Miten oppisin parhaiten mopoista?

Tietenkin tommosessa "face to face" opetuksessa parhaiten oppii perus asiat. Jos tehoa aletaan nostamaan mopossa, niin silloin kannattaa lukea tuo Tiittasen kirja, ja tarvittaessa Maunon kirja, että on asiasta itelläkin joku käsitys.

Yleensä viritystä opettaa "vanha motokrossari", jota pidetään arvostettuna, ja ajatellaan että hän varmasti tietää asioista kun joskus 40-vuotta sitten kuulemma laittoi tunturin kulkemaan 50cc vakiopytyllä niin kovaa että jäi moottoripyörätkin toiseksi. Kun sitten tarkemmin aletaan kyselemään, ovat hänen tietonsa sillä "puristuksia nostetaan, kanavia isonnetaan, pakoputkessa vastakartio,(muista puhtaus)"-tasolla, eikä mitään tietoa mistään laskukaavoista tai muusta tämmäsistä mitkä voisi auttaa. Eikö tätä kutsuttu "vanhan motokrossarin syndroomaksikin" jossain?

En mitenkään siis väheksy näitä vanhan liiton virittäjiä, enkä leimaa kaikkia näiksi tietämättömiksi, enkä laita itseäni moottoritietoudessa heidän yläpuolelle(oma kokemus on 1000-kertaa parempi kuin laskukaavat, ja minulla ei vielä ole kovinkaan suurta kokemusta näistä asioista). Usein vaan kun noita PVn virittelijöitä olen puhutellut, jotka ovat joskus kuulemma moponsa saaneet kulkemaan vakiopytyllä kovempaa kuin moottoripyörät, ei heillä ole ollut millaisiakaan käsityksiä laskukaavoista, tai mistään muustakaan tämmäsistä asioista.

En väitä että kaikki olisivat tuollaisia, mutta varotan vaan noistakin, joiden maine on suurempi kuin meriitit, jolla maine saadaan.

Eikö tätä kutsuttu "vanhan motokrossarin syndroomaksikin" jossain?

Joo, kyllähän näitä vääriä guruja on aika paljon olemassa. Silloin joskus aamunkoiton alkuhämärissä kun koitin itseäni vihkiä moottorintoiminnan saloihin, oli tie kovin kivinen ja nihkeä. Mm. nettiä ei ollut olemassa, ja tietoa sai lähinnä kirjoista, lehdistä, ja näiltä "guruilta". Tiedonjano oli kuitenkin valtaisa. Niinpä sitä sitten aina pyrki haastattelemaan kaikki tyypit joita jonkinlaisina guruina pidettiin, mutta jokseenkin aina sai huomata että eivätpä he tienneet lopulta senkään vertaa kuin itse. Aika monilla homma (ja siis MAHDOLLISESTI saavutetut tulokset) perustunee siihe, että on pelannut tarpeeksi pitkään tietyn konetyypin kanssa, ja sitten on vain kokemuksen kautta oppinut mikä toimii, ja mikä ei. Mutta aikamonesti jopa kilvanajoa harrastetaan ihan amatöörimaisella bolt-on-räpellyksellä: kokeillaan sitä, ja kokeillaan tätä, ja käytetään sitä mikä parhaiten toimii.

Sitten on tietysti niitä oikeita guruja, joilla on niin paljon kokemusta ja ymmärrystä, että heillä se moottorisimulaattori pyörii melkoisella tarkkuudella omien korvien välissä. Mutta näitä ei ole olemassa paljoa.

Joka tapauksessa, perustiedot moottorin toiminnista ja virityksestä löytää helposti kirjoista ja netistä, tietyn konetyypin osalta voi löytyä joku guru joka tietää miten sen saa parhaiten laulamaan, mutta jos rakennetaan jotakin uutta "tyhjästä", niin se on aika helvetillinen prosessi, joka vaatii paljon mielikuvitusta, laskentoa, ja käytännön testaamista.

Jos noita kavereiden ja tuttujen höpinöitä alkaa kuuntelemaan, saa olla kyllä aika kriittinen kuulemansa suhteen. Samoin sen suhteen mitä netin keskustelupalstoilta lukee. Parasta on opetella perusteet jostakin luotettavasta lähteestä ja käyttää omaa järkeensä siitä eteenpäin.

Kyllä mä nyt luotan huomattavasti enemmän 60 vuotiaaseen koko ikänsä moottoreita viritelleeseen tyyppiin, kuin johonkin keskustelufoorumilla olevaan 17 vuotiaaseen kloppiin ketä viilailee pakokanavaan mutkia.

Kyllä mä nyt luotan huomattavasti enemmän 60 vuotiaaseen koko ikänsä moottoreita viritelleeseen tyyppiin, kuin johonkin keskustelufoorumilla olevaan 17 vuotiaaseen kloppiin ketä viilailee pakokanavaan mutkia.

Entäs jos se 17v jamppa ei viilais sitä mutkaa sinne pakorööriin vaan olis uskonu sitä vanhempaa ukkoa joka on itsepintaisesti sitä mieltä että se on turha vaikka hänelle olis kerrottu kyseisen kapistuksen idea?

Ja ok, olen samaa mieltä, että pitkässä elämässä ehtii paljon. Mutta se, että on roplannut koneita kauan, ei VÄLTTÄMÄTTÄ SUORAAN tarkoita sitä että osaisi niistä jotain. Jos ottaa jonku moottorikorjaamon "gurun" joka on 40 vuotta koneistanu tai huoltanu moottoreita ja kysyy siltä "Mulla olis tällänen putkiprojekti tässä Carinassa, tarttis uutta pakosarjaa tehdä tehon toivossa. Miten kannattais arpoo mitat sinne?" niin vastaus saattaisi hyvinkin olla "pistä nelkytmillistä".

Eli oli tyyppi nuori tai vanha, niin pitää ensinnä selvittää että mitä siellä korvien välissä liikkuu ennen kuin rupee kovin tosissaan ottamaan juttuja. Ja onhan näitä viriguruja jotka virittävät tilaamalla osat amerikasta - siihen dragsteriinsa. Sitten ollaan niin polleana kun "se kurikan miespä viritti SM-ajokin".

Kyllä mä nyt luotan huomattavasti enemmän 60 vuotiaaseen koko ikänsä moottoreita viritelleeseen tyyppiin, kuin johonkin keskustelufoorumilla olevaan 17 vuotiaaseen kloppiin ketä viilailee pakokanavaan mutkia.

Mä luotan itseeni.

Kyllä mä nyt luotan huomattavasti enemmän 60 vuotiaaseen koko ikänsä moottoreita viritelleeseen tyyppiin, kuin johonkin keskustelufoorumilla olevaan 17 vuotiaaseen kloppiin ketä viilailee pakokanavaan mutkia.

Sitten kannattaakin luottaa, jos tämä vanha 60-vuotias on päivittänyt tietojaan sitä mukaa, kun uutta tulee. Jos ei ole päivittänyt, ovat tiedot varmasti vanhentuneet, ja kannattaa olla hieman kriittinen vanhan virittelijän juttuihin.

Yksi esimerkki voidaan ottaa vaikka pakoputken alkukäyrästä, jota useat vanhat virittäjät kääntävät tasapaksusta putkesta, mutta luultavasti kaikki nykymopopojat tekevät sen pellisistä kartioista niin, että sen alkukäyrän paksuus kasvaa paisaria päin mentäessä. Toinen juttu mikä hyvin usein on noitten vanhojen virittelijöiden päässä on se, että kampikammiosta tehdään tolkuttoman pieni, ja puristukset nostetaan aina äärimmilleen.

Monilla vanhoilla jäärillä tuntuu olevan vielä kaikenlisäksi se uuden tiedon pelko.
"Hyvät öljyt tukkii koneen"
"Tuorevoitelu pettää aina"
Ja kaikkea muuta, ja kunnon virittelyssä varmasti on tapahtunut paljon mistä minä en tajua mitään. Nyt kun tekniikka kehittyy aina nopeammin ja nopeammin ja tulee kaikkea ruiskua ja muuta koneisiin, niin moni voi jumahtaa vanhoihin tapoihin

Ukko luulee tietävänsä mopoista ja muista, mut jos oisin noudattanu sen antamia neuvoja, ni oisin luultavast kuollu, ku vauhist hajoo jotai tai mopo ois levinny pari kertaa enemmi.
"miks vitus sie sitä suutinta vaihat, ei sitä tartti vaihtaa, haluut vaa virittää et kulksi kovempaa" -,-

Ukko luulee tietävänsä mopoista ja muista, mut jos oisin noudattanu sen antamia neuvoja, ni oisin luultavast kuollu, ku vauhist hajoo jotai tai mopo ois levinny pari kertaa enemmi.
"miks vitus sie sitä suutinta vaihat, ei sitä tartti vaihtaa, haluut vaa virittää et kulksi kovempaa" -,-

Sama homma.

Mutta kokemuksen kautta oppii, pura vaikka kirjan kanssa mopo osiin, tutustu rauhassa, niin siten ainakin opit koneen toiminnan ja ehkä jopa oivallat mikä voi olla vikana jos mopo ei toimi.

Ukko luulee tietävänsä mopoista ja muista, mut jos oisin noudattanu sen antamia neuvoja, ni oisin luultavast kuollu, ku vauhist hajoo jotai tai mopo ois levinny pari kertaa enemmi.
"miks vitus sie sitä suutinta vaihat, ei sitä tartti vaihtaa, haluut vaa virittää et kulksi kovempaa" -,-

Onneks itel ei oo samaa ongelmaa, mut joo kokeilemal oppii

Kyl kannattaa tosiaan noita alfamerin kirjoja lukea oikein ajatuksen kanssa ja niin että ymmärtää ja ottaa selville googlella mitä jää epäselväksi. Ja tekemälläki oppii kyllä, kun jotaki täytyy korjata.

Tekemällä sitä ite on tähän mennessä lähes kaikki opittu. Ensimmäisen konerempan "tein" pvseen ja oikeestaan kattelin enimmäkseen vierestä kun veli vaihto pytyn ja kaikki siihen. Ekaa kertaa ihan ite tein kun piikkinen leipo niin meni yläkerta vaihtoon. Kaikkee pientä tulee aina näprättyä, huoltokirjoja yms en oo tähän päivään mennessä tarvinnu vielä. Mototin kautta saanu sitten muut tarpeelliset tiedot jos jotain on epäselväksi jääny.

Tekemällä sitä ite on tähän mennessä lähes kaikki opittu. Ensimmäisen konerempan "tein" pvseen ja oikeestaan kattelin enimmäkseen vierestä kun veli vaihto pytyn ja kaikki siihen. Ekaa kertaa ihan ite tein kun piikkinen leipo niin meni yläkerta vaihtoon. Kaikkee pientä tulee aina näprättyä, huoltokirjoja yms en oo tähän päivään mennessä tarvinnu vielä. Mototin kautta saanu sitten muut tarpeelliset tiedot jos jotain on epäselväksi jääny.

Itse lähestulkoon samoin oppinut näistä vehkeistä.

Eikös sitä kokemuksella ja toisten kertomuksilla aika pitkälle pääse ja jos joku joka tietää moposta paljon ni vaikka kyselet siltä, jos on mopo lähellä näyttää mitä osaa tarkoittaa ja netti/kirjat auttaa myös.

..Mut jos kehotetaan vaikka: "Ota magneeton johosta ensimmäinen johto vasemmalta mopon ollessa ylösalaisin.." Niin kuka piru niitä ymmärtää. Kaikista parhaiten minusta oppii ammattilaisen vieressä työskennellessä ja siinä kattelee miten homma hoituu ja toki voi kysellä vähä basic tietoa.

E:quote puuttu.

Hyvin oppii kattomalla vierestä ja kyselemällä. Kantapään kautta ja kokeilemalla oppii ehkä parhaiten Kysymällä selviää.