Yleistä keskustelua sytytyksestä & tulpista

Onko Juunishilla sitten itsellä esittää mitattua faktaa? Jos molemmilla sytytyksillä käyrät ovat lähes identtiset x kokoisella kaasarilla, miten se siitä muuttuisi eri kokoisella kaasarilla?

Ei ole, eikä varmasti tule olemaan. Tarkoitin tässä kaasarijutussa nyt lähinnä siis tuota putkitestiä, joka on omasta mielestä melko käsittämätön. Kuitenkin mopojonnet hakee lähes aina sitä huipputehoa (jotkut toki bensankulutuksen pienentämistä jne).

Ja tulisiko se replican tehon tunne myös siitä että se ulvoo kovemmilla kiekoilla?

Ei tule, kyllä Leo Vinceissä ja Pro Replicassa on oikein säädettynä ajettaessa ihan älytön ero. LeoVince tuntuu tehokkaalta tyhjältä vakioputkelta, ja Pro Replica tuntuu ihan oikeasti jopa repivän. Leo Vince kyllä varmaanki mukavempi jokapäiväsessä ajossa, kun kierrokset siellä 9k tuntumassa ajettaessa.

Mutta kuten tiedetään, tehokkaammalla pytyllä tilanne voi olla toinen, tuossahan on ilmeisesti testattu 50cc vakiota vastaavalla pytyllä.

Allekirjoitan näkemyksesi.

Kisasähköjen hyödyt tulevatkin tosiaan esille vasta siellä yli 12k rpm lukuunottamatta koko tehoalueella kasvanutta kierrosherkkyyttä.

Tästäkään ei ole kellään esittää mitään mitattua faktaa.. Puheita kyllä löytyy, vakiot "ei pysy perässä" jne jne..

Itse ainakin huomaan DTssä jo teharivireillä, että täyskiihdytyksessä sähköt eivät aina pysy perässä, vaan alkaa pätkimään (ei toki paljon, mutta silleen että huomaa). Mopo on siis käytännössä täydellisissä säädöissä, eli ei käy rikkaalla, mikä voisi tohon tosiaan viitata.

Mutta tosiaan, kyllä hyvä virittäjä varmaan saa hyviä tuloksia ihan vakiosähköilläkin, mutta oon sitä mieltä, että kyllä tolla inner-rotorilla sitä tehoa saa siitä huolimatta otettua hieman enemmän irti. Miksi kisapyörissä muuten edes niitä käytettäisiin ? KTM, Husqvarna WR, TM jne.?

Miksi kisapyörissä muuten edes niitä käytettäisiin ? KTM, Husqvarna WR, TM jne.?

Noh, jos mietitään niin "inner rotor" ei tarkoita yhtään mitään muuta kuin että vauhtipyörä sijaitsee käämien sisäpuolella jolloin siitä tulee väkisinkin kevyempi ja pienempi verraten normaaliin "outer rotoriin" jossa vauhtipyörä on käämien ulkopuolella. Vauhtipyörän muoto tai massa ei taas tehoihin vaikuta käytännössä pätkääkään, ainoa etu on kierrosherkkyys ja yksinkertaisempi rakenne. Tommosella kisavehkeellä ei nyt juuri alakiekoilla ajetakkaan eikä niissä myöskään ole tarvetta valoille joten niihin on nähty parhaaksi yksinkertainen ja kevyt vauhtipyörä.

Minun nähdäkseni inner rotor systeemissä ei ole siis yhtään mitään erikoista. Siellä cdi-boksissa se taika on.

Itse ainakin huomaan DTssä jo teharivireillä, että täyskiihdytyksessä sähköt eivät aina pysy perässä, vaan alkaa pätkimään (ei toki paljon, mutta silleen että huomaa). Mopo on siis käytännössä täydellisissä säädöissä, eli ei käy rikkaalla, mikä voisi tohon tosiaan viitata.

Pätkimisen voit todentaa, vaan kuinkas olet todentanut että tämä johtuu sähköistä ja erityisesti siitä ettei "pysyisi perässä"? Entä kuinka olet todentanut että vika ei varmasti johdu kaasuttimen säädöistä, kokeilemalla järjestelmällisesti eri kokoisia suuttimia? Kokeilepa myös pienentää tulpan kärkiväliä..

Joskus ammoisina yläasteen aikoina yhdellä kaverilla oli detsi varustettuna enoxilla ja ilmeisen onnistuneilla säädöillä. Paikallaan se kiersi niin perhanasti ja kiihtyi melkoisesti 50 kuutioiseksi eikä minkäänlaista pätkintää esiintynyt. Aika lienee tosin kullannut muistot tuosta tehokkuudesta, mutta kuitenkin..

Ylempään, totta, pointti oli huonosti sanottu. Toisaalta kun miettii, niin eipä skootterillakaan paljon alakiekoilla ajella? Senpä takia ne onkin kisasähköt, itse ainakin ajattelisin asian näin, eli optimoitu korkeakierroksisille vehkeille.

Tosiaan, suutin on haettu oikeaksi kahen numeron välein säätämällä, aloittaen 95, ihan 115 saakka. Tällä hetkellä 104 suutin, jolla toimii äärettömän hyvin semmosessa +20c. Tulpassa on koitettu kahta eri lämpöarvoa, 8 ja 9, 8 tuntuu kärähtävän heti jostain syystä. Lisäksi on koitettu EG, ES ja EIX, mutta ei noilla ole kyllä ollut oikeastaan mitään eroa, joten käytän BR9ES. Voihan se olla, että esimerkiksi tulpanjohto on mennyt vähän huonoon kuntoon kahdeksan vuoden aikana, mutta en jaksa lähteä testaamaan kun tommonen pieni pätkintä täyskiihdytyksessä ei mitään haittaa, kun en täyskiihdytyksiä käytännössä ikinä tee.

Sori offtopic

Otetaan kuitenkin huomioon, että testissä koneen huipputehoalue ei ulottunut 12krpm korkeammalle Noiden kisasähköjen etunahan on se erilaisten sytytyskarttojen säädettävyys joka on korkeammissa kierroksissa aika kriittinen.
Sen takiahan niitä ei vielä sporttitasolla tarvitakkaan

Vai se on jokin maaginen raja Aika monista kisasähköistä muuten löytyy maininta "static advance", että se siitäkin hyödystä. Sitten toki eri asia jos ennakkokäyrää pääsee säätämään. Tosin näissä varivetoissa se tarvittava kaista on kovin kapea, niin tuonkin etu pienehkö.

Noita putkitestejähän tuolta löytyy sekä vakio-osilla, että eri sylintereillä ihan vakioista sportteihin ja midraceihin asti. Ovatpa vielä kaikki linjassa keskenään, että aika hyvinä tietoina pitäisin. Kai ymmärretään, ettei tehot ja huiput ole sama asia

Tarkoitin tässä kaasarijutussa nyt lähinnä siis tuota putkitestiä, joka on omasta mielestä melko käsittämätön. Kuitenkin mopojonnet hakee lähes aina sitä huipputehoa (jotkut toki bensankulutuksen pienentämistä jne).

Mä kun luulin, että huippuja. Siinä tuo pro replica vie Leo Vincet, mutta toisaalta usein Yasuni R taas vie sitä..

Itse ainakin huomaan DTssä jo teharivireillä, että täyskiihdytyksessä sähköt eivät aina pysy perässä, vaan alkaa pätkimään (ei toki paljon, mutta silleen että huomaa). Mopo on siis käytännössä täydellisissä säädöissä, eli ei käy rikkaalla, mikä voisi tohon tosiaan viitata.

Mutta tosiaan, kyllä hyvä virittäjä varmaan saa hyviä tuloksia ihan vakiosähköilläkin, mutta oon sitä mieltä, että kyllä tolla inner-rotorilla sitä tehoa saa siitä huolimatta otettua hieman enemmän irti. Miksi kisapyörissä muuten edes niitä käytettäisiin ? KTM, Husqvarna WR, TM jne.?

Se moposi on rikki jos pätkii. Tosiaan jos sytkän voima on rajoilla, niin kokeile vaikka 0,3 mm kärkivälillä katoaako ongelma. Väitän, että inner rotoreissa kipinäenergia on jopa pienempi! Tulpanjohdon resistanssin mittaus ei ole kovin iso homma ja joskus on näkynyt myös R-tulppaa häiriösuojatun hatun tai hiilijohtojen kanssa. Kaikissa siis tarvittava vastus ja jos kaikki lyö peräkkäin on vastus jo x3.

Missä kisapyörissä tarkemmin noita muuten käytetään? Tarkkaa mallia, vuosimallia? Joskus on ollut joitain, mutta nykyään kun voi tietokoneella säätää sytkää, niin ei tarvita tuota käännetyn rakenteen mahdollistamaa helpompaa säädettävyyttä.

Ihan sama millä se tuli sinne tehdään kunhan se tulee oikeaan aikaan. Moniko on edes perillä paljon ennakot on ja onko ne edes sinnepäin? Puhumattakaan syttykäyrästä. Jos merkistä riippumatta tönärillä säädetään, niin olisi aika oleellista tietää käyrä kanssa. Jossain onkin kiinteitä ennakoita, niin ei ole kumma jollei 30 asteen ennakoilla kulje. Viritettäessä ennakkoa vähennetään, ei suinkaan lisätä.. Katsokaapa vaikka klassinen viritysohje: http://www.angelfire.com/bug/finska/tuna.htm ja sieltä tietty kohta sytytysennakko.

Hattua täytyy kyllä nostaa markkinamiehille noiden kisasähköjensä kanssa Huimia hintoja aivan tyhjästä. Voisi kuvitella, että merkkimopon syttyvehkeet saattaisi olla jopa aika paljon laadukkaampia, mitä kiinassa halvalla tehtävät aftermarket "virisytkät". Toisten pitäisi kuitenkin toimia vuosi toisensa perään, toisten tarvitsee vaan näyttää "kisaselta"

http://www.youtube.com/watch?v=26C8dYa- ... e=youtu.be
Vika magneeton kiilassa , cdi poksissa vai sytytyksen ajoituksissa?

Mistä pitäis lähteä ettimään vikaa sytytyksessä, kun pienen ajon jälkeen aerox alkaa pätkimään ja kulkee n. 35. Aluksi kuitenkin toimii hyvin. Tyhjäkäynti kuulostaa ihan hyvältä, pintakaasullakaan ei pätki paljoa, mutta siitä kun alkaa kääntää kahvaa enemmän niin alkaa vaan pätkiä eikä nopeus nouse yhtään.

Kaasarissa ei pitäs olla vikaa, sen ja putsarin oon tutkinu jo monta kertaa. Tulpan oon kanssa vaihtanu. Ohan tolla jo 14500km ajettu nii ei ihmekkää jos jotain osaa alkaa mennä paskaks

Jos ei oo mäntää vaihettu voi männänrenkaat alkaa olemaan jo väljät.

Katsoppa putki jospa sinne on kertynyt karstaa taikka katalysaattori palanut palasiksi ja tukkii putken kovemmilla kierroksilla jos on karstaa niin toholla lämmität putken ja ravistelet paskat pois tai sytytät notskin ja heität putken siihen joksikin aikaa niin että karsta palaa irti

joo eli ostin italkitin kisasähköt aeroxii, mutta ei oikeestaa ole minkäänlaista hajua mitekä se asennetaa kiinni eli jos joku kertos siitä ajoittamisesta ja mitenkä se vauhtipyörä(limppu) laitetaan kiinni, että tuleeko siihe minkää näköstä kiilaa vai kiristetääkö se vaa mutterilla kiinni?

Iso kiitos etukäteen!

ps. en oo varma onko oikee palsta kysyä tätä kysymystä...

http://www.motot.net/wiki/Kisas%C3%A4hk ... sentaminen

osaako kukaan kertoo että mitkä ajotusmerkit tuossa italkitin inner rotorin kisasähköissä? limpussa on 2 vihr. merkkiä ja 2 pun. merkkiä ja staattorissa joku lovi mutta en oo varma että onko se mikää ajotusmerkki sit :o ?

ja minkä lämpöarvon tulppa pitäs olla 70cc midrace sylkylle?

Elikkäs mopona Peugeot Trekker


Ajoin mopon sadekelillä kotiin... Ei sen jälkeen lähtenyt käyntiin. Tarkistin kipinän, se oli sellainen vihreä/keltainen. Ostin uuden tulpan, tuli kunnon kipinä eikä lähtenyt käyntiin.. Tarkemman avauksen jälkeen oli leikannut... Noh uusi mäntä ja vakiosylinteri takaisin paikoilleen. Uudella tulpalla testaus, eikä käyntiin.. Sen jälkeen kokeilin vielä uutta tulppaa, mutta heittelee kipinää mihin sattuu?

Elikkäs mikä voisi olla vikana? Olen kuullut, että pahvi"laatikossa" olevat tulpat ovat parempia, kuin muoveissa olevat... Itsellä nyt tuollainen muovilaatikossa oleva... NGK merkiltään silti.

Lupaako edes? Ootko koittanu heittää bensaa suoraan sisään? Jos ei lupaa ees bensaa laitettaessa suoraan pyttyyn ni vika olis kipinäpuolella, mutta jos lupaa eikä käy ni kaasarissa jotain. Kannattaa kaasari ja ilmanputsari kuitenki kattoo ja putsaa jos on vesisateessa ajon jälkeen tullu.

Ei lupaa, koitettu laittaa bensaa suoraan sisäänkin... Kaasari ja ilmanputsari puhdistettu.. Kokeilen vielä uudella tulpalla, kun saan kaupasta haettua... Eipä ole kaupat vasta kun huomenna auki.

Ei lupaa, koitettu laittaa bensaa suoraan sisäänkin... Kaasari ja ilmanputsari puhdistettu.. Kokeilen vielä uudella tulpalla, kun saan kaupasta haettua... Eipä ole kaupat vasta kun huomenna auki.

EDIT: Skootteri käy jo! Sähköt kaikki käyty läpi, neulaa säädetty alemmaksi ja kaasari putsattu kymmenen kertaa. Käy huonosti vielä, mutta voi ilmeisesti johtua läpistä / huonoista tiivisteistä...

Mitkä komponentit vaikuttaa kipinän vahvuuteen?
Aeroxista räjähti jokunen vuosi sitten magneetto kesken ajon, jonka jälkeen uusittu kaikki sähköosat (+mäntä) johtosarjaa lukuunottamatta. Tällä hetkellä tilanne on se, että vehje käy ja on lähes ajokunnossa (röpöttää/pätkii ajaessa) vain jos tulpan kärkivälin naputtelee todella pieneksi. Uudella koskemattomalla tulpalla ei yritä edes käyntiin. Kipinä on vain jostakin syystä heikko, maadoituksessa puutteita? Mitä haittoja tuolla pienellä kärkivälillä on?

Saiako täältä apuja. Skootteri on peugeot vivacity vm.03. Sähköt yksinkertaistettu. Ei ole ku cdi ja puola kiinni. Loput otettu pois. Staattori on uusi. Sieltä tulee valkoinen,keltainen,sinivalkoinen ja punamusta. Mihin nuo johdot kytketään? Tietääkseni sinivalkoinen tulee impulssikäämiltä ja menee cdi poksiin. Valkoiseen ja keltaiseen tulee ainakin virta. Valkoinen luultavasti myös cdi poksille. Keltainen vissiin valoille? Mihin tulee tuo punamusta? Onko se maapiuha? Minne cdi:n maapiuha? Ja puolalta tulee kans maapiuha. Cdiltä menee yks tietääkseni puolalle. Auttakaa et saadaan skootteri ajoon.