Pro-virittäminen

No saattaa siellä jotain olla jossain. Minusta rupes vaan kummallisesti tuntumaan siltä että läppäventtiilijuttu ei ihan niitä helpoimmin ymmärrettävissä / selitettävissä olevia asioita ole. Karkeesti voi sanoo peräti kaks asiaa (jälkimmäisestä en oo enää itsekään varma että onko se niin vai peräti päinvastoin...):

1: Paksumpi läppä lisää virtausvastusta
2: Ohuempi läppä lepattaa korkeilla kierroksilla ja lepatuksesta pääsee eroon paksuntamalla läppää.

Summarum: Mikäli vain ohut läppä toimii kannattaa käyttää sitä. Jos ohut läppä ei toimi kannattaa kokeilla toimisiko paksumpi.

No saattaa siellä jotain olla jossain. Minusta rupes vaan kummallisesti tuntumaan siltä että läppäventtiilijuttu ei ihan niitä helpoimmin ymmärrettävissä / selitettävissä olevia asioita ole. Karkeesti voi sanoo peräti kaks asiaa (jälkimmäisestä en oo enää itsekään varma että onko se niin vai peräti päinvastoin...):

1: Paksumpi läppä lisää virtausvastusta
2: Ohuempi läppä lepattaa korkeilla kierroksilla ja lepatuksesta pääsee eroon paksuntamalla läppää.

Summarum: Mikäli vain ohut läppä toimii kannattaa käyttää sitä. Jos ohut läppä ei toimi kannattaa kokeilla toimisiko paksumpi.

Vielä lisäyksenä että lepatusta saa karsittua oihuillakin läpillä rajoitinläppää muotoilemalla(lähinnä läpän maksimiavautumaa pienentämällä). Itellä ainakin on 0.4mm karboniitin kierrosten kestävyys parantunut 9000->11000rpm ihan vain avaumaa pienentämällä. Tosin alkuun se olikin aika holtiton se avauma. Ja tämä toimenpide ei ole vaikuttanut alakierrosten tehoon, jota paksumpi läppä vähän söisi...

Laitan nyt tänne kun ei viitti enää tonne viilaustopiciin laittaa:

Paljonko saisi nostettua huipputehon kierroslukua jos noistaisi pakoaukon asteita 172:sta n. 185:een asteeseen? Huuhteluille paras kierrosluku on siinä 8000rpm:n paikkeilla mutta taidot ja välineet ei riitä niitten viilaamiseen.

Eli siis, paljonko vaikuttaisi jos noistaisi pakoaukon asteita 172:sta 185:een, ja lisäisi leveyttä 3-5%

1: Paksumpi läppä lisää virtausvastusta
2: Ohuempi läppä lepattaa korkeilla kierroksilla ja lepatuksesta pääsee eroon paksuntamalla läppää.

Kiitoksia Lähinnä tuli mieleen toi läppäasia kun on yrittänyt saada tuota minimotoa kiertämään yli 10 000rpm eikä pakoaukon korottamisella, pakoputken pituuden muuttamisella, kaasarin säätämisellä, sytytyksen ennakolla, taikka tulpan lämpöarvolla/elektrodin suuntauksella ole ollut MITÄÄN vaikutusta nopeuteen.

Vääntöä on kyllä tullut aika mukavasti lisää ja kiinalainen tuppaa keulimaan aika herkästi

Kierrokset on laskettu välityksien kautta, ja sigman näyttämän nopeuden perusteella.

Huiput on ajettu sattumoisin loivaan ylämäkeen eikä alamäki vaikuta huippuihin millään tavalla eli kone jää vaan tarkasti niille kierroksille ja tuntuu että ne pienet peltiläpät vaikuttaisi asiaan jollain tapaa

mulla on pösö xps s moto nii yhtäkkiä alko pätkii ja välillä booaileen. otin putken irti ja heiluttelin nii eiköhän se katalysaattori siä ollu irti! kannattaako mun vaan rälläköidä auki ja tiputtaa se pois ja pistää takas kiinni?? miten toimii sen jälkeen?

mulla on pösö xps s moto nii yhtäkkiä alko pätkii ja välillä booaileen. otin putken irti ja heiluttelin nii eiköhän se katalysaattori siä ollu irti! kannattaako mun vaan rälläköidä auki ja tiputtaa se pois ja pistää takas kiinni?? miten toimii sen jälkeen?

Joo jonnekki derbitopikkiin kyselemääääää...

Laitan nyt tänne kun ei viitti enää tonne viilaustopiciin laittaa:

Paljonko saisi nostettua huipputehon kierroslukua jos noistaisi pakoaukon asteita 172:sta n. 185:een asteeseen? Huuhteluille paras kierrosluku on siinä 8000rpm:n paikkeilla mutta taidot ja välineet ei riitä niitten viilaamiseen.

Eli siis, paljonko vaikuttaisi jos noistaisi pakoaukon asteita 172:sta 185:een, ja lisäisi leveyttä 3-5%

Kysymys on sinänsä vähän kummallinen kun ei ole tiedossa mitään lähtötilannetta pakoaukon aika alan suhteen, jos olet jo pystynyt huuhteluille teorian kautta selvittämään tuon kierrosalueen niin se olisi kyllä aika helppoa tarkistaa myös pakoaukolle.

Kysytäänpä tässä että onko näillä kaavoilla mitä Bell käyttää kerrottu millä kierroksilla putki antaa vahvimman impulssin(maksimivääntö) vai tehollisesti parhaan yhdistelmän?

Tietty korkeaviritteisissä 2-tahtisissa maksimiväännön ja maksimitehon kierrokset menee lähellä toisiaan, mutta jos kyseessä on maksimivääntöalueen kohdan muuttaminen vaikkapa 10tonniin niin kannattaako bellin kaavoissa käyttää juuri 10 000rpm mitoitettua putkea?

Kirjassahan puhutaan millä kierroksilla kone tekee maksimitehon, muttei mitään viitteitä millä kierroksilla ns. tehopiikki eli maksimivääntö tulee jos putki on x mallinen

Onkos tuommonen ollu jossakin joskus käytössä:

Eli takahuuhtelu onkin sylinterin ylälaidassa ja suuntaa seoksen varmasti kanteen...

Onkos tuommonen ollu jossakin joskus käytössä:

Eli takahuuhtelu onkin sylinterin ylälaidassa ja suuntaa seoksen varmasti kanteen...

Tarkoitatko, että, kun seos palaa ja työntää mäntää muutamia asteita, palopaine päästettäisiin jo tässä vaiheessa kanavaa pitkin kampikammioon? Kyllähän se pakoaukko yleensä nyt vaan avataan ennen huuhteluita

Tarkoitatko, että, kun seos palaa ja työntää mäntää muutamia asteita, palopaine päästettäisiin jo tässä vaiheessa kanavaa pitkin kampikammioon? Kyllähän se pakoaukko yleensä nyt vaan avataan ennen huuhteluita

Tuon verran on teoria jo hallussa (Rossipoika voi tosin lisätä että voi ne huuhtelut aueta ennen pakoa)

Kas kun tuo kanava on alapäästään männän läpi kulkeva, eli yläpää saa aueta milloin tahansa. Kanava aukeaa vasta kun mäntä on tarpeeksi alhaalla, eli männän kyljessä oleva reikä osuu kanavan alapään kohdalle

Kas kun tuo kanava on alapäästään männän läpi kulkeva, eli yläpää saa aueta milloin tahansa. Kanava aukeaa vasta kun mäntä on tarpeeksi alhaalla, eli männän kyljessä oleva reikä osuu kanavan alapään kohdalle

Oli huuhtelut minkälaiset tahansa niin kyllähän se seos varmasti lopulta sinne kannen luokse päätyy, kun mäntä sen sinne pakottaa mennessään kohti yläkuolokohtaa. Kuten tiedätkin, huuhteluvirtauksen pitäisi työntää palokaasut sylinteristä ulos, kuitenkin niin että tapahtusi mahdollisimman vähän puhtaiden ja likaisten kaasujen sekoittumista. Edistäisikö tällainen huuhteluratkaisu tuon tehtävän täyttämistä? Mun mielikuvituksella ei...

Onkos tuommonen ollu jossakin joskus käytössä:

Eli takahuuhtelu onkin sylinterin ylälaidassa ja suuntaa seoksen varmasti kanteen...

Täytyy sanoa ettei kekseliäisyyttä ainakaan puutu

Edistäisikö tällainen huuhteluratkaisu tuon tehtävän täyttämistä? Mun mielikuvituksella ei...

Mitäs jos toi takahuuhtelu ois suht iso kokonen ja avattaisiin vasta sitten kun varsinainen seospatsas on saavuttanut kannen (saattas vaatia epäsymmetristä ajotusta aukolle eikä tolla rakenteella sitä saa)? Ja eihän noi tarvitsis edes olla takaseinällä, ne vois olla vaikka sylinterin sivulla ja suuntaus jopa melkein pakoaukkoa kohden ts. alaspäin.

Mun mieleen tulee yks juttu mikä kyllä varmaan romuttaa ton idean käyttämisen. Nimittäin kohtuuttoman suureksi kasvanut kannen (tai miten sen nyt ottaa) puristustilavuus. Myös palorintamalle voi olla aika mielenkiintoinen, jos sielä on kanava auki.

Mun mieleen tulee yks juttu mikä kyllä varmaan romuttaa ton idean käyttämisen. Nimittäin kohtuuttoman suureksi kasvanut kannen (tai miten sen nyt ottaa) puristustilavuus. Myös palorintamalle voi olla aika mielenkiintoinen, jos sielä on kanava auki.

Ja vaikka palotapahtuman alkaessa huuhtelukanava ei auki vielä olisikaan, aukeaa se hyvin nopeaan joka tapauksessa. Tuossa tilanteessa tilavuus kasvaa männän päällä hyppäyksellä roimasti verrattuna miten se kasvaa palamisen johdosta normaalisti. Tämä tarkoittaisi männän päähän kohdistuvan voiman putoamisena. Käytännössä tuo siis tarkoittaisi hävikkiä kampiakselitehossa. = muistetaan, että kanavan kautta osa paineesta vaikuttaisi ko. tilanteessa mäntään lisäksi sivusuunnassa. Ei kohtisuoraan männän päähän sitä alaspäin painaen.

...ootteko muuten kuullu huuhtelupatsaasta ikinä?