Tehoputken suunnittelu ja tekeminen itse

Niin ja kannattaa ne 2 muuta eri versiota myös valmistaa loppuun asti ja testata-->todeta jne. Turhaa tyytyä siihen yhteen, siitä kun ei 90% varmuudella tule sellainen kuin pitäisi, valitettavasti. (Jos tulee, niin kannattaa sitten lotota samana päivänä..)

Niin ja kannattaa ne 2 muuta eri versiota myös valmistaa loppuun asti ja testata-->todeta jne. Turhaa tyytyä siihen yhteen, siitä kun ei 90% varmuudella tule sellainen kuin pitäisi, valitettavasti. (Jos tulee, niin kannattaa sitten lotota samana päivänä..)

jops syysloma jälkeen ku pääsee kouluun niin sitte rupeen niitä tekemään.

Nyt pitää semmoista kysyä , että onko tuolla kaksi osaisella vastakartiolla paljonkin tehollista hyötyä verrattuna yksiosaiseen?

Nyt pitää semmoista kysyä , että onko tuolla kaksi osaisella vastakartiolla paljonkin tehollista hyötyä verrattuna yksiosaiseen?

Hyöty on pieni, mutta selvä. Kuulemma koko tehoalueelle on mahdollista saada pieni teholisä. Se vain onkin sitten toinen juttu että millainen sen kartion täytyy olla, kovera vai kupera ja millaisilla kulmilla ja pituuksilla. Mitoitusohjelmia ei taida juurikaan olla (mota taitaa laskea senkin, mutta on oltava parametrit kohdallaan että tulokset ovat oikein(kuten tietysti aina))

Ja tämä on ihan kuulopuhetta täältä foorumilta...

Löysin myös toisen kaavan, jolla voi laskea teharin. Perustuu belliin kaavoihin.
Link: http://www.megaupload.com/?d=X8CAPLKR

---------

Viimeksi muokannut kaislikko päivämäärä 9.12.2011 21:34, muokattu yhteensä 1 kerran

Mites tossa blairexhaust2:ssa onnistuis saamaan paisaria lyhyemmäksi ja loppupilliä pidemmäksi vai kehtaako itse heittää luvut päästä?

Mites tossa blairexhaust2:ssa onnistuis saamaan paisaria lyhyemmäksi ja loppupilliä pidemmäksi vai kehtaako itse heittää luvut päästä?

Ei sitä paisarin pituutta voi muutella mitenkään hatusta. Jos sitä pituutta muuttelee, muuttuu myös putken toiminta. Sama pätee kaikkiin muihinkin putken mittoihin. Ainut poikkeus tähän on loppupilli, jonka pituutta voi muutella oikeastaan miten huvittaa kunhan virtausvastus pysyy samana. Jos laittaa pidemmän loppupillin, pitää siitä tehdä hieman paksumpi kuin lyhyestä pillistä.

Kuinka paljon tämä paksuuden lisääminen suunnilleen on? Eli vaikka jos laitan puolimetriä lisää loppupilliä, miten paljon paksumpi pilli tulisi laittaa?

Kertokaapas joku putkiguru että mikä tarkalleen ottaen meni pieleen putken suunittelussa, kun tein kaverin lt50 mönkijään teharin mutta se ei toimi oikeastaan ollenkaan hyvin, eli ei tunnu minkäänlaista piikkiä ja kerää kierroksia melko hitaasti, vääntö hävisi niin ala kuin keskikierroksiltakin? Suunnittelin blairexhaust 3sella, kierrosluvuksi laitoin 9500, kertoimet mahdollisimman vääntäväksi paitsi keskiosan kerroin 3.000. Olen aiemmin tehnyt samalla ohjelmalla omaan skootteriini teharin ja se toimi valtaisan hyvin, huipputehon kierrosluvuksi laitoin siihen 8000 ja samat kertoimet ja selvä piikki alkoi jo 5000rpm ja jatkui yli 9000rpm.

Se mönkijä ei kyllä nykyisillä väleillä taida kiertää 9500 asti mutta piikin luulisi alkavan aikaisemminkin? Kyllä se nyt varmaan sen 7000 kiertää. Mönkijän pakoajoitus on ainoastaan 130astetta ja pakoaukon pinta-ala 250mm2, voiko tuo aiheuttaa sen että putki antaa suhteessa vähemmän tehoa kuin jos pakoaukko olisi isompi? Skootterissani se pinta-ala oli 450mm2. Sitten kun se keskiosan kerroinhan vaikuttaa niin että isommalla keskiosalla isompi teho mutta tehoalue kapenee, niin voiko se noin pienessä putkessa mennä 3.000 keskiosan kertoimella niin piikikkääksi että piikki alkaa vasta hyvin lähellä laskettua kierroslukua?

Vai onko tässä nyt vain kyse siitä että mitoitin putken liian ylös.. onneksi pakoaukon ajoitus on niin lyhyt että uusi putki tulee 7000rpm alueelle ja ei ole siltikään vielä liian pitkä.

Oletko kenties putken huipputehon kierrosluvun kartottamiseen kattonut millä kierroksilla sen pytyn huipputeho suunnilleen on?

Mönkijän pakoajoitus on ainoastaan 130astetta ja pakoaukon pinta-ala 250mm2, voiko tuo aiheuttaa sen että putki antaa suhteessa vähemmän tehoa kuin jos pakoaukko olisi isompi?

Joo tommosesta reijästä lähtee niin hento pakopulssi, ettei sillä taida olla suurtakaan merkitystä millanen putki sielä on. Kunhan on sulava. Ja jos kerran pakopulssi on heikko, niin kuinka heikkona se on saapuessaan vastakartiolle kun keskiosan kerroin on niinkin suuri kuin 3.0?

Joo no nyt tehtiin ennätysajassa uusi paisari, 7000rpm tehoalue ja 2.2 keskiosan kerroin ja johan rupes toimimaan! Minun painollani kerää kierroksia vieläkin vähän köpösesti mutta nyt tuntuu selvä piikki ja kiekuu niin että penkki tärisee. Huomattavasti kevyemmän mönkijän omistajan mielestä tuntui jo mielisairaalta . Ei aivan niin tehokas tullut kuin kuvittelin mutta todella hyvä parannus jo.

Mitenkäs kun pakoaukossa on kiinni se alkulaippa johon sitten putki tulee niin lasketaanko sen pituus mukaan pakoaukon pituuteen?

Mitenkäs kun pakoaukossa on kiinni se alkulaippa johon sitten putki tulee niin lasketaanko sen pituus mukaan pakoaukon pituuteen?

Tottakai lasketaan. ei kait se aalto nyt yhtäkkiä teleporttaa itseään sen laipan toiselle puolelle... Tästä syystähän se pakokanavan pituuskin on mukana laskurissa.