Ensimmäistä kertaa moottoripyörällä

No ei sitä hanaa tarvi antaa täydeltä voimalta, lähteehän se vähemmälläki liikkeelle.

mitenkä tommone esim jammur r6r potkii, että miten tämmöne rimpula pysyy kyydissä (ranteet paukkuu??), kun ekoja kertoja lähtee sitä kaasua kääntämään sinne yli 8k rpm+ ? Pitääkö tästä jonnekki salille lähtä, vai hä? Tai vähintää ainakin on varmaa käet ihan jumissa ekojen päivien ajelulta...

Ei ne ny niin hirveeeesti potki loppupeleissä, ekat kerrat toki ihan jänskiä kun tuntuu että tehot riittää abaut mihin vaan Omat ekat ajot kusiaisella oli just sitä että heti oli pakko päästä kokeilemaan saada nokkaa ilmaan ja takasta savuiksi

Ja joo sinne salille kannattaa kyllä mennä!

emmä ny kyllä salille, se oli vaan heitto

Jeps, pitää varovaisesti vaa alotella jos nyt ees pääsen ajamaan tt pyörää ens kesän.

ranteet on itelläki hajalla vähän väliä, kuitenki oon salilla juossu viimeset 4vuotta 184/84 on mitat. Voin sanoa että ei siihen salit auta, se on tottumiskysymys

mitenkä tommone esim jammur r6r potkii, että miten tämmöne rimpula pysyy kyydissä (ranteet paukkuu??), kun ekoja kertoja lähtee sitä kaasua kääntämään sinne yli 8k rpm+ ? Pitääkö tästä jonnekki salille lähtä, vai hä? Tai vähintää ainakin on varmaa käet ihan jumissa ekojen päivien ajelulta...

Siis todennäköisesti et pysy kyydissä ja lennät takapenkin yli suorilta asvaltille, kun avaat kaasun levälleen liikennevaloista. Eli sinuna alkaisin treenaamaan persettä ja kovettamaan sen ihoa myös.

Joo kiitos hitosti asiallisesta vastauksesta!

Ranteet on kovilla vain negatiivisessa kiihtyvyydessä . EI nuo vakimopot ranteita paljon muuten pakota

Joo kiitos hitosti asiallisesta vastauksesta!

Melko turha oli kyllä kysymyksesikin, eikö se ole ihan terveellä järjellä ajateltuna selvää ettet putoa kyydistä tai ranteet pauku jos vain vähääkään osaat pitää pyörää hallinnassa?

en tiä mikä mulla on ku jos ajelee hetken, taino parista kolmeen tuntia putkeen niin ranteita pakottaa. olisko sit se kun joutuu puristamaan noita kahvoja kovassa kiihdyttelyssä ja sit hidastuksissa. jännetupen tulehduskin ehkä vaikuttaa kun sellanen hiljan oli

en tiä mikä mulla on ku jos ajelee hetken, taino parista kolmeen tuntia putkeen niin ranteita pakottaa. olisko sit se kun joutuu puristamaan noita kahvoja kovassa kiihdyttelyssä ja sit hidastuksissa. jännetupen tulehduskin ehkä vaikuttaa kun sellanen hiljan oli

No jos ajat tuolla kikserillä mikä tuolla "pyörä" kohdassa lukee, niin hyvin todennäkösesti se röhnötys sille tangolle aiheuttaa. Eli joko sun ranteet ei kestä pyörän ajoasentoa tai sinä et käytä riittävästi vattalihaksia, että keventäisit painoa ranteilta.

joo sillä ajan. syynä varmaan molempi parempi, taikka se että ei vielä oo tottunu siihen niin hyvin ku vasta 5tkm oon itse ajanu sillä, pyörä ollu joku kolme-neljä kuukautta ja kotarin jälkeenhän tuo on aivan toisenlainen

Joskus kevari aikoina tuli ekan kerran oikeeta mp:tä kokeiltuu. Vaikka oliki vähä vanhempi honda (rc01) niin kyllä se vääntö ja kiihtyvyys oli jotain ihan uskomatonta, jarrut vähän onnettomat vaan painon ja tehoon suhteutettuna Mutta näköjää 95 tkm niilläkin selvitty hengissä.
Toinen kerta oli sit tuli terä jammun xt 660 x, noin vuos sitten kun rupesin miettimään minkähänlaista isoo mopoo sitä laittas. Nämä siis suljetulla alueella...
Sit ensimmäistä kertaa liikenteessä kun ajoin niin oli kun koeajoin tota nykystä jammuu. Kyllähän se varsin mukavasti kulki dt:seen verrattuna, eikähän tuohon vieläkään oo kyllästyny

Tänään tuli oettua tyypit Buellin Firebolt xb12r:stä, Triumph Truxtonista sekä Harley-Davidsonin Sportsterista tuolla Jurvassa järjestetyssä Saturday on the Racewayssä. Voi sitä adrenaliinin määrää Trumppa oli noista ehdottomasti mukavin mut Sportster munakkain. Kyllä siinä nuo Harrikkaäijät/naiset nauro ku tulin takaisin varikolle. Lieneekö syynä sitte ajovarustus (sopivat paremminki sporttipyörään) vaiko tyyli jolla ajoin eli TÄYZII!!1
Huh huh, tää sairaus....pyöräkuume paheni entisestään ja kyllä se pyörä on saatava hinnalla millä hyvänsä. Rahaa löytyy omasta takaa mutta isännän painava sana on pahoin pyörän hankintaa vastaa, mutmut ehkä se tosta heltyy.

No ekaa kertaa pääsin ajamaan piikkiä isommalla pyörällä kun A-kortin saamisesta seuraavana päivänä istahdin tuon Zetan selkään. Autokoulun verran olin nelaripiikillä ajanut mutta kaikki loput ajokokemukset oli peräisin mopojen maailmasta. Zetakin on toistaiseksi vielä ihan lain mukaisesti rajoitettu siihen 25kW:n mutta ensikesän heinäkuussa pääsee vihdoin ajamaan täystehoisella..

Olihan se aika perkeleen siistiä kun heräsi silloin aamulla auringonpaisteeseen tuore ajokortti taskussa ja pääsi pukemaan ajokamat päälle ja hyppäämään ekan kerran oman pyörän selkään.. Metriäkään en ollut kortitta Zetalla ajanut joten liikenteeseen lähdettiin ihan kylmiltään oudolla vehkeellä. Autokoulun piikkiseen Varreen tottuneena Zetan ajoasento oli aluksi hieman epämukava ja pyörän fyysiset mitat tuntui kuutioista ja painosta huolimatta pienemmiltä kuin Varaderossa. Ei sillä aluksi uskaltanut kiihdytellä täydellä 34 hurjan hevosen voimallakaan kun kurittomaan mopoon tottuneelle pyörä tuntui suunnilleen kuuraketilta. Moottorijarrutuksen "voimaan" ja moottorin vääntöön oli paljon tottumista kun ne olivat "hieman" eri sarjassa piikkisen Varren kanssa. Ajo oli aika nykivää ekoina kilometreinä kun pyörä jaksoi väännön ansiosta nykäistä varsin reippaasti tyhjäkäynnilläkin jos pudotti kytkimen liian hätäisesti. Samoin jos polki risteystä lähestyessä liian pienelle vaihteelle meinasi välillä suunnilleen lentää stongan yli.. Painava pyörä, vääntävä moottori, totuttua isompi kääntösäde jne. aiheutti varsin jänniä hetkiä hitaassa pyörityksessä (aiheuttaa ne kyllä välillä vieläkin), mutta kertaakaan en onneksi kaatanut.

Periaatteena mulla oli ja on ennen kaikkea se että koko ajan enemmän ajoa, enemmän vaan ajoa koska eihän sitä mitenkään muuten opi. Nyt ollaan perusteiden puolesta Zetan kanssa aika sujut mutta melkein alottelijoita vielä kuitenkin. Kuhan nyt miekkataksi ei vaan pääsis yllättämään kovin pahalla hetkellä niin pysyisi korttikin taskussa..

Itelle moposta kevariin oli paljon isompi hyppy ky kevarista isompaan. Tosin millään oikeesti tehokkaalla pyörällä en ole vielä kunnolla päässyt ajamaan.

Mopoiässä ajoin kiinanskootterilla ja eka ajokerta täystehoisella Aprilia AF1:llä oli aivan mahtava. Omaa Apriliaa tulikin sitten vielä viritettyä Polinin 154cc sarjalla. Aprilian myytyä testasin kaverin FZR1000:a eräällä parkkipaikalla, jossa tein pari kiihdytystä suht pienillä kierroksilla. Hienosti se veti, vaikka -efekti jäi laimeammaksi kuin ekaa kertaa Aprilian sarvissa.

Oman pikku Suzukin ostin ilman koeajoa, kun lumet ehti tulla maahan. Tyytyväinen olen pyörään ollut, mutta eihän tuokaan teho-painosuhteeltaan paljon Apriliaa parempi ole, ajaa silti asiansa varsin hyvin. Luotettavuutta intohimon kustannuksella, kun vertaa japanilaista italialaiseen...