Pro-virittäminen

Eihän noissa putkissa mitään torvimaista diffiä ole

Huoh. Kyllähän krosseissa on enemmän eksponentiaalia (isompi torvivakio) kuin rr-vehkeissä.

Kaksi aika ristiriitaista lausahdusta?

samoin kuin se että sun mittaustekniikassa olis parantamisen varaa. Ihan pienenä vihjeenä, nuo mitat kannattaa ottaa joka kohdasta ristikkäin, ja käyttää vaikka niiden keskiarvoa, ihan jo siksikin että monet tehdasputket(kaan) ei oo pyöreitä.

Mistäs sinä luulet tietäväs miten mä oon noi mitat ottanu? Vinkkinä siihen suuntaan, että nuo mitat voi vaikka ottaa ympärysmittana ja supistaa sen jälkeen Piin pois. Silloin tiedetään ainakin millasta putkea putken pitäisi esittää.

Eihän noissa putkissa mitään torvimaista diffiä ole

Huoh. Kyllähän krosseissa on enemmän eksponentiaalia (isompi torvivakio) kuin rr-vehkeissä.

Kaksi aika ristiriitaista lausahdusta?

Joo, kato jos sulla on yksi putki siinä niin se ei ole vielä kovin kattava otos. Mutta jos "kuvitellaan" tuon putken olevan torvi, tai vaikka tarkastellaan kuinka paljon diffi on notkolla suorasta viivasta, niin sitten se menee noin.

Mistäs sinä luulet tietäväs miten mä oon noi mitat ottanu? Vinkkinä siihen suuntaan, että nuo mitat voi vaikka ottaa ympärysmittana ja supistaa sen jälkeen Piin pois. Silloin tiedetään ainakin millasta putkea putken pitäisi esittää.

Joo en tiiä, mutta ottaen huomioon että kuvana tuolla on jotain piikkejä seassa epäilisin että mittaustekniikassa on jotain pielessä. Ja sillon sitä varmaan kannattas parantaa.

Mutta kun sulla tuntuu olevan joka asiassa meikäläistä paremmat tiedot niin taidanpa omalta osaltani jättää tämän teikäläisen "neuvomisen", ja keskittyä niihin jotka jotain haluaa oppia. Koitahan saada P+ kiertämään yli kymppitonnin, kai ne sen setin viat sullekin jossain vaiheessa selkenee..!

Mutta kun sulla tuntuu olevan joka asiassa meikäläistä paremmat tiedot niin taidanpa omalta osaltani jättää tämän teikäläisen "neuvomisen", ja keskittyä niihin jotka jotain haluaa oppia. Koitahan saada P+ kiertämään yli kymppitonnin, kai ne sen setin viat sullekin jossain vaiheessa selkenee..!

Emmä sitä väitä että tietäsin näistä vehkeistä enempää tai edes läheskään yhtä paljon kuin sinä. Mulle vaan toi väitteleminen tuntuu olevan se paras tapa oppia. Ei kaikkea tarvitse olla heti tekemässä niin kuin joku toinen "viisaampi" neuvoo. Jos haluaa itse viisastua, niin kannattaa ehkä miettiä mitä se viisaampi asiallansa tarkoittaa ja jos joku asia ei selkene tai on eri mieltä niin tottakai kannattaa lähteä väittämään vastaan, jotta viisaampi voisi korjata/selventää asian tarkemmin. Tyhmähän se on kuka uskoo kaiken (miettimättä itse) mitä sille sanotaan.

Yritys ainakin saada kone kiertämään on kova. Ja kai mun pitää sitte itse selvittää ne viat kantapään kautta kerran sulta ei selkeätä vastausta tullut.

Vastaus on annettu jopa melko suoraan ja jos sitä ei rivien välistä huomaa niin ei ole pakko. Vääntö tais olla mun osalta tässä.

Suunnitteilla olis ostaa 73cc Airsali pytty. Vuoden 06 Xracee. tarvisko siihe vaihtaa alakertaan jtn vaiko kestääkö vakio osilla? Ettei menis alakerrast mitää paskaks

Suunnitteilla olis ostaa 73cc Airsali pytty. Vuoden 06 Xracee. tarvisko siihe vaihtaa alakertaan jtn vaiko kestääkö vakio osilla? Ettei menis alakerrast mitää paskaks

väärä topic
jompaankumpaan noist kysymään
viewtopic.php?f=15&t=78508
viewtopic.php?f=15&t=78544

Tuli tässä vastaan semmonen ilmiö kun suunittelin uutta putkea MOTAlla, että kun kannen tilavuus kasvaa niin teho siirtyy korkeammille kierroksille.

Onko tämä nyt MOTAn virhe vai onko näin myös oikeasti? Ja jos näin oikeasti käy, niin selittäisikö joku mistä tämä johtuu..?

Mitenkäs kun netissä ei tunnu olevan läpistä asiaa, niin onko läppien paksuudella kuinka paljon väliä?

Jos ostaisi esimerkiksi 0,3mm paksua hiilikuitulevyä niin onko ne hyvät pieniläppäiseen minimotoon, ja huonot isompiläppäiseen dt:seen?

Läppien paksuudesta/materiaalista en oo nähnyt missään virityskäsikirjassa halaistua sanaa eikä siitä mikä hiilariläpän paksuus vastaa suunnilleen yhtä jäykkää lasikuituläppää

Tuli tässä vastaan semmonen ilmiö kun suunittelin uutta putkea MOTAlla, että kun kannen tilavuus kasvaa niin teho siirtyy korkeammille kierroksille.

Onko tämä nyt MOTAn virhe vai onko näin myös oikeasti? Ja jos näin oikeasti käy, niin selittäisikö joku mistä tämä johtuu..?

Oletko pakolämpöjä seurannu? Tai pakolämpöjen muutosta suhteessa puristussuhteen muutokseen. Jos tämä seuraava teoria pitää paikkaansa, nousee pakolämmöt ruttuja pienennettäessä --> putki käy kuumempana --> kone kiertää enämpi.

Koko asiahan on pelkästään hyötysuhdejuttuja: Riippumatta kannen tilavuudesta moottori puhaltaa lävitseen jokatapauksessa suunnilleen saman määrän soosia per kampiakselikierros (olettaen että ruttujen muutokset on jotakuinkin maltillisia). Samoin, riippumatta puristussuhteesta polttoaineesta vapautuvan kokonaisenergian määrä on sama. Eli bensiini palaa likimain "yhtä hyvin" puristussuhteesta riippumatta - likimain kokonaan. Eli joka ikinen energiayksikkö on polttomoottorissa ensin lämpöä, ja sitten sitä lämpöä muutetaan liikkeeksi siinä määrin kun pystytään.

Se, kuinka hyvin lämpö pystytään muuttamaan liikkeeksi, määrää osaltaan moottorin tehon. Kyseisen muutoksen teoreettisesti paras mahdollinen hyötysuhde on terminen hyötysuhde, joka riippuu puristussuhteesta. Parempi terminen hyötysuhde siis kovemmilla rutuilla. Kyseisen muutoksen käytännön hyötysuhde on indikoitu hyötysuhde joka on aina pienempi kuin terminen hyötysuhde vastaavalla puristussuhteella. Indikoitu hyötysuhde siis kertoo kuinka paljon lämmön kokonaismäärästä pystytään muuttamaan mekaaniseksi liikkeeksi. Indikoitu hyötysuhde siis (ainakin normaalisti, maalaisjärjellä ajateltuna jne.) paranee kun puristussuhdetta kasvatetaan. Ja kun suurempi osa lämmöstä muuttuu liikkeeksi, jää vähemmän lämpöenergiaa lämmittämään pakaria jne. ja kun niitä kaasuja oli (massaltaan) sama määrä, pienempi energiamäärä ei jaksa lämmittää niitä yhtä kuumaksi kuin ennen. Tiittanen tietää näistä hyötysuhdejutuista lisää.

Tätä on koitettu teilata sillä, että moottori lämpeää enemmän kun puristussuhteita nostaa mutta eikös kitkahäviöt kasva kun puristussuhdetta nostaa? Eli mekaaninen hyötysuhde huononee. Mekaaninen hyötysuhdehan kertoo paljonko liike-energiaa muuttuu takaisin lämmöksi kampikoneiston kitkojen yms takia. Ja kun kerran liike-energiaksi on saatu muutettua enempi energiaa, ja hyötysuhde vieläpä huononee, kampikoneiston kautta siirtyy lohkoon huomattavasti enemmän lämpöä. Vieläpä lohkon alaosaan jne missä ei ole jäähdytysripojakaan.

Ja sit on toinen on sellanen että matalilla rutuilla palaminen kestää kauemmin, jolloin kaasuilla ei ole aikaa jäähtyä niin kauan enne purkautumista pakariin. Ja se nostaa pakolämpöjä. Tiedä sitten kumpi on isompi vaikuttaja näistä kahdesta, mutta kuiteski

Tuli tässä vastaan semmonen ilmiö kun suunittelin uutta putkea MOTAlla, että kun kannen tilavuus kasvaa niin teho siirtyy korkeammille kierroksille.

Onko tämä nyt MOTAn virhe vai onko näin myös oikeasti? Ja jos näin oikeasti käy, niin selittäisikö joku mistä tämä johtuu..?

Oletko pakolämpöjä seurannu? Tai pakolämpöjen muutosta suhteessa puristussuhteen muutokseen. Jos tämä seuraava teoria pitää paikkaansa...

Tai sitten kyse on siitä, että käyttäjän pitäisi tietää tai arvata oikein MOTAlle annettavat huuhtelu- ja palamismuuttujat sekä korjata ne uuden tilanteen (muuttunut puristussuhde) mukaiseksi.

Vastaus on annettu jopa melko suoraan ja jos sitä ei rivien välistä huomaa niin ei ole pakko. Vääntö tais olla mun osalta tässä.

Melko suoraan.. Ihmetyttää kyllä että sarvi ja tämä pro virittäjien salaseuran pitää puhua tällästä " " virittäjäkieltä.
Kertokaa jutut selvemmin ni tarvi turhautua tälläisiin rossipojan tyyliisiin aloittelijoihin.


Eli esimerkki ennen:" Kun torvikartiokkuus on liian suuri menee virtausnopeudet sekaisin ja putken teoreettinen toiminta kärsii, jota joudutaan sitten jälkikäteen korjaamaan erillaisin toimenpitein."

Jatkossa : " Kun diffuuserin kulmat ovat liian suuret muuttuu tehoalue liian kapeaksi, joka huonontaa ajettavuutta/ toimintaa , sitten sitä tarvii laajantee vastakartiota muokkaamalla tai tekemällä uuden diffuusorin."

En tiedä onko ketään muuta harrastelija/ amatööri virittäjää häirinny, mut itellä vetää aina lantun jumii, ku joutuu ottamaa sen vitun Tiittasen kirjan esiin, että saa kaiken selon näistä "PRO" jutuista.
Kiitos ja anteeksi.

Vastaus on annettu jopa melko suoraan ja jos sitä ei rivien välistä huomaa niin ei ole pakko. Vääntö tais olla mun osalta tässä.

Melko suoraan.. Ihmetyttää kyllä että sarvi ja tämä pro virittäjien salaseuran pitää puhua tällästä " " virittäjäkieltä.
Kertokaa jutut selvemmin ni tarvi turhautua tälläisiin rossipojan tyyliisiin aloittelijoihin.

En tiedä onko ketään muuta harrastelija/ amatööri virittäjää häirinny, mut itellä vetää aina lantun jumii, ku joutuu ottamaa sen vitun Tiittasen kirjan esiin, että saa kaiken selon näistä "PRO" jutuista.
Kiitos ja anteeksi.

Ainakaan mulla ei omasta mielestä oo ollu ongelmana ymmärtää "pro-virittäjien" tekstiä. Se vika on yleensä ollu siinä oman järjen käytössä (sen puutteessa) käsitellä asiaa.

Ja sitten siitä "melko suorasta" vastauksesta. Jos se oli se takahuuhtelu? Niin enkö sanonut siihen oikeasti SUORAN vastakysymyksen takaisin?

Joskus kokeilin heittää tohon männän jossa oli pienempi reikä tolle boostille. Tuntu menevän jopa huonommaks. No kai sitä vois kokeilla männällä missä ei oo sitä reikää ollenkaan. Sittehän sen näkis. Vai mitä ootte mieltä?

En saanut vastausta. Vai menikö se ohi jos se luki jossain rivien välissä?

ärsyttää arvailla mitä muut yrittävät kertoa

Mitenkäs kun netissä ei tunnu olevan läpistä asiaa, niin onko läppien paksuudella kuinka paljon väliä?

Läppien paksuudesta/materiaalista en oo nähnyt missään virityskäsikirjassa halaistua sanaa eikä siitä mikä hiilariläpän paksuus vastaa suunnilleen yhtä jäykkää lasikuituläppää

Eli onko kenelläkään kokemusta?

Asiahan ON olennainen vaikkapa ylimääräisiä kierroksia haettaessa, jos vanhat läpät sekoaa vaikka 12tonnissa, niin hiilariläpillä saisi muuten säädöissään olevan koneen kiertämään esimerkiksi 14tonttua.

Nykyään vaan puhutaan niin paljon pakoputki, imuajoitus, pakoajoitus, bmep, huutelusuuntaus alueella että toi kaasarin ja kampikammion välinen osa-alue on aika unohdettua virityksessä.

Kiitoksia jos joku jaksaa lukea/vastata

Kiitoksia jos joku jaksaa lukea/vastata

Kiitoksia jos itse lukisit tätä topiccia. Kyllä täältä läpistä keskustelua löytyy.

Hakutoimintokin on keksitty.

Oon lukenutkin muttei oo sitten vaan sattunut silmään

No, katselen vielä tarkemmin ennenkun kysyn.