemppi&Paha olo:






Siinä sitten tuli mieleen että nyt tehdään alakiinnike; kiinnikeputki tuli hitsailtua sopivaan paikkaan, kunnes pienen mittailun seurauksena kävi ilmi että kone oli hirmuisen vinossa vähän joka suuntaan... Ei siinä, takakiinnikkeeseen liittyvä runkoputki vaihtoon (oli aika ohut seinämä korroosiosta johtuen) ja uutta putkea siihenkin. Seuraavaksi olisi vuorossa ala- ja takakiinnikkeiden lattapalojen hitsailu oikeille kohdille, että koneen saa suoraan ja kunnolla kiinni. Samaan syssyyn tulee vielä yksi vahvikeputki tukemaan emäputkea.

Koska runko tulee vahvistettua (no tuli sitä kyllä jo kevennettyäkin kun rälläkän kanssa vähän pelleili), täytyy myös alustaa päivittää. Eteen tulee Jt-87:lta ostettu Tiger S:än keula, jota lyhennetään ja jäykistetään soppelisti, luultavimmin Raisun karkaistuilla "kisajousilla" ja kuristetulla öljykanavalla(?). Etuvanteeksi tulee 125RG Gamman vanne 2,25" kumilla (nyt 3,25" kiinni), jossa suurehko levy. Etujarrusatulana toimii liukuva 2-mäntäinen satula, peräisin Solifer XTR50-skootterista. Takavanteeksi tulee MBK Magnum Racingin takavanne 2,75" kumilla, johon modataan Tiger S:än etulevy ja satula sekä uusi kiinnityspaikka rattaalle. Tuossa vanteessahan on alunperin Rumpu ja ratas samalla puolella, kun nyt ne tulevat eri puolille.

Takavanne:
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... 5660f2.jpg
http://i893.photobucket.com/albums/ac13 ... ba58ec.jpg

Takajarrun mallailua:


Takarattaan mallailua (huom. erittäin harvinainen 31 piikkinen PV:n takaratas!):


Keulaa:


Näyttää vahvasti siltä että nuo jarrupalikat istuvat kiinni melko pienellä modailulla (lähinnä lattakiinnikkeiden tekoa). Takajarrusetille pitänee etsiä vähän lyhyempää jarruletkua...

Eiköhän siinä ole riittävästi tavattavaa. Seuraavaksi vuorossa lisää valumuotteja, rungon ja takahaarukan vahvistelua, koneen kiinnikkeitä, jarrujen sovittelua... Huh huh, kiire tulee jos pitää vielä moottoritkin rakentaa.

No johan on Viime vuonna minä kasasin viimeisen kuukauden mopoja kisoihin, nyt taitaa kiireet olla muilla

Kansa vaatii kuvia valuista mahdollisimman nopiasti!!!!!!

Jaa että kuvia... No laitetaan videota samoin tein.

Tuossa nyt on aika törkeästi lenkkarit jalassa, älkää ottako mallia...



Tuossa siis otettiin ja lämmitettiin sulatusuunia pari tuntia kuumailmapuhaltimella ensialkuun, hyvin jaksoi pitää kantena olevaa 20mm teräslevyä yli 100C lämmöissä, eli eristys on riittävä. Sitten öljypoltinta kiines. Ongelmia oli alkuun senkin kanssa, mutta niistä selvittiin. Lämpöä lähti riittävästi.

Muottina toimi foamista veistelty epämääräinen palikka, joka oli sudittu kipsivellillä ympäriinsä ja kuivuttuaan upotettu hiekkaan. Muotin viimeisteli se paineakkuna toimiva kliineripurkki.

Muutama minuutti valun jälkeen, suoraan hiekasta nostettuna:


Hyvin vähäisen teräsharjan käytön jälkeen:

Ja Rautasahalla viilto puoleenväliin ja vähän lekaa:


Murtopinta on tosi karkea ja lujuutta ei ole nimeksikään. Syyksi epäilisin joko väärää jähmettymisnopeutta, huonoa sulan koostumusta tai väärää valulämpötilaa. Vinkkiä lujuuden parantamiseen?

Raisukin sai osansa tälle päivää. Taka- ja alakiinnikkeet tuli väsäiltyä ja siinä samassa kone mallattiin joka kantilta kutakuinkin riittävän suoraan linjaan.

Alakiinnikkeiden aihiot:


Täysin turha täytekuva:


Etuvanteelle tuli soviteltua myös 2,25" rengasta, mutta sparen sisäkumi vaikutti sitten vuotavan jo valmiiksi kahdesta pistemäisestä reiästä. Asennustekniikassa tuskin oli vikaa, kun kaikki asettui helposti paikoilleen ja apuna oli siitäkin huolimatta silikonispray ja kaksi MP-rengasrautaa. Alumiinivanteessa ei ole oikein mitään pinnojakaan jotka kumia hajottaisivat... Ihmetystä aiheutti myös se, että renkaan nopeusluokaksi oli ilmoitettu MAX 50km/h...

Ja Ignitechiä taitaapi olla tulossa...