4T Kiinaskootterit, Baotian/Fude yms, huolto/viritys

About sinne päin. Sietää juu hieman isompaa suutinta pistää, oma vakio Sotkuni jopa hörähti välillä pienen suuttimen kanssa.

Sanoit että vakiotulpanhattu on paska.
Olisko joku linkki laadukkaampaan tulpahattuun?
Itellä on ongelmana ku ei käynnisty enää lämpimänä tai saa kipinää. Mutta kylmänä lähtee täydellisesti käyntiin. Aattelin et tulpan hatus/häiriönpoistajas vika.. Tietysti jos enemmän asiasta tiedät niin voit ehdottaa mitä muita vikoja vois olla kun ei lämpimänä käynnisty.

Asensin moposportista ostetun nappirajottimen joka viivästyttää sytytystä, mutta sen asetuksista ei löydy sopivaa viivästymisaikaa. Viivästys tasoja on 16, 1 toimii mutta kulkee vielä liian lujaa 2 taas viivästyttää ilmeisesti liikaa ja mopo sammuu/ei käynnisty. Onko mitään mitä voisi tehdä? mopo on kymco agility vm07, cdi narakun racing v2. CDIn lisäksi muita virejä ei oo, kulkee n65-70.

Sanoit että vakiotulpanhattu on paska.
Olisko joku linkki laadukkaampaan tulpahattuun?
Itellä on ongelmana ku ei käynnisty enää lämpimänä tai saa kipinää. Mutta kylmänä lähtee täydellisesti käyntiin. Aattelin et tulpan hatus/häiriönpoistajas vika.. Tietysti jos enemmän asiasta tiedät niin voit ehdottaa mitä muita vikoja vois olla kun ei lämpimänä käynnisty.

Mistä tahansa varaosaliikeestä saa parilla eurolla. Osta NGK.

mitä muita vikoja vois olla kun ei lämpimänä käynnisty.

Mulla ei ole ikinä ollut tulpanhattuongelmia, mutta useammastakin moposta en korjannut vian jossa käyminen hyytyy ja loppuu lämpimänä ja alkaa taas toimia jäähdyttyään. Syynä on liian pienet venttiilivälykset. Lämmetessään venttiilikoneiston osat lämpenee ja välykset kutistuu ja jos välykset ovat liian pienet venat jää kantamaan, eli ne on aina vähän auki. Juuri tästä syystä ne venttiilivälykset ylipäätään onkin.

Mä heitän ohjekirjavälyksillä vesilintua. Vakiokoneissa käytän 0,13mm imupuolella ja 0,18mm pakopuolella. Venakoneisto on äänekkäämpi mitä ohjekirjavälyksillä, mutta toimii varmimmin kuumallakin koneella. Virinokilla ja muutoinkin virimotilla mä käytän suurempaa välystä moottorin suuremman lämpökuorman vuoksi. Niissä säädän imupuolelle 0,18mm ja pakopuolelle 0,20mm, eikä kantamista ole esiintynyt kovassakaan rääkissä kesähelteilläkään.

Näitä kokoja ei yleensä löydy perusrakotulkeista. Storm-motorista muistaakseni ostin omani, mutta perusrakotulkilla voi säätää imun esim 0,15mm liuskalla ja pakopuolen 0,20mm mittaan mikäli kestää kuunnella venojen rallatusta.

Venttiilivälyksiä joutuu kilometrien karttuessa säätämään joka tapauksessa, laittoi ne konetta kasatessa miksi tahansa. Kaikki liikkuvat ja toisten osien kanssa kontaktissa olevat osat kuluu, eikä venttiililautaset ja seetit kannessa ole poikkeus. Venttiili sulkeutuessaan enempi/vähemi hakkaa seetiä ja kumpikin osa kuluu ja venttiili uppoaa kulumisen seurauksena syvemmälle kanteen. Tämä vähentää venttiilivälyksiä. Asia tosin tulee vastaan vasta useampien kymmenien tuhansien kilometren jälkeen kun venat ja seetit ovat hakanneet toisiaan miljardeja kertoja.

Mutta lämpimänä ei tule edes virtaa tulpanhattuun tai siitä lähteviin johtoihin.. En usko että on venttiilin välykset? Vaikka nekin voivat olla mitä sattuu. Täytyy olla joku sähkövika kaiketi?

Tottakai vika voi olla sähköinen, venttiilivälykset on myös yleinen vika.

Siis sytytyspuolalle ei tule virtaa, kuin sillä lyhyellä hetkellä kun vauhtipyörässä oleva lätkä ohittaa pickup coilin, eli liipaisukäämin. Se on siis sytytyshetki, jolloin CDi-boksin kondensaattoriin varastoitu virta puretaan sytytyspuolalle ja tulppa iskee kipinää. Muistaakseni tuo jännite oli jotain 60v tienoilla, eikä sitä lyhytkestoisuutensa vuoksi onnistu mittaamaan millään yleismittarilla, vaan siihen tarvittaisiin oskilloskooppi. Tulpanjohdosta mitattu jännite onkin sitten jo niin paljon että jos sen onnistuisi yleismittarilla mittaamaan, se olisi sen mittarin menoa.

Käytännössä sytytyspuolalle ei pysty tekemään yleismittarilla mitään muita mittauksia, kuin sen ensiö- ja toisiokäämin resistanssin mittauksen ja vertaamaan sitä ohjekirjan arvoon. Toisiokäämin mittauksessa tulee huomioida, onko arvo ilmoitettu tulpan hatun kanssa vai ilman. jos ilman, niin hattu on yleensä resistorihattu ja sen resistanssi mitataan vielä erikseen.

Jos kipinä katoaa lämpimänä, niin syitä voi olla huono kontakti/oikosulku johtosarjassa, viallinen cdi ja esim viallinen sytytyspuola, sytytyskäämi tai liipaisukäämi. Tämä siis koskee AC sytkällä varustettua järjestelmää, DC sytkäisessä vikamahdollisuuksia on lisääkin. Molempia näissä on käytetty. AC on sentään yleisempi.

Edit: Tarkistelin arvoja kun en muistanut, eli:

Sytytyskäämin antama jännite maksimissaan 112v ja tyhjäkäynnillä esim 60v on vielä ok (oskilloskooppimitattuna)
Liipaisukäämin jännite max 2v (sekin vaatii oskilloskoopin)
Latauskäämin maksimi jännite 100v, jonka regulaattori vetää aina alle 15,1v kierroksista riippumatta (voi mitata yleismittarilla)
Liipaisukäämin resistanssi (20ast.C) 140-200Ohm. (yleismittari käy)
Sytytyskäämin resistanssi (20ast.C) 350-450Ohm. (yleismittari käy)
Sytytyspuolan ensiökäämi 0,2-0,3Kohm. (yleismittari käy)
Syt.puolan toisiokäämi ilan tulppaa 3-5Kohm. ja tulpanhatun kanssa 8-12Kohm (yleismittari käy)

Tulpanjohdosta mitattu jännite voi olla mitä vain 15 000 aina 25 000 volttia, siihen yksikään yleismittari ei käy, eikä ihan kaikki muutkaan mittarit. Suurtehopuolalla yli 30 000 volttia ei ole edes harvinaista.
* - *
E: Meikä alkaa tästä eteenpäin käymään täällä harvakseltaan. Jos on henk. koht asiaa pitäkää yv. en välttämättä huomaa foorimikyselyjä.

Tietääkö kukaan missä näitten Fude 50cc vilkkurele sijaitsee? Ei kehtais koko skootteria pistää kasaan sitä kattellessa. Vilkut ei pelaa ja lamput näyttäis olevan kunnos..

Etukatteen alla ainakin perusmalleissa.

Moi!

Vehje: Kymco Super 8 4-T vm. 2011
Ongelma: Koneen tukehtuminen

Joo eli viikko sitten ostin moisen pelin loppuun ajetun Keeway F-Actin tilalle. Täysin vakio ja pidetty hyvin, ollut käytössä parilla teinitytöllä. Joiden isukki teettänyt huollot liikkeessä. Mittarilukema reilut 12tkm.

Ongelmana Aivan hengetön kone matkalle lähtiessä. Lähtee käyntiin ihan kivasti (sähköllä), tasasella kelaa jonkun verran vauhtia (jos aina edes sitäkään), ja loivassa ylämäessä mennäänkin sit 15 km/h... Kilometrin jälkeen noin, alkaa jotenkin toimia.

Hyvänä esimerkkinä tämänaamunen (lämpötila +11), käyttäyty yllä mainitulla tavalla ja sammui kun parkkeerasin bensa-asemalla. (Matkaa kotoa n. 1,5 km). Pari pumppausta kaasulla, ja taaskin heräs käyntiin hienosti JA lähti paikaltaan hyvin! Ärhäkäst jopa, tän vehkeen - ja kuskin - elopainon mittapuulla.

Eli, mistä etsiä vikaa? Roskaa kaasarissa (tyhjäkäyntisuutin?) ehkä? En suin päin viitsis lähtee ruuvailemaan kun on kerran mukamas huollot tehty (?). Kokemusta kakstahtisesta löytyy (Keewayn oon vuosia sitten, ja vuosien saatossa, purkanu atomeiks - ja laittanu läjään), nelareista ei yhtään.

Kiitti, jos joku viittii vastailla,

Jukka

Kuvailemasi oireet on enemmänkin ominaisuuksia, kuin vikoja. Tervetuloa vain kiinan 4T maailmaan. Liikennevalosammumiset on tavattoman yleisiä, ne on mahdollista saada pois mutta vaatii syvällistä säätämistä kaasarin kanssa. Syy on alipaineella toimivassa luistissa. Joskus se laskee liian alas ja kone tukehtuu sammuksiin. Mikään mekaaninen stoppari kun ei rajoita luistin liikettä kuten perinteisissä kaasareissa. Eli kun ulkoilman paine vaikuttaa luistiin, siten se toimii jonain päivänä täydellisesti, toisena ei. Luisti saattaa huonolla tuurilla alkaa pumppaamaan hysteerisestikin sekoittaen koneen toiminnan täysin. https://youtu.be/fnJuGZl1vnQ

Toiset yksilöt on umpipaskoja, useimmat ei ole sen parempia vaan ne on vain vähemmän paskoja. Hyvänä päivänä kaikki toimii, huonona kannattaa kokeilla kääntää sukat toistepäin vessan patterilla. Se nimittäin toimii ihan yhtä hyvin kuin joku muukin konsti. Reilu 10v olen näiden kanssa touhunnut. En todellakaan voi sanoa olevani näihin rakastunut, ei vain raha ole oikein kunnon laitteisiin riittänyt ja näiden osat on suoraan verrannollisia laatuun, eli ne on äärihalpoja. Eteenkin suoraan kiinasta tilattuna.

Pitkävenaiset (69mm) koneet on hieven tehokkaampia, mitä lyhtvenaiset (64mm), mutta luotettavuus molemmissa huono. 4-venaista ei kannata virittää yhtään ja jos sellaisen on sattunut saamaan, se kannattaa ihan jo venojen säätämisen vuoksi muuttaa 2-venaiseksi.

72cc on vähimmäisvaatimus jos näillä aikoo ylämäkiä työntämättä ajaa. 82cc sarjaa suosittelen. Siis suorituskykymielessä, mutta yhtään kauemmaksi ei kannata lähteä mihin kotikylän kirkontorni näkyy. Olen sen verran monta kertaa saanut työtää omaa rakkinetta ja peräkärryillä hakea tuttujen kiinan 4t romuja, että edes naapurikylään en tolla lähde, enkä suosittele sitä muillekaan. Kotikunnan kauppa- ja kalareissuja vaan. Luotettavuus näissä on verrattavissa käsikranaattiin josta on sokka poistettu. Kiinan 2T pelit tuntuu olevan parempia mitä nämä 4T koneet, vaikkei niitäkään tietty mihinkään aprilliaan verrata voi.

Mutta sitten jotain perusjuttuja mitä tarkistaa :
Ventttiilivälykset
Kaasarin kalvossa ei saa olla repeytymiä
Bensahanat toimii alipaineella. Itsellä on hajonnut monta (osa jämähti auki osa kiinni, jotkut osittain)
Imukaulaan tulee murtumia ja se pitää aika-ajoin uusia.
Ilmanputsarin kiinnitys kaasariin kovettuu, eikä pysy enää kiinni. Ilmanputsarin kotelo on siis näissä kuluva osa.
Imukaulan bakeliitit hajoilee itsekseen. Multa on hajonnut monta. http://i10.aijaa.com/b/00616/12066121.jpg
Kaasarin seosruuvi vaikuttaa vain ja ainoasaan tyhjäkäyntipiiriin kuten muissakin kaasareissa. Se on itseasiassa tyhjäkäyntisuuttimen hienosäätö, täys/osakaasusäätämiseen sen ruuvailussa ei ole vaikutusta.

Pistänpä taas tänkin..

Pistänpä tähän itseltäni lainauksen, kun en jaksa sitä uudelleenkaan kirjoittaa. Ehkä se saa ymmärtämään kaasutinta paremmin. Rautalankaversiona asia:

Mikä on kaasutin?

Moottoreista vähän ymmärtävät ja miksei osa pidemmällekin ehtineistä määrittelee kaasuttimen merkityksen olevan seossuhteen säätämisen ohella myös tehoa tuova kapistus. Asia on tietyllä tavalla ymmärrettävää sillä kaasukahvan kääntäminenhän suuremmalle saa mopon kulkevaan kovempaa. Asia on seossuhteen osalta oikein, vaan kaasuttimen tehtävä on toimia myös tehoa rajoittavana tekijänä. Kuulostaako hullulta? Minäpä selitän...

Jos otamme moottorista koko kaasuttimen pois + laitamme polttoaineletkun päähän sopivan suuttimen ja työnnämme tämän kaasarin imukaulaan, voidaan mopolla ajaa, mikäli seossuhde on käymisen kannalta edes likimain kohdillaan. Moottorin käynnistyttyä ”kaasutin” on nyt periaatteessa täysillä ja ajaminen olisikin varsin mielenkiintoista, kun ainoa tapa hillitä eteenpäin liikuttavaa energiamäärää olisi jarruttaminen.

Tähän perustuu kaasuttimen luistin tehtävä. Sen tarkoituksena on säätää virtauspinta-alaa. Eli sitä määrää ilmaa, minkä moottorilla on mahdollisuutta sisään imeä. Kaikki varmaan sen verran tietävät, että liian pieni kaasutinhan rajoittaa moottorista saatavaa tehoa. Pienessä kaasuttimessahan tämä virtauspinta-ala on suurimmassa kohtaa pienempi, kuin suuremmassa kaasuttimessa.

Eli kun emme käännä kaasukahvaa, luisti tukkii ilman virtausreitin lähes kokonaan ja rajoittaa moottorista saatava tehoa ja vastaavasti kun käännämme kaasukahvasta saamme luistin nousemaan ylemmäksi. Virtauspinta-ala suurenee ja moottorin teho suurenee. Näin ollen kaasutinkin ON myös tehoa rajoittava elementti.

Seossuhde.

Jotta moottori toimisi mahdollisimman hyvin pitää polttoaineen määrä suhteessa moottorin ilmamäärään olla sopiva. Koska käytössä on kiinteäkokoinen pääsuutin, mutta kaasuttimen virtausala muuttuva liikkuvan luistin johdosta pitää polttoaineen määrää säätää suuremmalle sitä mukaa, kun ilman virtauspinta-ala kaasuttimessa kasvaa. Tämä toiminta on hoidettu luistin neulalla. Kun luisti nousee, nousee neula sen mukana.

Luistin neula liikkuu suutinputkessa ja polttoaine virtaa suutinputken ja neulan välisestä raosta. Jotta polttoainetta saataisiin enemmän kun luisti on noussut korkeammalle, pitää neulan olla sen päästä ohuempi, jotta neulan ja suutinputken väliin jäävä rako suurenee. Aivan samoin, kuin luisti säätää kaasuttimen ilman virtauspinta-alaa, säätää neula suutinputken virtauspinta-alaa.

Täyskaasulla neula ei enää vaikuta vaan koska pienin nimittäjä määrää minkä verran maksimisaan voi läpi virrata, seossuhteen määrää täyskaasulla pääsuutin. Yksinkertaistaen: Neulan ja suutinputken välinen rako on tuolloin jo pääsuutinta suurempi.

Seosruuvi vaikuttaa vain ja ainoastaan tyhjäkäyntipiiriin jolloin sillä ei ole käytännössä vaikutusta mihinkään muuhun kuin tyhjäkäyntiin ja siihen hetkeen kun kaasua hivenen avataan jolloin tyhjäkäyntipiiristä siirrytään pääsuutinpiirille.

Tämä on helvetin yksinkertaistettu versio kaasuttimesta, mutta tässä on sen perusajatus joka tulee ymmärtää jos aikoo kaasutinta ajatella edes yhtään sellaisena värkkinä, kuin se on.

Jos edellä kirjoitettu on ymmärretty, ei pitäisi olla vaikea tajuta esim. miksi neulaa nostamalla keskialueen seos rikastuu ja päinvastoin. Eli sekin nyt vielä rautalangasta: Jos ajatellaan luistin olevan samassa asennossa ja nostamme neulaa, niin virtausala neulan ja suutinputken välissä kasvaa sillä neulahan on sen päästä ohuempi. = Seos menee rikkaammalle sillä ilman virtauspinta-ala ei muuttunut, mutta polttoaineen virtausala muuttui.

Pistetääs muutes kyselles, mitenkä syvällistä virittämistä täällä sakki kinkkien kanssa harrastaa ? Itseltä löytyy köyhänmiehen dyno (toteutettu gsf-dynolla) ja virtauspenkki (kännipäissään tehty esittely: http://www.mediafire.com/file/jbh6bvdh9 ... penkki.mp4) mutta olis mukava kuulla löytyykö toista pellepelotonta Nykyisellään en niinkään juuri ehdi touhuamaan, mutta monen näköistä oon näiden kanssa kerennyt..

Just joo, masentavaa luettavaa.. heh. Pakko oli hankkia joku et pääsee töihin. 9 km suuntaansa, viis päivää viikossa. Myös talvella.

...hei, kiitti tosta ^^

Hei, oisaisko joku neuvoa? Eli kiinanskootteri peugeot v-clic 4t ei saa kipinää. Tulppa vaihdettu ja hattu. Akkua ladattu. Mittarilukema 2tkm. Normaalisti virtalukkoa kääntämällä sähköt pitäisi edes toimia? Ei toimi siis mikää sähkö, vilkku töötti yms. ei mikää. Ideoita?