Tervehtiminen

...

Sanooko sanat motoristikulttuuri ja yhteisöllisyys mitään? Vai pitäiskö sillä moikkaamisella olla joku isompi tarkoituskin?

Auran läpi ajellessa näen usein saman pikkupojan (noin 5 vuotiaan) kevyenliikenteenväylällä ja kyllähän sekin mieltä piristää kun pikkupoika morjestaa jo 100m ennen kun olen kohdalta käsi reippaasti pystyssä

Sanooko sanat motoristikulttuuri ja yhteisöllisyys mitään?

sanoo. se on se juttu mikä oli joskus kymmenisen vuotta sitten voimissaan. kymmenessä vuodessa moottoripyöräkanta on lähestulkoon kolminkertaistunut ja motorismi ei oo enää sellanen elämäntapa monille, niin kuin aiemmin. monelle se pyörä on vaan kulkuneuvo, siinä missä autokin. ei oo enää sellasta samanlaista motoristi-henkeä ja yhteenkuuluvuutta, niin kuin ennen.

lisäksi kun aatellaan että miten pahasti vaikkapa jonkun bomber-henkisen kaverin ja matkamotoristin ajatukset risteävät, niin ei oo ihme että se lapanen ei aina nouse puolin ja toisin. jos goldwing-kuskit jeesustelee ja moralisoi .org:ssa, tuomitsee kaikki bomber-henkiset kaverit yhteiskunnan pahimmiksi vihollisiksi/vastuuttomiksi kusipäiksi ja minun mielestä goldwingiä ei voi laskea edes moottoripyöräksi, niin miks tässä pitäs vielä lapasta nostella? ei tässä selvästikkään olla mitään samaa yhteisöä silloin... ihan samaan tapaan toi homma pätee muidenkin "ryhmittymien" suhteen.

tapana tuo tervehtiminen on kyllä hieno, mutta on vaan menettänyt pahasti merkityksensä...

samallalailla se gold wing on moottoripyörä niinku muutki matkamoottoripyörät ja ainaki mulle tää on elämäntapa tää moottoripyöräily eli jos näät mut ajamassa niin ei muuta ko käsi pystyyn vaan

Itsekkin pyrin nostaan kättä, piikeille ja siitä isommille. Mopoille en jaksa.

kun kevarikorttia hankin niin opettajani sano että tää morjestus on lähinnä moottoripyöräiliöiden hommaa, että mopoilioita ei tervehditä, mutta se ottaa välillä päähän kun aika moni H-D:n omistajat ei morjesta muita kuin toisille H-D pyörä kuskeille...

Ei se ole mitään hyväksymisen hakemista, vaan kyselemistä ja ihmettelemistä.
Itse vaan olen huomannut ajaessani että yleisimmin juuri tuollaiset bomber-kuskit eivät moikkaa.

Tänään ajaessani miltei 100 kilometrin matkan, vastaan tuli varmaan 40 pyörää. Ainoa joka ei moikannut ja huomasi että moikkasin itse, oli juurikin tummalla visiirillä menevä pyörä jossa takakate osotti suoraan ylöspäin.

En koe stressaavaksi tilannetta jossa pohdin tällaista asiaa, toki jokainen ajattelee omalla tavalla tämänkin tilanteen. :-)

mun mielestä se on vaan perin merkillistä, että sua ärsyttää suunnattomasti kun joku ventovieras ei moikkaa sulle...

tätä topicia kun on selaillut ja muistellut sitä muutaman vuoden takaista topicia samasta aiheesta, niin mun mielestä sieltä just paistaa läpi sellanen hyväksymisen hakeminen. monella on jutut just tollasia : "olin ajelemassa piikillä,vastaan tuli joku uudella kilokyykyllä ja moikkas mulle. pelasti kyllä koko päivän, eikä haitannu yhtää vaikka sato jääpuikkoja taivaalta koko matkan hangosta kemiin..." , "kyllä se aina tuntuu upeelta kun joku moikkaa ison pyörän puikoista, vaikka vaan ite ajan piikillä"...

väkisinkin tulee mieleen, että se on vaan aloittelevien kavereiden mielestä tosi upeeta kun kokeneemmat/vanhemmat moikkaa ja jos joku ei moikkaa, niin sitte rupee ärsyttämään ja sitä voi tulla kelailemaan vaikka tähän topiciin.

Olet nyt ymmärtänyt väärin. Ei minua "ärsytä suunnattomasti", minä vain kommentoin että tuollaiset heput eivät yleensä moikkaa. Ei minun päivä siitä pahaksi mene tai rupea lusikalla varpaanvälejä kaivelemaan. Olen vain hämmästellyt sitä että juurikin tuommoiset bomber-henkiset kaverit eivät morjesta. Ei se tarkoita sitä että se olisi negatiivista tai todella kamalaa minun mielestäni.

Olet nyt ymmärtänyt väärin. Ei minua "ärsytä suunnattomasti", minä vain kommentoin että tuollaiset heput eivät yleensä moikkaa.

ok. oisit heti sanonut ettet tarkoita sitä mitä kirjotat...

Tämä nyt ei ole maailmanloppu, mutta toisinaan ärsyttää suunnattomasti bomber-tyyliset motoristit jotka eivät moikkaa vaikka selkeästi huomaavat toisen motoristin.

Tuo yleistäminen on kyllä paha virhe muutenkin elämässä... Tiedänpä bomber-henkisiä veteraaneja ja ihan toistekkipäin. Käsi nousee moottoripyörille, käsi ei nouse mopoille.

Olet nyt ymmärtänyt väärin. Ei minua "ärsytä suunnattomasti", minä vain kommentoin että tuollaiset heput eivät yleensä moikkaa.

ok. oisit heti sanonut ettet tarkoita sitä mitä kirjotat...

Tämä nyt ei ole maailmanloppu, mutta toisinaan ärsyttää suunnattomasti bomber-tyyliset motoristit jotka eivät moikkaa vaikka selkeästi huomaavat toisen motoristin.

Jep toisinaan. Työpäivän jälkeen kun lähdet kotia kohti ja tulee jotain bonbereita jotka vain mulkoilevat, ei se ihan kivaakaan ole.
Mutta ei elämä tuohon kaadu. Yleisimmin siinä vaan on sillain "jaa" -ilmeellä.

Olet nyt ymmärtänyt väärin. Ei minua "ärsytä suunnattomasti", minä vain kommentoin että tuollaiset heput eivät yleensä moikkaa.

ok. oisit heti sanonut ettet tarkoita sitä mitä kirjotat...

Tämä nyt ei ole maailmanloppu, mutta toisinaan ärsyttää suunnattomasti bomber-tyyliset motoristit jotka eivät moikkaa vaikka selkeästi huomaavat toisen motoristin.

Jep toisinaan. Työpäivän jälkeen kun lähdet kotia kohti ja tulee jotain bonbereita jotka vain mulkoilevat, ei se ihan kivaakaan ole.
Mutta ei elämä tuohon kaadu. Yleisimmin siinä vaan on sillain "jaa" -ilmeellä.

Samaa ajattelen kyykkymiehistä joiden pakko ajaa niin kovaa, ettei kättä uskalla irrottaa mutkapätkällä.

Itellä on vaan välillä niin, että ei ehdi morjestaa mutkapätkällä, kun tulevat vastaan niin mahdottoman kovaa. Ite ajan niin hissukseen, että voisi olla kokoajan toinen käsi irto stongasta(paitsi kytkintä käyttäessä). Mahdoton kiire noilla kumarassa viilettävillä....

Mitä nyt itse kevarilla ajellut, niin melkeinpä kaikki muut moikkaavat paitsi isot matkapyörät ja harrikat.

ite jätän morjenstamatta vaan sillon jos on käsi kytkimellä ja sillonki nyökkäytän päätä

ja mulle ainaki noi customi-tyypit morjenstelee

Tuli muuten mieleen hauska kokemus, olin noin 5 vuotias ja olin kotitien päässä polkupyörällä, kun tietä pitkin tuli 50-100 custom-moottoripyörän poppoo letkassa. Koko porukan ohi ajaminen tuntui 5 vuotiaan silmissä aivan käsittömän mahtavalta, varsinkin koska morjestin letkalle ja 95% niistä motoristeista koko letkassa morjesti takaisin Sitten pyöräilin kotiin ja intoa täynnä potkaisin Yamaha Pw 50:sen tulille ja päristelin pari litraa bensiiniä taivaan tuuliin ilmastoa lämmittämään

...Koko porukan ohi ajaminen tuntui 5 vuotiaan silmissä aivan käsittömän mahtavalta, varsinkin koska morjestin letkalle ja 95% niistä motoristeista koko letkassa morjesti takaisin...

Hehe, mullakin on samanlaisia muistoja lapsuudesta. Mieleen muistui eräs tapahtuma 15 vuoden takaa, kun asuin Tanskassa. Tuolloin olin vanhempieni kanssa bussipysäkillä, kun läheiseltä kentältä lähti liikenteeseen satoja (about 4-500) custompyörää. Jäi kyllä pienen neljävuotiaan mieleen, kuinka sadat parrakkaat miehet kiiltävillä moottoripyörillään ajoivat ohi, tietysti vilkuttaen takaisin. Myöhemmin luin jostain että kyseessä oli ollut joku kansainvälinen chopper- ja custompyörien kokoontumisajo, siitä siis pyörien suurehko määrä.

Tänään, kun kotiin tulin, pari selvästi alle kouluikäistä poikaa tuntuivat olevan kovin innoissaan pyörästäni. Kovasti vilkuttelivat ja olivat vääntävinään kaasua, joten oli aivan pakko vilkuttaa takaisin, laittaa vapaalle ja vähän kaasuttaa. Siinä vaiheessa kun kone ulvahti oli ilossa pitelemistä, se oikein paistoi heidän kasvoiltaan. Kummasti se ilo tarttuu, alkoi meinaan itseänikin hymyilyttää kun näin kuinka paljon iloa se tuotti