Suzuki RM

Paljo tommosessa 250cc on puristukset uudella männällä?

Aikas hölmön kysymyksen laitoit? Haluaisikko jotain lukemia vai mitä, kun ei se puristus suhde mihkään mäntää vaihtamalla muutu...

Jos oikein taas ymmärsin mitä kysymyksessä haetaan niin, niin paljon että tennareilla polkemalla saa nilkan kipeeksi.

No kyllä, ekkö oo ikinä kuullu semmosesta mittarista millä mitataan? ja kyllä se nyt vähä vaikuttaa jos siellä vanaha paska 100h ajettu mäntä ko uus 0h ajettu nii kyllä se siinä puristuksissa näkyy...

ei kyllä pysty 2t ykspyttysestä mittaamaan, tai voi muttei anna todellista lukemaa. Ja taas 4t pyörissäkään ei kyllä onnistu jossei useimmiten pyörissä olevaa automaattista puolipuristinta pysty poistamaan käytöstä.

Puristuspainemittari on pelkkä takaiskuventtiilillä varustettu painemittari, jolla ei musta tee muutoinkaan juuri mitään, jos ei ole vertailuarvona tehtaan antamaa arvoa olemassa ja moottori ole täysin alkuperäinen. Vain silloin puristuspainemittarilla jotain tekee. Lukemaan vaikuttaa esim jo sekin, kuinka kovaa kiksistä kenkäisee tai pitääkö kaasun mittausta tehdessä auki vai ei ja monet muutkin seikat.

Musta ohivuotomittaus on huomattavasti parempi. Ohivuotomittarin muutes tekee ihan normaalaista kompuratarvikkeistakin. Ohivuotomittariin tarvitaan paineenalennin mittarilla (on kyllä jo useimmissa kompuroissa valmiina), jonka näyttämä säädetään 100 psi (noin 7 bar siis) joka on mittaus eli vertailupaine. Sitten tarvitaan toinen mittari paineenaltimen jälkeen ja mittareiden väliseen liitosputkeen tehdään tulppa jossa on 1mm reikä. 2's mittarin jälkeen (itseasiassa rinnanliitos) liitäntä tulpanreikään.

Ilmaa lasketaan palotilaan (kampura pitää olla lukittu ykk) ja mittareiden välinen erotus on ohivuoto. Eli jos vertailupaine on 100 psi (eli siis 100%) ja 2's mittari näyttää 90 psi, on ohivuoto 10%. Ihan sama minkä kokoinen moottori on kyseessä tai miten viritelty vai onko 2T vai 4T. Kas kun 10% ohivuotoa on aina 10% ohivuotoa moottorista riippumatta. Mitä suurempi ohivuoto, sitä kuluneempi. Simppeliä. Mitään valmistajan vertailuarvoja ei tarvita.

Kompuratarvikkeista tehtyjä ohivuotomittareita:
http://www.131abarth.com/ESaomat/IMG_0761.JPG
http://www.131abarth.com/ESaomat/IMG_0764.JPG
http://koti.mbnet.fi/cr250/sekalaisia%2 ... ittari.jpg
Edellisen mittareiden välinen tulppa jossa siis 1mm reikä
http://koti.mbnet.fi/cr250/sekalaisia%2 ... ttari2.jpg

Ohivuotomittarin rakentaminen.
http://youtu.be/7UcOn8OEt0Y

Mittaaminen.
http://youtu.be/GvG22YMOzUI

Tarvis vähä vinkkiä/apua. Rm 125 -00 sammu ajosta ja ennen sitä toiminu moitteettomasti ja aina viimeistää toisella käyntii. Uus mäntä ja pytty porattu, ei mittää vaikutusta ollut, vaikkakin oli siinä kunnossa että piti vaihtaa. Kastelee vissiin tuluppaa ku haisee pensalle ja märkä. Pittäääkö seos ruuvia pyörittää sisää vai ulos et seos laihenis? ja entä neulaa siirtää? Mistä tietää että kipinä heikko? jos löytyy topicia aiheesta ni voi linkittää. kiitos etukäteen.

Tarvis vähä vinkkiä/apua. Rm 125 -00 sammu ajosta ja ennen sitä toiminu moitteettomasti ja aina viimeistää toisella käyntii. Uus mäntä ja pytty porattu, ei mittää vaikutusta ollut, vaikkakin oli siinä kunnossa että piti vaihtaa. Kastelee vissiin tuluppaa ku haisee pensalle ja märkä. Pittäääkö seos ruuvia pyörittää sisää vai ulos et seos laihenis? ja entä neulaa siirtää? Mistä tietää että kipinä heikko? jos löytyy topicia aiheesta ni voi linkittää. kiitos etukäteen.

Kato nyt eka tulppa, tulpanhattu ja johto sekä sammutinkatkaisija

Pari kautta nyt RM 250 mallisella vehkeellä tullut kilpaa ajettua, ja pyörät on toiminut kaikinpuolin nätisti ja olen jo mielessäni julistanut pyörän parhaaksi laitteeksi jonka olen tähän mennessä omistanut. Mutta ehdottomasti mielestäni RM 250 heikoin lenkki on kytkin. Kytkin on uutena normaalin tuntuinen kytkin, kuin mikä tahansa muu japanilaisessa pyörässä oleva kytkin. Jonkun ajan päästä kytkimen käytös kuitenkin muuttuu mysteerisesti, eli siis kytkintä ei enään pysty "luistattamaan" pehmeästi, vaan kytkin irroittaa luistovaiheessa oman mielensä mukaan. Eli veto menee päälle "töktöktöktöktök" vaikka kytkintä pitäisi samassa asennossa. Ja kytkimen kuumentuessa veto pysyy päällä vaikka kytkin olisi pohjassa. Hain infoa kyseisestä viasta, ja löysin foorumeilta juttuja missä porukka oli vaihtanut jokaisen mekaanisen osan jota kytkimeen voi vaihtaa, ja sama arvaamattomuus ja kulmikkuus oli kytkimessä säilynyt. Eri öljyjä kokeiltu monia, ja levytkään eivät ole ohjekirjan arvojen mukaan liian kuluneet. Kruunu hiottu äskettäin, kruunussa oli siis hieman uraa muodostunut, mutta hiomisenkaan jälkeen ei fiilis muuttunut. Turhaan ei viitsisi esimerkiksi Hinsonin kytkinsettiin tonnia lyödä...

Kellään muulla kokemuksia kytkimen käytöksestä ja ratkaisusta kyseiseen vammaan? Onko kyse jostain yksinkertaisesta viasta vai pitääkö oikeasti olla joku viriviri-trikki-factory paketti sisässä että kytkin toimii kovassakin käytössä hienosti?

Omissa piikeissä ollut aivan sama vika. Kun koko kytkimen uusii tule se hyväksi mutta hetken kuluttua samassa tilanteessa. Ongelmaksi paikannettu kruunun hakkautuminen urille, viilaamisen jälkeen hetken hyvä mutta tuppaa olemaan niin pehmeää kamaa ettei auta. Isot enskapojat vaihtaneet proxin kruunun tilalle ja sillä kuulemma helpottanut, itsellä olis kanssa seuraavaksi tulossa hankinta listalle mutta ei oikein innostaisi ostella alle 30h tehdyn täyden kytkin rempan jälkeen

Omissa piikeissä ollut aivan sama vika. Kun koko kytkimen uusii tule se hyväksi mutta hetken kuluttua samassa tilanteessa. Ongelmaksi paikannettu kruunun hakkautuminen urille, viilaamisen jälkeen hetken hyvä mutta tuppaa olemaan niin pehmeää kamaa ettei auta. Isot enskapojat vaihtaneet proxin kruunun tilalle ja sillä kuulemma helpottanut, itsellä olis kanssa seuraavaksi tulossa hankinta listalle mutta ei oikein innostaisi ostella alle 30h tehdyn täyden kytkin rempan jälkeen

No juu, ei tuommoisia osia ihan huvikseen viitsi ostella Mutta joo. Jos vielä yhden samanlaisen pyörän päätyy joskus ostamaan, niin heti jo valmiiksi uusi kruunu tilaukseen!

eihän siitä ajamisesta oikein mitään tule jos kytkin ei irrota kokonaan. Brake tap alkaa oleen hengen vaarallinen.

Jos jollakin on ruunun kulumisen kanssa ongelmaa niin suosittelen ehottomasti teräksistä kruunua, ehkei piikkiin mutta isompiin koneisiin. Tua kyllä jonkin verran massaa pyörimiseen,mutta ei kulu juuri yhtään. Hondassa nimittäin samaa ongelmaa, että on materiaali aivan liian pehmeää.

Meillä on laitettu molempiin piikkisiin nyt Hinsonin kytkinkellot, tälläset Barnettin hiilikuituset kytkinlevyt(kalliimmat tuolta pudotusvalikosta), setissä tulevat High-Duty kytkinjouset, Proxin sisäosat ja uudet painelevyt niin sen jälkeen ei oo ollu mitään kytkinongelmia ja on kyllä ollu ihan hintansa väärtit!

Enpä olis aiemmin uskonut että tulen tälläistä kysymään foorumilta.

-08 RM kyseessä kaikinpuolin tekniikaltaan vakio, saako tota koneen luonnetta ns. laiskemmaksi?

Pakoaukonsäätimistä ja power jetin piuhasta olen kuullut tarinoita mutta miten toi oikeesti toimii. Lähinnä itsellä mitä haluaisin niin sitä repivyyttä jos saa laimennettua niin jaksaisi huonokuntoinen reenata pidempään

Koitetaan nyt saada pyörää mieluiseks ettei tarvis kelpo peliä alkaa vaihteleen..

? ,lisää tehoahan kaikki ovat tähän asti vinkuneet.., okei, tämä ei ole paras konsti mutta ehkä helpoin; paksumpi syl. alatiiviste vähentää puristuksia, ns. potkua. ,ja/tai sytytysennakkoa hieman myöhäisemmäksi. ,pakoputkea muuttamalla saa parempia tuloksia mutta vaatii pätevän hitsarin.., mitä jos treenaisit sitä omaa kuntoa hiljalleen paremmaksi?

Vauhtipyörän lisäpaino rauhoittaa moottoria. http://www.steahlyoffroad.com/flywheel- ... eight.html