Mopoihin ja moposkoottereihin liittyvät jutut joille ei ole omaa aluetta. Myös mopoväen ajovarusteet.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

4.6.2012 23:50

Meikäläinen osti joskus junnuna 13- tai 14-vuotiaana Alfamerin moposkoottereiden korjausoppaan, joka aivan ykkösopus silloin. Melkein mopokoulussa saisivat sellaisen antaa mukaan, sillä se auttaa ymmärtämään mopon päälle.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

5.6.2012 12:01

Esko Mauno kirjoittanut ja nimi ihan mopon korjausopas

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

5.6.2012 20:40

Maunon kirjat hyviä, niistä löytyy sillain selitettynä perusjutut että vähän on hajua miten se mopo toimii.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

12.6.2012 20:37

Yksinkertaista. Sitten kun se hajoaa, korjaat sen. Sitten hajoaa joku toinen paikka, korjaa se.
Ja tämä jatkuu koko mopoiän. Näin minulla toimi.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

13.6.2012 1:34

Tuo ei ole kovin hyvä asenne, sillä saa kätevästi pahennettua vikoja ja aiheutettua niitä lisää. Määräaikaishuollot kannattaa tehdä, liikkeessä, kaverilla tai itse, ihan sama kunhan ne on tehty ja pyörän kuntoa tarkkaillaan aika-ajoin.

Ensimmäisenä esimerkkinä mieleen tulee varmaan kaikista yleisin, jarrupalojen tsekkailu. Laiminlyödään aivan liian usein, lähes aina juuri silloin kun määräaikaishuoltoja ei ole tehty. Ei ole yksi tai kaksi pyörää missä palat on ajettu todella konkreettisesti finaaliin ja jarrulevy paskana. Ennätys oli kun yhdessä oli ajettu palat senverran viimeiseen asti, että satulan männätkin olivat kuin rälläkän jäljiltä. Esimerkiksi tässä tapauksessa kyllähän tuo "korjaa vasta kun hajoaa" toimii, mutta olisihan siinä satulan korjaussarjan + takajarrulevyn hinnan säästänyt jos olisi omistaja jaksanut edes kerran kuussa vilaista sinne takajarruun.

Pyörät joita on asianmukaisesti määräaikaishuollettu ja joihin ei ole tehty mitään kummoisia patentteja, on säästynyt lähes täysin varsinaisilta korjaamisilta, ihan merkistä riippumatta.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

13.6.2012 1:49

Shape kirjoitti:Melkein mopokoulussa saisivat sellaisen antaa mukaan, sillä se auttaa ymmärtämään mopon päälle.


Kannatan tätä. Nykyään yhä useampi nuori eivät tajua yhtikäs mitään, eivät edes perusjuttua. Kaveri ihmetteli, kun ei mopo jaksa startata. Siinä sitten tokaisin, että akku taitaapi olla loppu. Ja niinpäs olikin.. Akku muutenkin aivas P.ska. Lepojännitteet 6v

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

13.6.2012 2:52

Kaikkia ei vaan yksin kertaisesti kiinnosta. Ja jos ei kiinnosta niin ei ole toivoakaan että jotain oppisi..

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

13.6.2012 11:26

Totta, mutta minusta olisi järkevää jos osaisi edes jotain pikku huoltoa tehdä. Ei nyt tarvi osata mitään konetta purkaa, mutta kunhan osaa jotain pikkuhuoltoa tehdä, niin on sekin jo jotain. Jos ei oikeasti osaa öljyä lisätä koneeseen/tuorevoiteluun tai laittaa renkaisiin ilmaa niin sitten voisi suunnitella jotain muuta kulkuvälinettä, vaikka sitä polkupyörää. Tosin tuskin he osaavat sitäkään huoltaa, minäkin joudun aina korjaamaan siskon ja veljen pyöriä :roll: Jos ei kiinnosta huoltaa ajopeliä niin sitten kävelee, jalkoja kun varmaan kaikki osaa huoltaa :lol:

Ja jotta ei täydellisesti mene offiksi niin Tiittasen motocross mekaanikon käsikirjasta löytyy ihan hyödyllistä tietoa 2-tahdeista.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

13.6.2012 12:50

Juu, ja paljon enemmänkin. Jos sen oot lukenut niin tajuat että se ei aina ole se paras kirja ihan aloittelijalle.. jotain sieltä täältä voi tajuta, mutta aika paljon menee ohi. Ensimmäinen kappalekin (2t koneen toiminta) menee aika ohi jos ei oo sylinteriä ikinä nähnyt, taikka ei tunne käsitteitä ala/yläkuolo(=kääntö)kohta. Seuraavaksi onkin sitten jo luvassa vähän matikkaa (perussuureita), ja jotta tajuaa mistä persiistä ne kaavat yms on revitty niin vaatii vähän enemmän pohjatietoo, kun se äsken luettu 2t koneen toiminta periaate, joka meni aika varmasti täysin ohi. Noi esko maunon raapustukset on vähän helpompaa tekstiä vasta-alkajille..

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

13.6.2012 23:15

Totta, mutta minusta olisi järkevää jos osaisi edes jotain pikku huoltoa tehdä.
Olisi se hyvä, mutta edelleen ei kaikkia kiinnosta. Itellä on tollanen kaveri, sillon kun mopoili, ei mitään muuta sillä osannut tehdä kun ajaa, eikä sitä pätkääkään kyllä kiinnostanutkaan. Koitin sille jotain kerran opettaa, muttei se siinä kauaa jaksanut olla. Aina välillä sen mopo tiirailin

Jos ei oikeasti osaa öljyä lisätä koneeseen/tuorevoiteluun tai laittaa renkaisiin ilmaa niin sitten voisi suunnitella jotain muuta kulkuvälinettä, vaikka sitä polkupyörää. Tosin tuskin he osaavat sitäkään huoltaa, minäkin joudun aina korjaamaan siskon ja veljen pyöriä :roll: Jos ei kiinnosta huoltaa ajopeliä niin sitten kävelee, jalkoja kun varmaan kaikki osaa huoltaa :lol:
kyllä noilla mopoilla nyt aika pitkälle pääsee ilman mitään huoltoa, ja ainahan on sitävarten kavereita/sukulaisia ketkä auttaa. Ottaisitko kaikilta autoilijoiltakin auton pois, jota eivät osaa huoltaa autoaan, vaihtaa öljyä+ suodatinta, jarrupaloja ja nollata huoltovälinäyttöä tietokoneella?

Ei kaikkea tartte itse osata.

Tiittasen kirjaa on ihan turha lukea, jollei ole sen koneen virittämisestä kiinnostunut. Huollot ja perustoiminnan saa selville Maunon irjoista, Tiittasen kirjoissa ei ole yhtään mitään huoltoon liittyvää

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

27.4.2013 3:29

Kaikkia ei tosiaan kiinnosta miten sitä mopoa laitetaan. Osalla taas tosiaan on se ettei taitoa löydy ja uskallusta. On se mopo kuitenkin sen verran kallis osalle 15 vuotiaista, ettei uskalla mennä sähläämään ilman kokemusta. Vaikka olisikin isä joka on aikoinaan omaa mopoa laittanut niin mopon tekniikka on muuttunut aika paljon. Mopon koko, katteet, sähköjä tullut paljon lisää, sylinterit, putket. Vaikka samalla periaatteella toimivat niin teknillisesti 20-30 vuodessa ne on ihan erillaisia. Niitä on vaikeampi huoltaa silloin jos ei ole tuttavaa tai kaveria joka tietäisi asioista.

Autokoulusta (mopokoulutus) tai ylä-asteelta olisi hyvä antaa aloittelevalle mopoilijalle jokin perustiedot opas. Ihan vaikka yksinkertaisimmista asioista. Jarrapalojen tarkistus, jarrunesteen määrän tarkistus.(lisääminen) Tulpan puhdistus, vaihto. Kevät ja syyshuollot.

Onhan se paljon turvallisempi kulkuneuvo kun voi itse tarkistaa, että kaikki on varmasti kunnossa. Huollossakin voi sattua virheitä, jos niitä ei itse huomaa niin voi syntyä pahaa jälkeä. Peseminen on kanssa yksi tärkeistä asioista mikä kannattaisi muistaa. Iskunvaimennus, ketjut, renkaiden laakerit ja jarrut kestävät ja toimivat paremmin puhtaina. Samalla öljy ja vesi vuodot huomaa helpommin.

Tuohon oppimis asiaan viellä. Kirjat joissa on selkeät kuvat ja yksinkertaisesti selitetty tehtävät toimenpiteet auttavat paljon. Niitä on helppo seurata ja oppia samalla. Kun perusteet on hallussa niin siitä on helppoa perehtyä lisää asiaan.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

27.4.2013 14:26

. Vaikka olisikin isä joka on aikoinaan omaa mopoa laittanut niin mopon tekniikka on muuttunut aika paljon. Mopon koko, katteet, sähköjä tullut paljon lisää, sylinterit, putket. Vaikka samalla periaatteella toimivat niin teknillisesti 20-30 vuodessa ne on ihan erillaisia.
No enpä tiedä, samaa 70-80 lukua noi nykymopot on moottoreiltaan. Ei niihin mitään hitechiä ole tullut.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

27.4.2013 20:01

Slerpa lienee nyt sekoittavan mopot höyryvetureihin.

Tyylipuhtaasti tietenkin puhuit vain moottorista, vaikka aihe oli jotain ihan muuta, mutta moottorissakin on tapahtunut kummia. Jo pelkästään työstötarkkuuksissa on tapahtunut pientä muutosta, sillä jos peeveeseen rykästiin "joku mäntä sentin toleranssilla" niin sepäs ei passaa nykykoneisiin ollenkaan, tulee mukiin pipi. Muutenkin koneita ei voi enään vain paskaräpeltää jotenkin kasaan kuten jonkin peeveen koneen voi kasaa vaikka vasemmalla kädellä ja se toimii vaikka puuttuisi puolet osista.
Tuorevoitelu on yleistynyt räjähdysmäisesti vasta 2000-luvulla, mitenköhän se 80-luvulle jämähtänyt isipappa ymmärtää edes moisen, tai tajuaa milloin se pumppu ilmataan. Sama kasarille jäänyt setämies voi sormi suussa ihmetellä että missäs se imuaukko tuijotellessaan läppäventtiiliä. Oli joo rosseissa sun muissa härveleissä läppävenoja vaikka kuinka, muttei mopoissa. Ja kyllä, oli joissain yksittäisissä malleissa, mutta mäntäohjaus oli ylivoimaisesti yleisin.
Vesijäähdytys. Aqua ja AX, muuten aika hiljaista ollut, nykyään ei käytetä mitään ilmajäähytystä paitsi skoottereissa puhallinjäähyä, silti vesi yleistyy niissäkin. Mites sitten ruisku? Skootterimailmassa yleistyy tasaseen tahtiin, erityisesti se suorasuihku. Sytkäpuolella myös muutoksia, enää ei kukaan edes tiedä mikä on kärjellinen sytkä. Digitaalitekniikka rullaa sieläkin, terveisin Moric ja kumppanit. Isommissa lelumopoissa (125cc) taas PA-säätimet, erityisesti sähköiset sellaiset yleistynyt. Nykyään meiltä löytyy myös sähköisiä öljypumppuja, löytyy bensapumppuja, löytyy katalysaattoria, löytyy erinäisiä pakokaasupäästöjä laskevia järjestelmiä. Skoottereista löytyy sähköryyppyjä. Mopoja alkaa entistä enemmän hallita sähköiset järjestelmät, tai edes tukea moottorin toimintaa (ks. DT:n moric + lisäilmaventtiilit).

Sitten jos mietitään niitä mopoja vähän isompina. Mitäs on mopon sähköjen saralla tapahtunut? Valojen määrä on vähän eri kuin 80-luvulla, löytyy vilkkuja ja jarruvaloa, wau. Löytyy akkuja pyöristä, löytyy tehokkaampia sähköjärjestelmiä, 6v romuista ollaan päästy eroon, valot on parantunut huomattavasti erityisesti skoottereissa. Integroidut sähkölaitteet on normaalia, samassa rasiassa on jänönsäädintä, laturia, vilkkurelettä. Meillä on jo osittaisia moottorinohjauksia ks. Dellorton ja Moricin tuotteet, toistaiseksi ne vain valvoo koneen toimintaa suurimmaksi osaksi. Meillä on myös täydellisiä moottorinohjauksia ruiskulla ja kumppaneilla Di-Techeissä. Ennen vaihdettiin vaijereita nopeusmittareihin, nykyään on digimittarit ihan normaali juttu. Runkogeometria on muuttunut kohtuullisen paljon jo ihan ulkopuolisesti tarkasteltuna, jousitus, jarrut, kaikki on ihan uusissa sfääreissä. Silloin "kultaisella" 80 luvulla jossa kaikki oli jonkun mukaan paremmin, silloin säädeltiin rumpujarruja ja pikkurillinpaksuisia paiolin keuloja. Nykyään ihmetellään kelluvia jarrusatuloita ja levyjarruja, sekä nyrkinpaksuisia USD-keuloja.


Slerpa, väitätkö ihan tosissasi että se 80-luvulla peeveetä viimeksi ropannut isiukko osaa mitään muuta kuin perusperiaatteen nykymopoista? Ihan sama juttu autoissa. Eletään herran vuotta 2013. Kasarista, jonne sinäkin tunnut jatkuvasti haikailevan, on aikaa kolmisenkymmentä vuotta. Tekniikka on kehittynyt ihan käsittämättömästi. Perusperiaatteet on tottakai sama, muutenkan mopot lentäisivät ufon moottoreilla tai jotain vastaavaa. Tekniikkaan on vain tullut pari muuttujaa, jonka takia sitä ei enää korjatakkaan Ladamaisesti jakoavaimella ja 10kg lekalla.

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

27.4.2013 20:16

Joo, kossusukka on hyvinkin oikeassa. Esim. meikäläisen entisestä pelistä löyty nestelämmitettyä kaasaria, mikä sinänsä ei ole mitään haitekkia, mutta siinäkö nykäset kaasarin irti, niin se onkin kohta jäähdytysjärjestelmä tyhjä nesteestä, jossei hoksaa letkuja tukkia. Ainakin siinä joutuu todennäköisesti ilmaushommiin.

Sitten vilkkureleet, tai "vilkkureleet", kun niitä ei nyt fyysisesti ole olemassakaan, vaan ne on siellä digimittarin piirilevyllä. Tosin liekkö oli edes 70-80 luvun mopoissa vilkkuja ylipäätään. Mittaristollekkin menee joku 20 piuhan nippu, siinäpä alkaa vikadiagnoosia tekemään, jos sähköt reistailee.

Mitä nyt työkseen tulee näitä mopojakin ruuvailtua, niin hyvä nyrkkisääntö on, että mitä uudempi, sinä enemmän vaatii aikaa. [sarkasmia]En kyllä yhtään tiedä miksi.[/sarkasmia]

Re: Miten oppisin parhaiten mopoista?

27.4.2013 22:09

Tyylipuhtaasti tietenkin puhuit vain moottorista, vaikka aihe oli jotain ihan muuta, mutta moottorissakin on tapahtunut kummia. Jo pelkästään työstötarkkuuksissa on tapahtunut pientä muutosta, sillä jos peeveeseen rykästiin "joku mäntä sentin toleranssilla" niin sepäs ei passaa nykykoneisiin ollenkaan, tulee mukiin pipi.


Noi "joku mäntä" jutut vaikuttaa pelkiltä legendoilta. Ylipäätään ketään, kenen kanssa olen puhunut, ja kuka on joskus mopoja enemmän nyypinyt, ei mäntää ole lyönyt sisään vaan jollain tarkkuudella, vaan on ihan samalla tavalla katottu että on oikeen kokonen.

Tuorevoitelu on yleistynyt räjähdysmäisesti vasta 2000-luvulla, mitenköhän se 80-luvulle jämähtänyt isipappa ymmärtää edes moisen, tai tajuaa milloin se pumppu ilmataan.
No, jos on joskus mopoja kattonut, ei voi olla aivan kädetön. Todennäkösesti jostain löytyy tietoa tohon tuorevoiteluun, niitä kun moottoripyörissäkin on ollut jo joskus 70 luvulla, ja kylillä aina jollain tai jonkun veljellä on ollut moottoripyörä.

Sama kasarille jäänyt setämies voi sormi suussa ihmetellä että missäs se imuaukko tuijotellessaan läppäventtiiliä. Oli joo rosseissa sun muissa härveleissä läppävenoja vaikka kuinka, muttei mopoissa.
Läppävenakin on sellanen että se vaan laitetaan sinne takasin ymmärtämättä sen enempää mikä se on.

Vesijäähdytys. Aqua ja AX, muuten aika hiljaista ollut, nykyään ei käytetä mitään ilmajäähytystä paitsi skoottereissa puhallinjäähyä, silti vesi yleistyy niissäkin.
Vesijäähdytys on ollut autoissa aina, joten todennäkösesti se kasarimies tajuaa miten se toimii. Kuitenkin voidaan olettaa että jos on mopoja sillon roplannut, on jonkunnäkönen käsitys yleistekniikasta ja ehkä autojakin hiukan roplannut.

Mites sitten ruisku? Skootterimailmassa yleistyy tasaseen tahtiin, erityisesti se suorasuihku.
Aika pieni ryhmä missä ruisku on. Niissä olisi ehkä ainoa paikka missä mielestäni voisi mennä kasarimieheltä sormi suuhun.

Sytkäpuolella myös muutoksia, enää ei kukaan edes tiedä mikä on kärjellinen sytkä. Digitaalitekniikka rullaa sieläkin, terveisin Moric ja kumppanit.
Eikö noi kärjettömät sytkät jo 80-luvulla olleet ainakin PVissä. Korkealuokkasemmat moottorinohjaussysteemit ei ainakaan vielä taida kovin yleisiä olla.




Slerpa, väitätkö ihan tosissasi että se 80-luvulla peeveetä viimeksi ropannut isiukko osaa mitään muuta kuin perusperiaatteen nykymopoista?
Väitän, että 80-luvulla mopoa roplannut pystyy nykymoposta etsimään vian. Nykyään on tietoakin törkeesti saatavilla (voi istua koneen eteen, eikä tartte mennä kirjastoon tönkimään), joten jos on hiukan jotain joskus mopolle tehnyt, ja perusperiaatteet ymmärtää, ei pitäisi ongelmaa olla, saatikka jos on jonkunsortin ohjeet tai räjäytyskuvia.

Ihan sama juttu autoissa. Eletään herran vuotta 2013
Autot ovat eri asia. Mopoissa ei ole suuressa osassa ainakaan vielä monta ohjauslaatikkoa, tietokonetta, testipistoketta, tai useita antureita. Sen voin sanoa että auton moottoria 80-luvulla roplannut ei ymmärrä nykyautosta yhtään mitään.

Tekniikka on kehittynyt ihan käsittämättömästi.
No, mopoissa ollaan vielä suht yksinkertasella tekniikalla liikenteessä vrt. autot. Sentään on koneissa vielä kaasari ja magneetto, eikä ruiskua ja jotain kehittyneempää sytkää. Mielestäni siinä kohtaa menee 80-luvun konekorjaajan ja nykykorjaajan raja, kun tulee ruiskut ja kehittyneemmät sytkät mitä magneettosytkä ja täydelliset moottorinohjausvehkeet. Niin kauan kun pysytään perus kärjettömässä magneettosytkässä ja kaasarissa pystyy ainakin tältä osalta 80-luvun mopoilija korjaamaan nykypäivän kalustoa.

Kasarista, jonne sinäkin tunnut jatkuvasti haikailevan
En nyt sinne haikaile. Väitän että nykymailmassa on monia asioita jotka on paremmin, esimerkkinä vaikka tiedon hakeminen. Ei tartte lähteä kirjastoon, tai mihinkään kylän suuren tietäjän pakeille, pärjää ihan kuin istuu koneen eteen ja painaa selaimen auki. Tietysti moni asia on nykyään mielestäni päin jotain, mikä sillon ehkä on tehty järkevämmin. Suurin miinus nykyisissä mopoissa ja autoissa on tilan vähyys. Voistaisiin tehdä hiukan leveämpiä ja pidempiä nokkia/konetiloja. En nyt väitä että tyhjää tilaa pitäisi olla amerikkalaisittain puoli metriä joka suuntaan, mutta hiukan enemmän voisi autoa ajatella huollon näkökulmasta. No, eihän ne korjaajat niitä kaikkia uusia autoja osta, vaan jotkut ihan muut.. Toinen on kehityksen meno siihen suuntaan ettei hajonnutta komponenttia saa korjattua, vaan pitää ostaa aina uusi kokkare. Koko ajan ollaan siirrytty suurempiin ja suurempiin "osakokonaisuuksiin" joka on omasta mielestäni huono kehityksen suunta. Joskus aikoinaan on latureita käämitetty uudelleen, tämän jälkeen siirryttiin siihen että ostettiin valmiita osia laturin sisään, eikä käämitty itse. Nykyään vaihdetaan koko laturi sen kummemmin sitä purkamatta/miettimättä. Pitäisi joku keskitie löytää tässäkin asiassa.

Sitten jos mietitään niitä mopoja vähän isompina. Mitäs on mopon sähköjen saralla tapahtunut? Valojen määrä on vähän eri kuin 80-luvulla, löytyy vilkkuja ja jarruvaloa, wau. Löytyy akkuja pyöristä, löytyy tehokkaampia sähköjärjestelmiä, 6v romuista ollaan päästy eroon, valot on parantunut huomattavasti erityisesti skoottereissa.
Samat halogeenit sun muut hehkulamput siellä on, vielä ei ole ollut LED tekniikkaa ainakaan isoissa määrin mopoissa vakionaan. Jännitteen nousukaan ei pane estettä sille, miksei se 80-luvulla mopoja räplännyt kaveri voisi nykyään roplata, jos tästä vielä puhutaan.

Meillä on jo osittaisia moottorinohjauksia ks. Dellorton ja Moricin tuotteet, toistaiseksi ne vain valvoo koneen toimintaa suurimmaksi osaksi. Meillä on myös täydellisiä moottorinohjauksia ruiskulla ja kumppaneilla Di-Techeissä.
Kuinka suuressa osassa nykymopokannassa on jotain moottorinohjauksia?

Silloin "kultaisella" 80 luvulla jossa kaikki oli jonkun mukaan paremmin, silloin säädeltiin rumpujarruja ja pikkurillinpaksuisia paiolin keuloja. Nykyään ihmetellään kelluvia jarrusatuloita ja levyjarruja, sekä nyrkinpaksuisia USD-keuloja.
Ei noistakaan mikään pane estettä sille, etteikö kukaan 80-luvun korjaaja voisi noita korjata. Ei noissa mitään huikean hi-techiä ole.


Quotet sekosi viestiä kirjottaessa. Pahottelen.