4T Kiinaskootterit, Baotian/Fude yms, huolto/viritys

Samaa paskaa ne kaikki kiinan nelarit on.

Kyllähän ne tuppaa olemaan, tosin viittasin lähinnä vaihdepeleihin jotka on ollu ihan kiitettävän vikkeliä, tosin painoakin niissä ollu about puolet tuosta skobosta.

Nyt on päälle 100km tuolla kuljettua eikä isompaa valittamista ole, mitä nyt eturengas vuotaa vähäsen ja luumu se on, ei siitä pääse mihinkään. Onneksi ainoastaan työmatka kulkineeksi ostin niin pärjää, rahat säästyy sitten hieman erillaisiin projekteihin.

Kymco super kasissa on nyt virivajan stroukkikampura ja 70cc pytty. En ole laskeskellut mitä tulee puristussuhteeksi vakiokannen kanssa. Olis ehkä pitäny, sillä kannen tiiviste ei vaan suoriudu Ei ota rinkiä oikeen ku alkaa hörppimään heti ku paine sylinterissä kasvaa ja sit vaan pumppaa. Hetken ku yrittää niin pumppaa jo tyhjäkäynnilläki. Pidemmän iskun olen kompensoinut 1.5 mm ala tiivisteellä 0.3 mm tilalle. Nyt ajattelin ajaa sorvissa vakiokanteen hieman paljetta niin että ajaisin ehkä jopa vähä venttiiliin jättäen tiivistepinnan kuiteskin rauhaan (oiskohan tuhoon tuomittu idea?) Ajattelin myös silpasta männästä puol milliä veks ja laittaa vielä yhen vakioalatiivisteen tuon paksun kaveriks.

Mikäs ois järkevä puristussuhde näihin värkkeihin? Missäs nää nakutta? Noista pur. Suhteista kaipaisin jotain kokemuspohjaista.

heti ku paine sylinterissä kasvaa ja sit vaan pumppaa. Hetken ku yrittää niin pumppaa jo tyhjäkäynnilläki

Olisiko tästä suomenkielistä versiota tarjolla ?
Puristussuhteeseen vaikuttaa puolimiljoonaa asiaa. Pelkästään jo nokka-akselin vaihto vaikuttaa vaikka ei tekisi moottoriin muita muutoksia.

72cc setissä pikkuvenakannella käytin 10,8:1 ja yli 11 mentäessä olen joutunut välillä tiputtaan jo sytytysennakkoakin riippuen vähän miten muotoiltu palotila on ollut (mulla on siis useampia pikkuvenakansia). Harmittavasti se tarkoittaa käytännössä koko ennakkokäyrän muutosta siirtämällä perusennakkoa myöhäisemmälle, kun sytkä ei mahdollista sytytyskäyrän muutosta.

82cc setissä (pikkuvenakansi) 11,5:1 rutuilla 4 aseen perusennakolla testiajo meni vielä ok, mutta vakioennakolla mäntä detos paskaksi. (Gasona 95). 10,5:1 rutuilla se pelas palotilaltaan siistityllä pikkuvenaisella kannella vakioennakollakin vielä ongelmitta. Isovenaiset kannet on sitten taas ihan oma juttunsa. Detoomisen suhteen tuntuu sietävän hiukka korkeempia puristuksia ihan vakioennakollakin. Niistä ei ole juurikaan raportoitavaa kun testit on rajoittuneet yhteen kanteen ja sen muutoksiin.

heti ku paine sylinterissä kasvaa ja sit vaan pumppaa. Hetken ku yrittää niin pumppaa jo tyhjäkäynnilläki

Olisiko tästä suomenkielistä versiota

Yritin selittää että mopo käy, mutta kun lähtee antamaan kaasua, sammuu. Kun antaa varovasti pikkuhiljaa niin lähtee kiertämään, mutta jossain kolmessa tonnissa alkaa pumpaten käymään, eikä suostu nostamaan , savuttaa vaan. Ku hetken käyttelee, ei tahdo enään käydä ees tyhjäkäyntiä ja ku sillon tällön sattuu käymään, sekin on pumppaavaa. Koitin laittaa uuden kannentiivisteen niin taas tasanen tyhjäkäynti palas, kierrättäessä samat ongelmat. Kyllä tuo mun korviin on vuotava kannentiiviste johtuen liian kovista puristuksista.

No puristusten vuoksi se ei kannen välistä kyllä vuoda se on varma. Kyllä siihen muu syy on jos kansi valskaa. Tuo sun kaasun pumppaamistarve viittaa kyllä ihan sinne kaasariin ja nekään oireet ei tuohon kanteen sovi. Näissä kun sen pitäisi aika tavalla vielä puskea öljyäkin sieltä kannen välistä mikäli se vuotaa.

Ihan ensiksi tutki se kaasari läpikotaisin, sen jälkeen imukaula ja bakeliitti. Niistä bakeliiteista kun murtuu palanen jos liikaa kiristää imukaulaa ja sitten se vetääkin jo sokeaa ilmaa välistä. Bensahanan toimivuus kannattaa myös varmistaa. Niitä oli itsellä useita sohloja kunnes kyrpiinnyin mokomiin alipainepaskoihin kokonaan ja nyt on ollut jo pitkään käytössä manuaalihana. Ei enää yhtään ongelmia silläpuolen.

Sen jälkeen tutkitaan SAC (secondary air cleaner ) mikäli sun mallissa on se. Kaikkein järkevintä on poistaa mokoma paska kokonaan käytöstä. Ne aiheuttaa usein ongelmia ja savua se voi lykätä tuon kautta pihalle aika paljonkin.

No puristusten vuoksi se ei kannen välistä kyllä vuoda se on varma. Kyllä siihen muu syy on jos kansi valskaa. Tuo sun kaasun pumppaamistarve viittaa kyllä ihan sinne kaasariin ja nekään oireet ei tuohon kanteen sovi. Näissä kun sen pitäisi aika tavalla vielä puskea öljyäkin sieltä kannen välistä mikäli se vuotaa.

Ihan ensiksi tutki se kaasari läpikotaisin, sen jälkeen imukaula ja bakeliitti. Niistä bakeliiteista kun murtuu palanen jos liikaa kiristää imukaulaa ja sitten se vetääkin jo sokeaa ilmaa välistä. Bensahanan toimivuus kannattaa myös varmistaa. Niitä oli itsellä useita sohloja kunnes kyrpiinnyin mokomiin alipainepaskoihin kokonaan ja nyt on ollut jo pitkään käytössä manuaalihana. Ei enää yhtään ongelmia silläpuolen.

Sen jälkeen tutkitaan SAC (secondary air cleaner ) mikäli sun mallissa on se. Kaikkein järkevintä on poistaa mokoma paska kokonaan käytöstä. Ne aiheuttaa usein ongelmia ja savua se voi lykätä tuon kautta pihalle aika paljonkin.

Kaasari on aivan tuliuusi, samoin bakeliitti, imukurkku, venttiilit/jouset, kampiakseli, pytty, mäntä. Sacci on tukittu. Jopa uuden kaasarin kohokalvo sekä acv kalvo on tutkittu. Myös cdi ja puola tarkastettu, kokeiltu myös monella eri tulpialla. Jopa huohotuksen toiminta on tarkastettu. Ainut mikä tuon käynnin (käy siis itekseen pumpaten, en itse pumppaa) korjas tyhjäkäynnillä oli kannentiivisteen vaihto. Koitin myös viedä manuaalisesti hieman bensaa palotilaan, ei lähteny sen kummemmin käyntiin.

(käy siis itekseen pumpaten, en itse pumppaa)

Nää sun selityksesi on kyllä..
Mukavaa kun saa ihan tosissaan miettiä, että mitähän hittoja nyt taas tälläkin kertaa mahdetaan tarkoittaa. Miten moottori "käy siis itekseen pumpaten" ? En ole vielä sellaista moottorialan oppikirjaa enkä teosta löytänyt josta tuokin selviäisi.

Mikäli se tarkoittaa vaeltavaa tyhjäkäyntiä niin se viittaa aina imuvuotoon. Se uusikin bakeliitti kannattaa tarkistaa. Mä olen itse rikkonut niitä ainakin kourallisen. Sitä imukaulaa ei kiinnittäessä tarvitse paljoakaan liikakiristää kun bakeliitti lohkee ja alkaa vuotamaan. Tämä on monelle oikeasti tuttua niiden kanssa : http://aijaa.com/EVUKev

(käy siis itekseen pumpaten, en itse pumppaa)

Nää sun selityksesi on kyllä..

Heh tiedän yritetään vielä, on tos rautalankaki varalla

Eli, kone ei lähde käyntiin tyhjäkäynnillä. Lähtee kaasun kanssa. Ja kun pidän kaasukahvan hieman vaikutettuna (en pumppaa), käy samalla lailla kun joku pumppaisi kaasua noin pumppaus sekunnissa vauhdilla. Kun nostan kierroksia tasasesti, sammuu. Jos nostan kierroksia yllättäen kovasti, suostuu käymään korkeemmalla kierroksilla, samalla tavalla pumpaten mutta jonkin ajan kuluttua sammuu kokonaan.

Seuraavan kerran ku on kone kasassa, otan sulle videota tästä rumbasta. Nyt pitää kuiteski saada sähköt laitettua sorviin ja koittaa saada muotoiltua mäntä ja kansi niin että on puristussuhde 10.8:1. Onpahan sekin sitten tarkastettu.

Tuota nimitetään tyhjäkäynnin vaeltamiseksi ja ensisijainen syy niihin on imuvuoto, mutta väärä bensapinnan korkeus voi olla toinen mahdollinen syy. Myös tuo että kaasua käännettäessä se pyrkii sammumaan viittaa polttoaineen vähyyteen. Bensapinta saattaa olla liian alhaalla eli että se hörppii välillä suuttimen läpi ilmaa. Tietysti takerteleva neulaventtiili voi tehdä samaa. Samaten bensahana jos se ei virtaa riittävästi. Hanan heikkoon virtaukseen voi myös olla niinkin arkinen syy kuin puutteellinen tankin korvausilma. Se on ollut näissä kylläkin harvinaisempi vika.

Bensahanoissa on ollut useinkin sohlomisia ja kaasaritkin nyt tunnetusti on vähän mitä on. Itsellä on yksi cvk:n kopio PD19J jossa kaikista putsauksista ja muutoksista huolimatta on kuollut kohta siirryttäessä tyhjäkäyntipiiristä pääsuutinpiirille. Se vaati myöskin aika poikkeuksellisen tyhjäkäyntisuuttimen ylipäätään toimiakseen verrattaessa toiseen samanlaiseen samassa moottorissa. Uutena sen ostin ja aina se on ollut samanlainen. Epäilen että siellä on jokin valuröpö yms osittainen tukkeentuma suutinputken sekoitusilmakanavassa. Toisessa kaasarissa taas oli se neulaventtiiliongelma josta aiemmin jo kirjoitinkin ja sekin siis uudesta saakka.

Jos ryyppysuutin on tukossa ja ryyppy vielä päällä oireet on samat kuin imuvuodossakin oireiden poistuessa kun ryyppy menee pois päältä. Kylmänä käyntiin saaminen on tietysti siinä tapauksessa työlästä.

Kyllä mä edellelleen ja entistä vahvemmin epäilen syyksi polttoainepuolta. Joko imuvuoto tai sitten se hörii suuttimen kautta sekaan ilmaakin. Oireet viittaa siihen. Tietty jos se vuotaa kannen välistä niin korjaa tietenkin se, mutta kovien puristusten vuoksi se ei kyllä vuoda. Jos vuotaa, niin siihen on jokin muu syy. Pistit että venttiilit on uudet. Onhan ne myös asianmukaisesti läpätty tahnalla? Oireet ei kylläkään suoranaisesti viittaa niihin, mutta varmistelen nyt vain.

Se ettei se lähde tyhjäkäynnillä käyntiin johtuu mitä luultavimmin tyhjäkäyntiruuvin ja seosruuvin väärästä säädöstä. Seosruuvihan vaikuttaa vain tyhjäkäyntialueella. Eli ensin kierrä tyhjäkäynti niin isolle että se käy tyhjäkäyntiä, sitten hae seosruuvilla kohta jossa moottori käy suurinta kierroslukua. Sitten tyhjäkäynti sopivaksi ja varmistetaan vielä seosruuvilla ettei löydy kohtaa jossa kierrokset taas nousee. Tämä säätö tehdään aina vasta normilämpöselle koneelle. Seosmittarilla mitattuna näin tehty säätö on ideaalista hivenen laihan suuntaan, mutta ei vaarallisen paljon ja paremmaksi sitä korvakuulolla harvemmin saakaan.

Kumpikaan säätö ei tosin aiheuta käynnin vaeltelua ja se tulisi ensin selvittää. Imuvuoto on ensisijainen, sen jälkeen bensapinnan korkeus ja polttoaineen virtauksen riittävyys. Se pitkäiskuinen kampura muutes ei pitäisi vaatia sylinterin alle korotuspalikkaa sillä siinä on lyhyempi kiertokanki kuin vakiossa, mutta jos olet squish band:in mitannut että korotusta se vaatii niin sitten se vaatii. Näissä on ollut niin paljon koneistusvirheitä että kaikki on mahdollista. On mullakin 2 kpl 72cc sylinteriä joista naraku on 0,10mm matalampi kuin tuo merkitön.

Mä itse olen puristussuhdemuutoksissa tehnyt muutoksia aina ensisijaisesti työstämällä ainetta männän päästä. Tämä siitä syystä että puristussuhdetta taas nostettaessa ei tarvitsisi kantta laskea niin paljon kun männän uuteen vaihtamalla sitä saa taas helpommin. Toki palotiloihinkin on tullut koskettua mutta muotoilussakin olen pyrkinyt välttämään suuria puristussuhteeseen tekeviä muutoksia. Männän päätä työstänyt ensisijaisesti.

Tuota nimitetään tyhjäkäynnin vaeltamiseksi ja ensisijainen syy niihin on imuvuoto, mutta väärä bensapinnan korkeus voi olla toinen mahdollinen syy. Myös tuo että kaasua käännettäessä se pyrkii sammumaan viittaa polttoaineen vähyyteen. Bensapinta saattaa olla liian alhaalla eli että se hörppii välillä suuttimen läpi ilmaa. Tietysti takerteleva neulaventtiili voi tehdä samaa. Samaten bensahana jos se ei virtaa riittävästi. Hanan heikkoon virtaukseen voi myös olla niinkin arkinen syy kuin puutteellinen tankin korvausilma. Se on ollut näissä kylläkin harvinaisempi vika.

Bensahanoissa on ollut useinkin sohlomisia ja kaasaritkin nyt tunnetusti on vähän mitä on. PItsellä on yksi cvk:n kopio PD19J jossa kaikista putsauksista ja muutoksista huolimatta on kuollut kohta siirryttäessä tyhjäkäyntipiiristä pääsuutinpiirille. Se vaati myöskin aika poikkeuksellisen tyhjäkäyntisuuttimen ylipäätään toimiakseen verrattaessa toiseen samanlaiseen samassa moottorissa. Uutena sen ostin ja aina se on ollut samanlainen. Epäilen että siellä on jokin valuröpö yms osittainen tukkeentuma suutinputken sekoitusilmakanavassa. Toisessa kaasarissa taas oli se neulaventtiiliongelma josta aiemmin jo kirjoitinkin ja sekin siis uudesta saakka.

Jos ryyppysuutin on tukossa ja ryyppy vielä päällä oireet on samat kuin imuvuodossakin oireiden poistuessa kun ryyppy menee pois päältä. Kylmänä käyntiin saaminen on tietysti siinä tapauksessa työlästä.

Kyllä mä edellelleen ja entistä vahvemmin epäilen syyksi polttoainepuolta. Joko imuvuoto tai sitten se hörii suuttimen kautta sekaan ilmaakin. Oireet viittaa siihen. Tietty jos se vuotaa kannen välistä niin korjaa tietenkin se, mutta kovien puristusten vuoksi se ei kyllä vuoda. Jos vuotaa, niin siihen on jokin muu syy. Pistit että venttiilit on uudet. Onhan ne myös asianmukaisesti läpätty tahnalla? Oireet ei kylläkään suoranaisesti viittaa niihin, mutta varmistelen nyt vain.

Se ettei se lähde tyhjäkäynnillä käyntiin johtuu mitä luultavimmin tyhjäkäyntiruuvin ja seosruuvin väärästä säädöstä. Seosruuvihan vaikuttaa vain tyhjäkäyntialueella. Eli ensin kierrä tyhjäkäynti niin isolle että se käy tyhjäkäyntiä, sitten hae seosruuvilla kohta jossa moottori käy suurinta kierroslukua. Sitten tyhjäkäynti sopivaksi ja varmistetaan vielä seosruuvilla ettei löydy kohtaa jossa kierrokset taas nousee. Tämä säätö tehdään aina vasta normilämpöselle koneelle. Seosmittarilla mitattuna näin tehty säätö on ideaalista hivenen laihan suuntaan, mutta ei vaarallisen paljon ja paremmaksi sitä korvakuulolla harvemmin saakaan.

Kumpikaan säätö ei tosin aiheuta käynnin vaeltelua ja se tulisi ensin selvittää. Imuvuoto on ensisijainen, sen jälkeen bensapinnan korkeus ja polttoaineen virtauksen riittävyys. Se pitkäiskuinen kampura muutes ei pitäisi vaatia sylinterin alle korotuspalikkaa sillä siinä on lyhyempi kiertokanki kuin vakiossa, mutta jos olet squish band:in mitannut että korotusta se vaatii niin sitten se vaatii. Näissä on ollut niin paljon koneistusvirheitä että kaikki on mahdollista. On mullakin 2 kpl 72cc sylinteriä joista naraku on 0,10mm matalampi kuin tuo merkitön.

Mä itse olen puristussuhdemuutoksissa tehnyt muutoksia aina ensisijaisesti työstämällä ainetta männän päästä. Tämä siitä syystä että puristussuhdetta taas nostettaessa ei tarvitsisi kantta laskea niin paljon kun männän uuteen vaihtamalla sitä saa taas helpommin. Toki palotiloihinkin on tullut koskettua mutta muotoilussakin olen pyrkinyt välttämään suuria puristussuhteeseen tekeviä muutoksia. Männän päätä työstänyt ensisijaisesti.

Bensahanaa en epäile koska samat oireet kun testasin kokonaan ilman hanaa. Tankin korvausilman vois toki tarkistaa.

Olen tietysti läpännyt venat kun uudet asensin, mutta kun ajattelin sorvata tuohon kanteen uuden 70cc sopivan quishbandin, saatan osua seeteihin hieman (en siis tiivistyspinnalle), niin läppään ne vielä uusiksi.

Semmonen tuli mieleen että jos polkee mopoa käyntiin tuloksetta, yskii se jostain. Ehkä takas imusarjaan?

Yks mun uusista sotasuunnitelmista tuola taiwanin saaren trojalaista hevosta vastaan on vakiokaasarin putsaus ja korjaus, tuntuu vaan niin typerältä kun oon tosiaan uuden keihinin ostanu, jotta pääsis helpommalla

Kyllä muuten joutui laittaan lisää alatiivistettä, mittasin vakiokampuralla tuon männänlaen korkeuden yläkuolokohdas ja vertasi. Stroukkiin. Erotus oli 1.2mm. Luulen että nuo kiertokanget on sellasilla toleransseilla valettu/koneistettu että vähä on jokases eri kangen pituus

Edittiä: Zone, mitä laittaisit squishbanin ja männän väliin tilaa yläkuolokohdassa? Ajan siihen siis sorvissa erittäin loivalla kulmalla olevan bandin.

Joo se on vähän sellainen kun osa kysyjistä on hädin tuskin 15 täyttänyt ja tekninen tietämys rajoittuu legopalikoiden yhteenliittämiseen niin siksi kyselen välillä tyhmiä. Kuten venttiilien läppäilystä yms. On tällä nimittäin joskus ollut niitäkin jotka on ne vain vaihtaneet kanteen ja sitten ihmetellään kun molemmat venat valskaa ihan uusilla osilla.

Oletettavasti olet sen nokan ajoituksen tarkistanut kasatessa. Se voisi selittää sen yskimisen. Toinen mm. mahdollinen on venttiilin ajoittainen takertelu ohjaimeen, mutta se käytännössä tarkoittaa lähes aina sitä että venttiililautanen on ottanut kontaktia männänpäähän jolloin venan varsi hivenen taipuu ja alkaa takerteleen. se tosin tietysti tarkoittaa että vena alkaa myös valskaamaan. Olisi hyvä saada paikannettua minne se yskii. Löystynyt vauhtipyöräkin voi yskiä imu tai pakopuolelle kun sytkän perusennakko heittelee.

Joo sen pitkäiskuisen kampuran kanssa ei normisti kuuluisi joutua käyttään korotuspaloja mutta koneistuksethan näissä on usein sinnepäin. Mäkin jouduin jyrsiin lohkoa jo 72cc sylinteriä laittaessani. Syy:


Toisella foorumilla "kani" niminen käyttäjä sai uuden kannen jonka koneistukset oli tätä tasoa..
http://aijaa.com/img/b/00570/12710939.jpg

Ja ihan varmistukseksi eihän se sylinterin alapään koroke peitä öljykanavaa kanteen. Öljypumpultahan tulee öljykanava pinnapultinreikää pitkin venttiilikoneistolle.

Squishina olen miniminä pitänyt 0,30mm välystä. Suurimmillaan se on muistaakseni jollain kannella ollut 0,8mm. Eroja en nyt niin ole huomannut perstuntumalla mitattuna, myöskään nakutustaipumukseen se on tuntunut vaikuttavan hyvin vähän, jos nyt on ollenkaan. Mittauksen olen tavallisimmin tehnyt juotostinan pätkällä ja mitannut paksuuden sitten kasaan painuneesta langasta. Tuossa kannattaa muistaa että noin mitatessa välykset kiristetään ns. alaspäin ja käyvässä koneessa välykset on taas toiseen suuntaan jolloin käyvässä koneessa todellinen välys on mitattua hivenen pienempi.

Venttiileiden ja männän venataskujen välysmittaukseen käy muovailuvaha, sinitarra tai purukumi.
Pistän tähän lainauksen itseltäni tuolta vanhasta topicista. Lähinnä siksi että siitä saattaa olla jollekin hyötyä.

Kirjoittanut -Zone-
päivämäärä 18.3.2013 11:19
"
Aina kun moottoreita kasataan eri sylintereillä, kansilla, nokilla yms joissa mäntä/venakosketus on mahdollinen venttiili-mäntävälys tarkistetaan. Jos tarkistusta ei ole tehty ja luotetaan siihen mitä joku väittää saa syyttää vain itseään jos leviää.

Homma kun on sen verran nopea toimenpidekin että laiskuuteen vetoaminen on laiskuutta ennemmin pelkkää typeryyttä. Purukumikin käy jos ei sinitarraa ole. Itse mittaan nykyään useimmin juurikin purukumilla. Kun pytty ja mäntä on paikallaan pistetään imu- ja pakovenan taskuihin mäntään purukumista kerros ja se leikataan puolittain askarteluveitsellä näin:

http://www.chevyhardcore.com/image/2012/08/Photo-13.jpg

Purukimin päälle pistän sormella sipauksen vaseliinia tai pisaran öljyä jos se on lähempänä. Tämä siitä syystä ettei purukumi pyri tarttumaan kiinni venttiiliin.

Sitten kansi ja nokka paikalleen. Itse laitan aina ilman kannetiivistettä eikä kannen muttereita tarvitse kiristää oikeaan momenttiin, mutta löysällekään ei niitä nyt tietty jätetä. Sitten kierretään kampiakselia 2 täyttä kierrosta ja otetaan kansi pois.

Nyt nähdään välyksen suuruus kuten tuossa kuvassakin on. Mä olen pitänyt miniminä 1 milliä kun mittaan ilman kannentiivistettä joka kasvattaa mittaa kasatussa moottorissa. Jos mittaa tiivisteen kanssa niin siihen käytetään vanhaa tiivistettä sillä se on puristunut hivenen matalammaksi kuin uusi tiiviste on. Paras ja varmin on mitata ilman kannentiivistettä.

Mikäli venttiili-mäntävälys on liian pieni niin mä en koskaan nosta sylinteriä. Mä jyrsin aina männän venataskuja isommiksi. Sylinterin nostaminen madaltaa puristussuhdetta enemmän kuin venataskujen jyrsintä (Nostaminenhan kasvattaa squish clearencea koko squishin alueella). Taskuja saa jyrsittyä dremelillä männän paikallaan ollessakin kun pölynimurilla samalla imuroi kokoajan purua pois. Itse irrotan männänkin jos jyrsiä tarvii, vaikka siitä hivenen enemmän työtä onkin.

Näissä kinkeissä on osissa niin helv*.. paljon eroja että mitään ei kannata ruuvata tarkistelematta kiinni. 72cc kanssa mulla on ollut kiinni 3 eri mäntää ja yksi mäntä on ollut jossa imupuolella mäntä-venavälys oli alle 0,10mm jo vakionokallakin, eli ei kiinni mutta varsin lähellä. Vakionostolla ei siis olisi kolissut mutta pidempiasteisella nokalla se olisi jo ottanutkin kiinni. Se männänpää oli kyllä hivenen erimuotoinenkin kuin niissä muissa."

Joo se on vähän sellainen kun osa kysyjistä on hädin tuskin 15 täyttänyt ja tekninen tietämys rajoittuu legopalikoiden yhteenliittämiseen niin siksi kyselen välillä tyhmiä. Kuten venttiilien läppäilystä yms. On tällä nimittäin joskus ollut niitäkin jotka on ne vain vaihtaneet kanteen ja sitten ihmetellään kun molemmat venat valskaa ihan uusilla osilla.

On toki positiivista jos ees leegoilla rakentavat niistä on oma koneinssin ura aikoinaan lähtenyt

Oletettavasti olet sen nokan ajoituksen tarkistanut kasatessa. Se voisi selittää sen yskimisen. Toinen mm. mahdollinen on venttiilin ajoittainen takertelu ohjaimeen, mutta se käytännössä tarkoittaa lähes aina sitä että venttiililautanen on ottanut kontaktia männänpäähän jolloin venan varsi hivenen taipuu ja alkaa takerteleen. se tosin tietysti tarkoittaa että vena alkaa myös valskaamaan. Olisi hyvä saada paikannettua minne se yskii. Löystynyt vauhtipyöräkin voi yskiä imu tai pakopuolelle kun sytkän perusennakko heittelee.

Katson aina ajoituksen kahteen kertaan, pyörittäen konetta välillä.

Joo sen pitkäiskuisen kampuran kanssa ei normisti kuuluisi joutua käyttään korotuspaloja mutta koneistuksethan näissä on usein sinnepäin. Mäkin jouduin jyrsiin lohkoa jo 72cc sylinteriä laittaessani. Syy:


Toisella foorumilla "kani" niminen käyttäjä sai uuden kannen jonka koneistukset oli tätä tasoa..
http://aijaa.com/img/b/00570/12710939.jpg

Aika karmeita virheitä noissa valujen ja koneistuksien yhteen sovituksessa / vai lieneekö työkappaleen kiinnityksessä.

Sehän näissä paljolti on paha kun tehtailla ei ole omaa suunnittelua. Kopioidaan väärin cnc koneelle se mitä toinen sössö on piirustukseen väärin toleroinut. Toleranssiketjut voivat tuottaa uskomattomia kumuloituja virheitä. Eikä valuun ole yleensä osattu työstövaroja oikein mitoittaa.

Ja ihan varmistukseksi eihän se sylinterin alapään koroke peitä öljykanavaa kanteen. Öljypumpultahan tulee öljykanava pinnapultinreikää pitkin venttiilikoneistolle.

Ei pitäisi, mutta pitääpä tarkistaa, koska kyseessä itse tehty tiiviste. Tosin jos männässä on tarpeeksi varaa, laitan vakio alatiivisteen ja poistan männästä tarvittavat. Paljokohan minimissään tolla männänlaella pitäis olla paksuutta, tai minkälaista voiman resultanttia vois käyttää jos sen laskis?

Hyviä ohjeita muuten kiitos vain paljon

Männänlaen minimipaksuudesta ei ole empiirisiä tutkimuksia kun koskaan ei ole tarvinnut työstää niin paljon että mäntä olisi puhki palopaineen vuoksi mennyt. Mäntiä on myös erilaisia ja luultavimmin eri valmistajilla valuseokset poikkeaa hivenen toisistaan joka voi omaltaosaltaan vaikuttaa asiaan.

Onkin muutes ollut viimeaikoina yllättävän vähän kysymyksiä. Ilmeisesti porukoilla on kiinanromut toimineet pääosin hyvin tai sitten kaikilla on mennyt niin lopullisesti toivo näiden suhteen että ei viitsitä enää korjata

---

Mutta mutta.. Laitellaas taas välillä työkaluasiaakin. Aiheena moottorin ohivuotomittaus, jos siitäkin olisi vaikka jollekin hyötyä.

Musta puristuspainemittari on ihan turha kapistus ja kiksillisissä laitteissa varsinkin kun mittari näyttää vähän mitä sattuu riippuen kuinka kovaa polkasee ja sähköstartillisessakin mittaustulokseen vaikuttaa moni asia. Ohivuotomittari on paljon hyödyllisempi. Tehdastekoiset on kalliita, mutta mittarin pystyy tekemään melko halvalla itsekin. Lisäksi ei tarvita mitään valmistajan ilmoittamia ohjearvoja joihin verrata kuten on puristuspainetta mitattaessa.

10% ohivuotoa on aina 10% ohivuotoa oli moottori mikä tahansa, oli sitten 2Tmoottorin aukkoja tai 4T moottorin nokka-akseleita, venttiileitä yms muuteltu. Nuo kaikki kun vaikuttaa puristuspainemittarilla saatuun tulokseen, mutta ohivuotomittauksessa ne ei vaikuta mitään.

Ohivuotomittariin tarvitaan paineenalennin mittarilla (on kyllä jo useimmissa kompuroissa valmiina), jonka näyttämä säädetään 100 psi (noin 7 bar siis) joka on mittaus eli vertailupaine. Sitten tarvitaan toinen mittari paineenaltimen jälkeen ja mittareiden väliseen liitosputkeen tehdään tulppa jossa on 1mm reikä. Reikä voi olla hivenen isompikin mutta mitattaessa tulee huomioida että vertailupaine joudutaan nostamaan yleensä yli 100psi jotta se on mittausta tehdessä 100psi. 2's mittarin jälkeen (kyseessä on itseasiassa rinnanliitos) tulee vielä liitäntä tulpanreikään. Sen voi tehdä vaikka vanhasta tulpasta poistamalla sisuskalut ja juottamalla kiinni pätkä sopivaa putkea johon saadaan letku kiinni.

Ilmaa lasketaan palotilaan (kampura pitää olla lukittu ykk ja 4T varmista että kys. sylinterissä venat kiinni) ja mittareiden välinen erotus on ohivuoto. Eli jos vertailupaine on 100 psi (eli siis 100%) ja 2's mittari näyttää 90 psi, on ohivuoto 10%. Simppeliä. Ei mitään valmistajan ohjearvoja yms.

Ohivuotomittauksessa on toinenkin etu. Nimittäin kun ilmaa pusketaan palotilaan, voidaan 4T moottorissa kuunnella missä ohivuoto on. Jos pihinä kuuluu imusarjasta, vuotaa imuvena, jos pakosarjassa luonnollisesti pakovena vuotaa ja jos pihinä kuuluu kampikammion/öljytilan huohottimen kautta, vuotaa männänrenkaat ja jos vesitilasta niin vuotaa kannentiiviste. Normaalistihan paine laskee vain männänrenkaiden ohi mutta jos ohivuoto on suurta näin voidaan paikantaa vuotokohta purkamatta moottoria niin ainakin tietää jo vähän varautua.

Yksi video ohivuotomittarin rakentamisesta http://youtu.be/WuLYDy0zkhw
(jätkä lässyttää ärsyttävästi joka asiaa mutta video on opetusmielessä perusteellinen)

Kampiakselin saa lukittua kiintoavaimella samoin kuin variaattoria avatessakin ( http://www.mediafire.com/watch/yhbybjbd ... T_x264.mp4 ). Jättää männän esim. hiukan EYKK.

E: Mikäli teette liitintä vanhasta tulpasta, tulpan tiivistysrenkaan voi poistaa ja laittaa tilalle sopivan kokoisen kumisen O-renkaan. Näin tulpanreikään kiristykseen riittää käsin kiristäminen eikä varsinaista kiristystyökalua tarvita. Samoin siis kuin mun sen virtauspenkkivideoni lopussa tekemässäni tulpassa (sivu 27).

Mainostanpa pikkasen että pistin isoventtiilikanteni myyntiin. Huomasin että sytkä oli yhden hampaan pielessä, mutta päätin pistää suosiolla pikkuvenakannen takasin koska tuo on niin saatananmoinen homma irrottaa koko kone jokasta pientä tarkistusta varten.

Saatana, ei ollut sitten venttiili joka vuoti vaan vuos renkaan ja vanteen välistä. Kiinassa keksineet maalata sen vanteen sisäpuoleltakin niin oli päässyt lohjennut maalia siihen väliin joka aiheutti vuodon. Nyt saatiin ainakin se korjattu, jos nyt vaikka pysyis ilmat kumissa niin ei tarvi kompuraa raahata joka päivä ylös alas

Ruvennut taas innostumaan tuosta virittämisestä, jos vaikka tilaiskin virivajasta semmosen 80cc pytyn ja kevyemmät rullat. Samalla vois ostaa paremman tulpan ja uuden varihihnan. Suutin pitää varmaan vaihtaa samalla isompaan?