Viilaustopic

Periaatteessahan huuhteluiden ajotus pitäisi kattoa, ja korottaa tai jättää korottamatta sylinteriä sen mukaan. Millään viilalla ei huuhteluihin kannata kajota, eikä niitä muutenkaan pilata.

Nii siis puhut täs tapaukses alapääst korottamisest ja yläpääst tavaran pois ottamisest? Sellasee en jaksa ryhtyy, hyvi palvellu vaik on kurikii pakoaukos, omaks ilokseni vähä viilailen vaa lisää tehoi.
Joo en oo oikee noist 2t koneen huuhtelupuolist ikin ollu peril, hyvä et tuli tääki selväks.
Työ viilaajatha vissii viilaatte noit vanhoi mopoi huuhteluistki, mut niishä tais olla imupuol pytyn kyles kii, eikä lohkois.

Siis tarkoitin mopon koko sylinterin korottamista, 2 alapään tiivisteen väliin laitetuilla metallilevyillä, tai sitten yksinkertaisesti pelkillä alapään tiivisteillä. Niitä kun on monta päällekkäin->sylinteri nousee ja ajotukset muuttuu.

Huuhtalu kanaviin tai aukkoihin ei siis tarvitse koskea.

Joo sitä mie tarkotinkii, eli sylinterin alapääst korottamisest spacerilla ja sit pitää ottaa samanverra tavaraa yläpääst, ettei puristukset laske.
Nii näis uuemmis 2t vehkeis ei siis saa tökkiä noit huuhteluit, ku tuol tietopankis on esim. pevun huuhteluje viilauksest, mut johtuuks se sit siitä ku niis on ns. imuaukko, eikä läppärunkoo lohkois?

oo sitä mie tarkotinkii, eli sylinterin alapääst korottamisest spacerilla ja sit pitää ottaa samanverra tavaraa yläpääst, ettei puristukset laske.

Näinhän se pitäisi tehdä. Toisaalta, tämä ei ole pakollista, jos sylinterin korottamisesta tulee paljon enemmän tehoa kuin puristusten pitämisellä ennallaan. Esimerkiksi PVllä on niin, että vaikka puristukset laskee, niin silti sylinterin korotuksella saadaan tehoa juuri noiden ajotusten takia.

Eli siis korotuksen hyödyt ovat suurempia kuin sen haitat.

Nii näis uuemmis 2t vehkeis ei siis saa tökkiä noit huuhteluit, ku tuol tietopankis on esim. pevun huuhteluje viilauksest, mut johtuuks se sit siitä ku niis on ns. imuaukko, eikä läppärunkoo lohkois?

Itse näkisin asian mieluummin niin että näissä uusissa enskoissa on huuhteluja yritetty suunnata jotenkin järkevästi, tuntureissa ja pevuissa taas niitä ei ole suunnattu oikein mitenkään, ja siksi lähes ain auusenskoissa tuhoaa sylinterin jos huuhteluita sörkkii, mutta PVssä ja tuntureissa voi jopa tulla parannusta.

. Esimerkiksi PVllä on niin, että vaikka puristukset laskee, niin silti sylinterin korotuksella saadaan tehoa juuri noiden ajotusten takia.

Vai näin se menee! Mulla kun on ne viimesetki tehon rippeet joskus kaikonnu pyttyä korottamalla, vaikka sitte kompensoinki puristusten laskun pytyn päältä lastuamalla.

Eli siis korotuksen hyödyt ovat suurempia kuin sen haitat.

Tällä lienee kuitenkin joku rajansa kuitenki jossakin? Onko täälä koskaan kuultu aika-aloista? Pyttyä korotettaessa huuhteluiden aika-ala nousee enemmän kuin pakoaukon. Eli korotustoimenpiteen jälkeen ne eivät enää tässä valossa soi samalla kierroksella (jos tehneet sitä ennenkään). Mielenkiintosta on myös miten blowdown aika-alalle käy, se ei nimittäin ainakaan suurene ja se tuskin auttaa lisäämään kierroksia tai tehoa sitä kautta. Ja näin ollen aukkojen aika-alat toistensa suhteen todennäköisesti saa aevan sekaisin. Sitte vielä miten pakoputki käyttäytyy näiden muutosten jälkeen... Joskus siitä pytyn korottamisesta voi olla hyötyä, mutta kannattanee suorittaa muutama pikku lasku ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Itse näkisin asian mieluummin niin että näissä uusissa enskoissa on huuhteluja yritetty suunnata jotenkin järkevästi, tuntureissa ja pevuissa taas niitä ei ole suunnattu oikein mitenkään, ja siksi lähes ain auusenskoissa tuhoaa sylinterin jos huuhteluita sörkkii, mutta PVssä ja tuntureissa voi jopa tulla parannusta.

Kai ne on vanhemmissakin pytyissä suunnattu. Sen aikaisen tiedoin ja metodein ja ennenkaikkea käyttötarkoituksen ja maksimaalisen rahanteon mukaan. Ja kättä pystyyn vaan jos joku on saanu peeveeseen oikeesti käytännön parannusta huuhteluita uudestaan suuntaamalla. Tai edes jos jollain tietoa miten ne pitäs suunnata.

ai näin se menee! Mulla kun on ne viimesetki tehon rippeet joskus kaikonnu pyttyä korottamalla, vaikka sitte kompensoinki puristusten laskun pytyn päältä lastuamalla.

Kai se ajotuksen säätö kohdalleen on aika oleennainen asia tehoja ulos otettaessa?

Tällä lienee kuitenkin joku rajansa kuitenki jossakin? ...

Tuo oli pekkä PVseen kohdistunut esimerkki, jonka tuolla sanoin, ja siinä p+ pytyssä, jota joskus korotin, tuli hyödyt olemaan suurempia kuin toimenpiteen haitat. Sitten tuli sitä pyttyä korotettua liikaa, ja ei enää potkinutkaan kovin mukavasti.

Jossain tapauksessa ne hyödyt ovat suurempia kuin haitat, jossain taas toisinpäin. En tarkoittanut tuossa esimerkissäni että noin aina olisi.

Kai ne on vanhemmissakin pytyissä suunnattu. Sen aikaisen tiedoin ja metodein ja ennenkaikkea käyttötarkoituksen ja maksimaalisen rahanteon mukaan.

Asia on toki noinkin. Yritin vain tuolla saada sitä ilmi että uusenskoissa se suuntaus on täysin eri tasolla mitä tuntureissa.

Voin sanoa, että sain parannusta tunturin vakiosylinteriin tekemällä siihen avohuuhtelut, ja yrittämällä suunntata sitä huuhtelua vähän ylemmäs. En tosin tiedä että oliko tuolla suuntauksella mitään suurta merkitystä tuohon tehon lisäykseen.

Joskus siitä pytyn korottamisesta voi olla hyötyä, mutta kannattanee suorittaa muutama pikku lasku ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Tai sitten vaan koittaa korottaa sitä sylinteriä ja tekee sen mukaan päätelmiä, mittaa kiihdytysaikoja, ja huippunopeutta, ja katsoo samalla tuliko mitään parannuksia toimintaan.

Nii näis uuemmis 2t vehkeis ei siis saa tökkiä noit huuhteluit, ku tuol tietopankis on esim. pevun huuhteluje viilauksest, mut johtuuks se sit siitä ku niis on ns. imuaukko, eikä läppärunkoo lohkois?

Miten ihmeessä se, että MISSÄ KOHDASSA se imurööri on voi vaikuttaa siihen että mitä huuhteluille voi tehdä? Ei mitenkään. Ja se, että tietopankissa sattuu olemaan pari virkettä pevun huuhteluiden viilaamisesta ei tarkota sitä että pevun huuhtelut olisi jotenki yksinkertasempia ku muut...

Ajotuksen pystyi laskemaan jollain kaavalla, joka löytyy siitä Tiittasen kirjasta.

Jee.

ai näin se menee! Mulla kun on ne viimesetki tehon rippeet joskus kaikonnu pyttyä korottamalla, vaikka sitte kompensoinki puristusten laskun pytyn päältä lastuamalla.

Kai se ajotuksen säätö kohdalleen on aika oleennainen asia tehoja ulos otettaessa?

Ilmiselvästi. Vaan onhan siellä muitakin muuttujia... Ja sitäpaitsi mistä voidaan tietää ettei se ajoitus ollut kohdallaan jo valmiiksi?

Asia on toki noinkin. Yritin vain tuolla saada sitä ilmi että uusenskoissa se suuntaus on täysin eri tasolla mitä tuntureissa.

Voin sanoa, että sain parannusta tunturin vakiosylinteriin tekemällä siihen avohuuhtelut, ja yrittämällä suunntata sitä huuhtelua vähän ylemmäs. En tosin tiedä että oliko tuolla suuntauksella mitään suurta merkitystä tuohon tehon lisäykseen.

No siis, kyllähän sillon 50 luvulla jo osattiin jo testata niiden kahden huuhtelun suuntauksia - siis että miten ne pitää suunnata jotta saadaan parhaat tehot. Ja tosiaan toi sun viimene lause kertoo aika paljo tosta testauksesta - niin paljon se seinämän poisto tuo huuhteluun lisää kanavapinta-alaa että ei siitä oikein mitään päätelmiä voi tehdä. Varsinkin jos ajoitusta muutettiin samalla...

Tai sitten vaan koittaa korottaa sitä sylinteriä ja tekee sen mukaan päätelmiä, mittaa kiihdytysaikoja, ja huippunopeutta, ja katsoo samalla tuliko mitään parannuksia toimintaan.

Voinhan mäki koittaa räjäyttää 2 tonnia dynamiittia ja katsoa tuliko mitään parannuksia eläinten oikeuksiin...

Yritin vain tuolla saada sitä ilmi että uusenskoissa se suuntaus on täysin eri tasolla mitä tuntureissa.

Mä en ehkä sanois välttämättä eri tasolla. Mä luulen, että sielä on vähän erilainen idea takana seospatsaan muodostamisen suhteen.

Ja sitäpaitsi mistä voidaan tietää ettei se ajoitus ollut kohdallaan jo valmiiksi?

Eipä sitä voikkaan, ja siksi se pitäisi tuolta tarkistaa.

Eikös sellaisen "suunnilleen käsityksen" saa siitä kun kattoo vaikka noista Bellin antamista valmiista arvoista, että onko ne ajotukset edes siellä päin missä niitten pitäisi olla. Tosin, sitten jos korottaa sylinteriä, pitää taas tarkistaa uudelleen pakoaukon ajotus ja koittaa sitä säätää kohilleen.

Nyt tämmäsenä aasinsiltana semmonen asia että missä kirjassa oli se "ongelma", että laskukaavat/arvot suunnattu paljon isommille moottoreille, mitä vaikka mopon moottorit ovat, ja siksi niitä kaavoja/arvoja ei voinut oikein pitää todenmukaisina kun mopoa viritellään?

Slerpan tekstit

Vaikka tää bensiinimoottorin virittäminen onki melkosta perse-edellä-puuhun- toimintaa ja yrityksellä ja erehdyksellä edetään joskus, onko pakko ennen kapuamista kiertää puun ympärille koko matkaltaan piikkilankaa ja sitoa naru kaulan ja juurakon väliin?

Jos nyt siis viittaat tuohon sylinterin korottamisen koittamiseen, niin en siinä näe mitään erityistä perse edellä puuhun meininkiä, siinä kun ei pääse hajoamaan mitään. Ne on sitten täysin eri asioita, joissa vaikka jotain enskan pyttyä aletaan ilman minkään moisia tietoja pilaamaan viilaamalle "milli sinne milli tänne"-tyylillä. Niissä joku osa menee pilalle, ja hajoaa toisin kuin sylinterin korottamisen yrittämisellä.

Tässä on taas tämä empirismi-rationalismi vastakkainasettelu. Toiset tykkäävät laske kaavoista, ja tehdä vasta sitten, toiset tykkäävät vain koittaa, ja katsoa että tuliko tehoa vai lähtikö sitä. Monissa asioissa kaavojen katsominen on paljon järkevämpää kuin erilaisten viilausten koittaminen (esimerkiksi sylinterin viilauksessa, jossa voi hyvin mennä sylinteri pilalle). Kaavat ovat parempia myös siksi kun kokeilemalla viilattuja pyttyjä pitäisi viilata aivan törkeän monta ennen kuin voi tehdä jotain päätelmiä asioista, ja erilaisia vaihtoehtoja on äärettömän paljon. Kaavat ovat hyödyllisiä myös siinä kohtaa kun koitetaan koneesta saada ne äärimmäiset tehot ulos.

Nyt kun kumminkin kyseessä on niinkin huoleton juttu kuin sylinterin korottamisen koittaminen, voi kokeilemalla saada hyviäkin tuloksia, ja kuten jo sanoin, tässä ei ole mitään riskiä että jokin menisi rikki. Sanotaan vielä, että varmasti noin 80% mopopojista mieluummin koittaa, että tapahtuiko sillä sylinterin korottamisella mitään, kun lukee ensin teorioita, opettelee laskukaavoja ja vasta sitten alkaa miettimään ja laskemaan että kannattaako sitä pyttyä korottaa.

Noniin, luin tätä topicia ja alkoi kovasti tehdä viilata jotain ja siihen tyyliin että tehoja saisi jonkun verran lisää. Otin tuosta sylinteristä melko tarkat mitat. Pako oli 22,5mm leveä ja 15mm korkea. Prosentuaalinen leveys pakoaukolla on 60.8% sylinterin halkaisijaan nähden. Mihin päin tuota pakoa kannattaa viilata jotta saisin lisää vääntöä keski ja yläkierroksille? Taikka sitten tehoa? Kertokaa te kokeneemmat.

Tässä pari kuvaa:

http://img716.imageshack.us/i/img5910dd.jpg/
http://img24.imageshack.us/i/img5911j.jpg/

Tuossa pytyssä on ns. lisäpaot, pääaukon vieressä.

Mikä mopo kyseessä?