Yleistä keskustelua sytytyksestä & tulpista

Mittaappas tuleeko sähköryypyn johtoihin virtaa kun mopo on käynnissä. Jos ei niin ryyppy on koko ajan päällä ja vika johtuu varmaan siitä.

E, kokeilin toista ryyppyä aikasemmin. Vaihdoin puolan, tulpan ja laitoin sinolia tankkiin, ajoin 50km eikä mitään vikaa. Taisi nyt vihdoin tulla kuntoon

Kiihtyykin perkeleen hyvin kun vari säädöissä ja ainiin kannentiiviste vuoti.. Vaihdoin se ja tuli perkeleesti puristuksia lisää. Vääntöäkin tuli

Jännä kun viimeviikollakaan ei toiminut mutta silloin ei kannentiiviste vuotanut, nyt oli märkä..

Saattoihan se tullakkin nyt kuntoon, mutta spekulointi on mukavaa niin spekuloin:

toimii nyt koska vaihdoit tulpan ja koska laitoit sinolia tankkiin= polttoaine osittain etanoolia = käy laihemmalla eikä karstota tulppia niin paljon. Ja kohta taas ei toimi ku tankkaat puhdasta bensaa tankin täyteen.

Ja kokeilit toista ryyppyä aikaisemmin eikä ollut vaikutusta, eihän se meinaa mitään? Jos ryyppy ei saa virtaa, ryypyn vaihtaminen ei ainakaan asiaa mihinkään suuntaan muuta, sähkötön ryyppy pysyy päällä koko ajan.

Tai sitten johtui kannentiivisteestä, ja aiemmin ei ollut märkä koska ei ollut kerennyt vielä vuotaa niin paljon että sen olisi huomannut. Ellet sitten ihan kantta avaamalla sitä katsonut.

No hyvä jos se kummiskin nyt toimii

Mm.. ajelin sinolibensalla 5km, ja kävin tankkaamassa täyteen enään tankiissa alle puolet.

Ja kannentiiviste ei ehtinyt vuotaa kauan? Jossain 1100km tarkistin kun ei toiminut, ei ollut märkä ja satasen päästä oli märkä. Nyt kuitenkin toimii ainakin toistaiseksi, jos kohta taas lahoaa niin työnnän ojaan

Kysellään vielä R-Setupista.

Saisin siis halvalla nämä sähköt: http://r-setup.com/products/ignition/

Noi siis käy vakio CDI:hin, mutta kannattaisiko ostaa tohon vielä jokin viri-CDI? Olisiko siitä minkäänlaista hyötyä/mitä hyötyä?

Tossa alempana linkissähän on se tohon settiin kuuluva CDI, mutta sitä ei tunnu mistään löytyvän. Mistä löytäisi hyvän CDIn noiden lisukkeeksi

Ja kai noiden luulis kiertävän sen verran että viilaamattomalla S6 Racinkillä pääsee hyvin eteenpäin?

Täytyy kyllä saada joku apuun sitten keväämmällä kun sähköjä asennan

Viimeksi muokannut Juunish päivämäärä 1.10.2012 23:32, muokattu yhteensä 1 kerran

Eipä lopun linkeistä näy mitään.

Tämän näköiset noi sähköt on joita olisin ostamassa. Mitä mieltä olette? Kannattaako?

Mitä se CDI auttaa? Onko siinä joku erilainen kartta kuin tossa vakiossa? Aika kujalla suoraan sanottuna näissä sytkäpuolen asioissa. Toivon joltain osaavalta pikaista vastausta

Selaappa vähän taakseppäin, oli vähän aikaa sitten hyvinkin kattavat keskustelut CDI-boksien ominaisuuksista. Itse en ostaisi tuota koska se ei ole inner-rotori, eikä täydellinen järjestelmä, mutta kukin tyylillään. Kunnon virisähköissä on optimoitu kaikki vauhtipyörästä puolaan. Onhan tuo varmasti halvempi kuin 200 euron inner-rotor.

Joono ostan sitte jonikin sähköt !

Täytyypä selata pari sivua taaksepäin. Kiitos.

Edelleen olisin vähän sitä mieltä, että skootterissa pääsee vaikka tuollaisella ebayn 11 $:n racing cdi:llä melko pitkälle. Kuitenkin nuo virisähköt taitaa olla melkoisen halvalla tehtyjä, eikä niistä paljoa mitään tietoja ilmoitella, niin herää kysymys ovatko edes vakiosähköjen veroisia. Inan parempi kaasuun vastaavuus saadaan ja mahdollisesti polttoaineen kulutusta vähän alas käyrästä riippuen (joita ei tosin juuri ilmoitella). Suurimmalta osin taitaa kyse kuitenkin olla bisneksestä. Monikos muuten vaikka vaihtaa vanteita keveämpiin? Väittäisin vaikutuksen olevan paljon isompi mitä magneetolla, etenkin varivetoisessa. Tai monikos muuten on edes sytkää säätänyt esimerkiksi sylinterin tai putken vaihdon jälkeen?

Cdi:hän siis määrää ennakon, loput osat tekee vain sen energian ja siinäkin on puolalla suurin merkitys.

CDI määrää ennakon muutoksen, ei perusennakkoa. Se määräytyy staattorin ja impulssikäämin puolesta, ja on ns. kisasähköissä paljon helpommin säädettävissä kuin vakiosähköissä. Vakioissa joudutaan käytännössä siirtämään impulssikäämiä.

Lisäksi tuolla kampuran massalla on todella iso merkitys verrattuna vanteeseen, kumpikin toki vaikuttaa. Sanotaan että rengas pyörii 20 rps eli 120 rpm. Verrataan sitä vauhtipyörään joka pyörii 10 000 rpm, ja vielä kiihdytetään vaikkapa 14 000 rpm arvoon, ennen kuin edes päästään kiihdyttämään itse rengasta. Tämä siis tapauksessa että rullataan -> kiihdytetään. Sitten verrataan 2r = 15-20 cm m = ~ 700-1200 g vauhtipyörää 2r = 7-12 cm m = ~ 150-350g inner rotorin vauhtipyörään. Tarviiko edes laskea kiihdyttämiseen vaadittavaa energiaa.

Perusennakon säätötarve on sen verta vähäinen, etten tuolle oikein etua laske. Se kun kerran on kohdallaan, niin ei siihen tarvitse puuttua ennen suurempia muutoksia moottorille.

Hitaudessa säde on toiseen potenssiin ja vanne vaikuttaa myös jousittamattomana massana ajossa sekä jarrutuksessa.. Lisäksi kun se ei ole suoraan kampiakselin päässä, niin huomioithan välityksen vaikutuksen? Kokonaishitautta et voi laskea yhtenä arvona, vaan tuloksena on hitaus välityksen funktiona

Se kun kerran on kohdallaan, niin ei siihen tarvitse puuttua ennen suurempia muutoksia moottorille.

Olen tästä kyllä hieman eri mieltä.

Käytän esimerkkinä RDLC mk3 ja DTLC mk3 malleja jotka on itselle varsin tuttuja ja niiden eroavuudet sattuu oleen tässä juuri nyt helpoiten satavilla. Molemmissa on sama 1GU kone pienin muutoksin. DT mallissa on puristussuhde 6,8:1 ja RD mallissa 6,4:1 joka on erona varsin pieni. Tavallisestihan tuon suuruista jälkikäteen tehtyä puristussuhteen muutosta ei luonnehdittaisi "suureksi muutokseksi".

Pakoputki on tietysti eri jo muotonsakin puolesta katu- ja enduropyörän välillä. Pakoputken vaihtoa toiseen esim tehoputkeen tuskin kukaan myöskään laskee sarjaan suuret muutokset. Sylinterin ajoitus ko. peleillä on myös eri. Kuinka suuri ero sitten on sylinterin ajoituksissa, on nähtävissä tässä: http://aijaa.com/tKgs04

Varsin pienet on muutokset siis siinäkin. Kuitenkin ideaaliksi perusennakoksi on osoittautunut RD mallissa 17 astetta / 1300rpm mutta DT mallissa vastaava on vain 8 astetta / 1300rpm.
Myöskään sytytyskäyrä ei ole sama.
Näin paljon on sytytyskäyrissä eroa eri TZR malleilla joissa erot on niinikään varsin pieniä http://img163.imageshack.us/img163/5774 ... sretm8.jpg

Mukana on kyllä kaksi DTR ja yksi TDR mallejakin, mutta pointti tässäkin, että eipä näissäkään edes perusennakko ole kartalla samassa pisteessä, vaikka kone on periaatteessa aivan sama. (Erot kaasuttimissa ilmanpuhdistajineen ja pakoputket + lisäksi dtr ja tdr mallien hieman suurempi puristussuhde)

Monessa muussakin pelissä on huomattavissa sama mikäli niissä on samaan perustuva kone jos asioita alkaa tutkimaan. Kannattaisi miettiä minkä vuoksi tehtaat päätyvät noinkin suuriin eroihin perusennakon asetuksissa jos asialla ei olisi juurikaan väliä. Detoominenhan ei ole se ainut syy, miksi jollakin perusennakolla moottoria päätetään markkinoille valmistaa.

Hienoa, että saadaan muitakin keskusteluun! Pahoittelen ajoittaista poissaoloani.

Olet tosiaan oikeassa, että muutaman desimaalin eroa puristussuhteessa ei helpolla pidetä kovin olellisena, mutta kun tuon muutoksen voi tehdä monella tapaa. On aivan eri asia tehdäänkö tuo höyläämällä kannesta, tai sylinteristä tai vaikka laskemalla sylinteriä. Eikö vain?

Tähän kun vielä lisätään muutettu pakoputki, niin puhutaankin jo lähes eri moottoreista. Portmapeista selviää mm 3 mm:n ero paossa, mikä ei todellakaan ole merkityksetön seikka.

Itse laskisin jo pakoputken muutoksen sarjaan suuri muutos, koska putki muuttaa sylinterin täytöstä rajusti suhteessa kierroslukuun ja kun ennakko on suora suhde täytökseen. Pakoputkeahan sanotaan 2-tahtisen nokka-akseliksi. Moniko vaihtaa nelariin vakionokat race-malleihin eikä mitään muuta? Tai edes kireisiin katuversioihin? Tulee jännä kone noin...

Mielestäni kyseessä on erittäin hyvä kuvaus aiheesta, että hyvinkin pienillä muutoksilla tarvitaankin suht suuria muutoksia syttykäyrään. Jolloin nämä kiinteät "kisasähköt" kärsivät melkoisen inflaation... Toki kun skopa tarvitsee vain sen kapean kaistan alueella, niin ne vakiot muuten pelaa aika hyvin. Maksimiennakothan on muuten noissa kuvissa muutaman asteen sisään ja eikös se ole helppo kääntää siitä pick-upista

Itse laskisin jo pakoputken muutoksen sarjaan suuri muutos

Jeps ja tästä päästäänkin siihen pointtiin että mikä on se kansan kielessä "suuri muutos". Veikkaan että suurin osa tämän foorumin käyttäjistä ei ymmärrä tuon muutoksen suuruuden vaikutuksia, eikä sitä siksi ole totuttu pitämään suurena muutoksena ja aika useinhan surutta (eteenkin mopoissa) se 3mm viilataan sieltä pakoaukon yläreunastakin.

Yksilöllistähän suurpiirteiset määritelmät tietty aina on, mutta veikkaan valtaosan pitävän esimerkkejäni tavanomaisina pieninä moottoriin tehtävinä virityksinä. Aika pieni sakki täällä on moottoriin perehtynyt syvemmällä tasolla ja niistäkin voi karsia osan joka ei koskaan ole tarkemmin funtsinut sytytyksen merkitystä. Ainakin niin vähän tuntuu olevan syvällisempää keskustelua sytytyksestä, mutta sylinterin aukkojen aika-aloista löytyy jo jonkin verran ja puhtaasti viilaamisestahan juttua riittääkin jo maailman tappiin. Siksi lähinnä kommentoin. Pääosin olen kyllä kanssasi samaa mieltä asioista noin muutoin.

Näihin "kisasähköihin" en itse lähtisi rahojani sijoittamaan. Ennakkokäyrä on niissäkin aina joku ja harvoin se on täysin ideaali sille omalle koneelle. Silloin toki suuremmalla todennäköisyydellä, mikäli moottorin komponentit on valittu samoiksi, joille "kisasähköt" on suunniteltu. Tämä voi tarkoittaa hyvinkin tehoputkea lukuun ottamatta täysin vakioo moottoria ja se kannattaa huomioida mikäli moottorille on kaavaillut muutakin muutoksia.

Pick-upilla pelaamalla pääsee toki sen muutaman asteen maksimiennakon tarvittaessa korjaamaan, mutta niin "korjaantuu" samalla koko ennakkokäyrä. Huonompi tuuri mikäli sitä maksimia joutuu korjaamaan kymmenen astetta vain siksi, että keskialueella käyrä ei enää sovikaan koneelle. Hieman tietty asioihin vaikuttaa hintatasokin, mutta kuten ennenkin olen sanonut, niin esim. Ignitechin täysohjelmoitava CDI-boksi alkaa olla siinä hintaluokassa, että kannattaisi jo harkita vakavissaan "kisasähköjen" sijaan.

Sytytyskäyrä on täysin ohjelmoitavissa PC:llä. Mukana saa samalla esim itse säädettävät kierrosrajottimet yms herkut ja vaikka moottorin viritysastetta ei enää myöhemmin muutettaisikaan, tämän CDI-boksin voi hyödyntää sen seuraavankin ajopelin kanssa vaikka se olisi aivan täysin eri merkkinen. Ehkä siinä ei edes enää ole sen paremmin automaattisesti säätyvä hihnavälitteinen ensiö- kuin toisiovälityskään.

Ignitechin sivu: http://www.ignitech.cz/english/aindex.htm
(Products->SPARKER DC-CDI-P - tunable capacitive ignition for 1 cyl. motorbikes.)

miten tomia jos haluaa moottoriin lisä maita ku tuntuu loppuvan ku yläkiekoil pätkii aika paljon ?? kiireistä apua kiitos.