Pro-virittäminen

Eikun tarkoitan bensanohjainta, mikä on imukaulan ja läppärungon välissä oleva muovinpalanen mikä nimensämukaisesti ohjaa bensaa ja estää mahdolliset pyörteet . Rajotinläpät kyllä pitää ottaa pois ku laittaa boyesenit kiinni.

Ei kait, vain jos vaihtaa isomman imukaulan ja kaasarin. Mutta nämähän ei liity mitenkään pr000 virittämiseen.

Saanen korjata Tume34:aa sillälailla, että sellaisella kilowatin (tai heikompikin käy koska hetkellisesti voi käyttää yliteholla) sähkömoottorilla saa varmasti pyörimään sopivan turbiinin. Ongelma on akuston paino, ja pienellä akulla lisähönkää saa muutamiksi sekunneiksi. Eli ei sovellu mihinkään arkikäyttöön.

LAINAUSTA:

KonZa^^ kirjoitti:

Ahtamisestahan en tiedä, mutta ainahan lisäilma on hyvästä koneelle, olettaen että seos pidetään sopivana. Eli rakentelemaan vaan. Autossakin vapaavirtausilmanpuhdistin vaikuttaa sen verran että tehonlisäys lasketaan hevosvoimissa, joten olettaisin että tuollaisella "ahtimella" voisi moposta kutkutella niitä viimeisiä tehoja irti. Korjatkaa tosin jos olen väärässä, korjattavaa varmaan löytyy.

Tume34 kirjoitti:

Se turbiini imukanavassa vastustaa virtausta niin kauan, kun se ei ala ahtamaan, eli sen tuotto ei ylitä moottorin normaalisti ottaman ilmamäärän määrää. Ja mikään sähköturbiini ei sitä tee.

Vapari tosiaan joo autoissa VOI vaikuttaa, mutta ei tullut mieleen että autoissa on se konekin parituhatta kuutiota suurempi?

ps.jatketaan uudemmassa topikissa.

END OF QUOTE

-Mites on saisko siihen sellasia välityksiä moottorista turbiiniin että turbiini pyöris jopa yli 150000rpm?
-Atech, puhuitko mistä tossa äskeisessä viestissä?
-Ja Tume, eipä edes 85000rpm pyörivä turbiini varmaan moottorin ilmanottoa vastustakaan, vaikka ei se sen kummemmin mitään sinne ahtaisi. Ja kyllä "mikään" sähköturbiini ahtaisikin jos vain tarpeeksi pyörii.

Idean päivitystä:
-Remmiahtimessa turbiinien pyörittämisvoima otetaan suoraan moottorin kampiakselilta, ja edes tehokkaimpien autojen\prätkien koneet eivät kierrä kuin murto-osan siitä määrästä, mitä turbiinin pitää ahtimessa pyöriä ahtaakseen, joten, remmiahtimessa täytyy olla jonkinlainen ratastus tai muu välitys-systeemi jotta turbiini saadaan pyörimään tarpeeksi nopeasti ahtaakseen. Eihän ne auton kierrokset riitä lähellekään. Eli turbiini on jollain tavalla saatu pyörimään ainakin 12x auton koneen RPM. En nyt näihin roots-ahtimiin ole hirveästi perehtynyt, mutta eikö se näin mene?

Joten, jos 85000rpm kiertävän sähkömoottorin voima saataisiin turbiiniin "välitettyä" siten, että turbiini pyörisi edes 2,5x tämän sähkömoottorin RPM, niin turbiini pyörisi jo 212500rpm miinus ilmanvastuksen aiheuttama pieni häviö. Ja näillä kierroksilla tällainen ahdin varmasti ahtaisi jo huomattavasti, ottaen vielä huomioon, että ahdin on pieni ja niin on myös moottorin iskutilavuus johon kyseinen ahdin kiinnitetään.

Puhuin tuosta sähköahtimen käytöstä.

Tuo tarvittava kierrosluku riippuu ahtimen koosta ja tyypistä. Jumalattomilla siivillä varustettu sentrifugi ei vaadi läheskään niin paljon kierroksia kuin joku tietokonetuulettimen tyylinen, joka kauhoo tyhjää pienillä siivillän. Näin ääriesimerkkinä.

Lisäksi ei ehkä mopoissa, mutta kevareissa alkaa sellaset nopeudet olla käsillä, että pikkukoneen ilmantarpeen voi tyydyttää patopaineella. Tai vaikka ei koko ilmantarvetta, niin auttaa varmasti ilmanottoa. Liian voimakkaanahan tuollainen sekoittaa kaasarin toiminnan.

Viimeksi muokannut Import päivämäärä 20.11.2007 19:26, muokattu yhteensä 1 kerran

LAINAUSTA:

KonZa^^ kirjoitti:
mutublaa
Tume34 kirjoitti:
blaablaa....

Mutta jos kyseessä on esim 2-haarainen ilmanpuhdistin = toisen haaran ilmanotto ½ normaalista eli saatettaisiin kahdella moottorilla plus sopivilla välityksillä saada tuotto yli tuon 100,01% moottorin vaparina imemästä ilmasta. Mutta en usko että tehonnousu on vaivan arvoista.

Puhuin tuosta sähköahtimen käytöstä.

Tuo tarvittava kierrosluku riippuu ahtimen koosta ja tyypistä. Jumalattomilla siivillä varustettu sentrifugi ei vaadi läheskään niin paljon kierroksia kuin joku tietokonetuulettimen tyylinen, joka kauhoo tyhjää pienillä siivillän. Näin ääriesimerkkinä.

Lisäksi ei ehkä mopoissa, mutta kevareissa alkaa sellaset nopeudet olla käsillä, että pikkukoneen ilmantarpeen voi tyydyttää patopaineella. Tai vaikka ei koko ilmantarvetta, niin auttaa varmasti ilmanottoa. Liian voimakkaanahan tuollainen sekoittaa kaasarin toiminnan.

Oukei. Mutta olinko nyt tuossa remmiahdin-asiassa oikeassa lainkaan, että siinä on jonkinlainen välitys-systeemi? Ja jos tästä "ahtimesta" tulee pieni, niin silloin turbiini täytyy saada pyörimään aika älytöntä vauhtia, joten tuohon "sähkömoottori-turbiini-voimanvälitys" -asiaan tarvisin vastauksia.

Teoriassahan asia kyllä näin olisi, mutta käytännössä alahan laskeksimaan paljonko sellainen moottori vaatisi sähköä, että se jaksaisi sopivilla välityksillä pyörittä ä turbiinia yli 200 000rpm? Aika paljon, veikkaan että kokonaishyötysuhde tulee vain tipahtamaan, koska minkään mopon magneetto ei kykene sellaista määrää virtaa tuottamaan, mikä riittäisi.

200 000rpm on paljon, hyvin paljon. Jopa paineilmavingut, jotka kiertää sinne yli 20 000rpm, vaativat ilmaa aivan älyttömät määrät ilmaa pyöriäkseen sitä vauhtia, niin miten sähkömoottorissa ikinä riittaisi virta tälläiseen?

Laske nyt edes muutama laskutoimitus, jos olet kerran sitä mieltä että se toimisi. Lähtöideana 50-kuutioinen mopo 10 000rpm kierroksilla.

Remmiahtimessa olit ihan oikeassa, että välityksethän sieltä löytyy, jotta turbiininkierrokset saadaan tarpeeksi ylös.

Patopaineajatustakaan en ihan ole vielä jaksanut uskoa loppuunasti, että "jo" satasen vauhdeissa alkaisi hyödyttää.

Patopaineella ei varmasti ahdeta (sanan merkityksessä luoda "ylipainetta") mitään laitetta alle 150 vauhdeista. Tiedä sitten kuinka paljon helpottaa ilmanottoa. En ala puhumaan kun en ole kokeillut.

Ahtimen kierrokset.. Niin. Nyt puhutaan vissiin että kuinka paljon jonkun pikkuturbon pitäis kiertää jos sen laittais toimimaan sähköllä? Myönnetään että sellaiset kierrokset on todella vaikea saavuttaa. Totta kai on. Silti edelleen painotan, että isompi ahdin vaatii pienemmän kierrosluvun ahtaakseen saman verran. Eihän tuollainen keskipako-kompurakaan mitään tollasia kierroksia ota, ja silti tuottoa on kymmeniä litroja sekunnissa.

Laskin että jos 20cm halkaisijalla keskipakoprupelli pyörii 200k rpm niin lavan nopeus yltää melkein kaksinkertaiseen äänennopeuteen. Voiko toi olla totta että joku ahdin tollasen kestää?

Mitä olen tuota teidän jutustelua lueskellut, niin voisimpa sanoa että unohtakaa tuo turbiini, ja keskittykää mekaanisiin systeemeihin, kuten roots-, ruuvi- tai spiraali-ahtimiin. Nämä saadaan takuuvarmasti toimimaan, kunhan ahtimen saa jostain.

Mitä olen tuota teidän jutustelua lueskellut, niin voisimpa sanoa että unohtakaa tuo turbiini, ja keskittykää mekaanisiin systeemeihin, kuten roots-, ruuvi- tai spiraali-ahtimiin. Nämä saadaan takuuvarmasti toimimaan, kunhan ahtimen saa jostain.

Nekin voi unohtaa mopoissa wink

No mopoissa tuolla patopaineella ei ole mitään tekoa, eikä juuri kevareissakaan. Kannattaa noin vertailukohtana ajatella että isoissa prätkissä, jotka kulkee luokkaa 300 km/h, tuo patopaineen vaikutus tehoihin on hatusta vedettynä luokkaa 3-4 %. Ja patopainekin nousee neliöllisesti, eli jossain 120-150 kmh nopeuksissa se ei vielä vaikuta paljon mitään.
No, tietysti kannattaa sen verran katella että imuilma otetaan kuitenkin paikasta joka on mieluummin plussalla kuin miinuksella paineen suhteen, aina se on kuitenkin kotiinpäin.

Lisäksi ei ehkä mopoissa, mutta kevareissa alkaa sellaset nopeudet olla käsillä, että pikkukoneen ilmantarpeen voi tyydyttää patopaineella. Tai vaikka ei koko ilmantarvetta, niin auttaa varmasti ilmanottoa. Liian voimakkaanahan tuollainen sekoittaa kaasarin toiminnan.

Teoriassahan asia kyllä näin olisi, mutta käytännössä alahan laskeksimaan paljonko sellainen moottori vaatisi sähköä, että se jaksaisi sopivilla välityksillä pyörittä ä turbiinia yli 200 000rpm? Aika paljon, veikkaan että kokonaishyötysuhde tulee vain tipahtamaan, koska minkään mopon magneetto ei kykene sellaista määrää virtaa tuottamaan, mikä riittäisi.

200 000rpm on paljon, hyvin paljon. Jopa paineilmavingut, jotka kiertää sinne yli 20 000rpm, vaativat ilmaa aivan älyttömät määrät ilmaa pyöriäkseen sitä vauhtia, niin miten sähkömoottorissa ikinä riittaisi virta tälläiseen?

Sori tästä giant quotesta.

Eihän tuo virta-asia ole ongelma ollenkaan, kyseiset moottorit pyörivät mangeeton virralla täydellä teholla aivan mainiosti, vaikka niitä olisi kaksi syömässä virtaa suoraan mangeetolta. Jos moottori pyörii vaikka noin 70000rpm-85000rpm, ja välitykset turbiiniin ovat niin, että turbiini pyörii 180000-210000rpm, niin miten se tarvitsisi yhtään sen enempää virtaa kun normaalissa käytössä, koska ilmanvastushan siinä vain on vastuksena? Ja kyseisissä moottoreissa on tehoa kokoonsa nähden aika rankasti. Ja jos luulit, että moottorit joita tarkoitan, tarvitsisivat edes yli kymmentä volttia virtaa olet ymmärtänyt hyvin väärin. Esim. 7,2v on jopa LIIKAA joillekkin näistä moottoreista. Teknillisesti ovat aika huippuja muutenkin. Virransaanti tässä asiassa EI OLE ongelma. Tarvitsisin ohjeita ja neuvoja, (en enää pätemistä virransaannista [tämä ei ollut vittuilua]), että miten esimerkiksi näitä välityksiä tulisi tehdä, moottoriin iso ratas ja turbiiniin pieni, eikö ne näin olisi "pitkät"? Ja että paljon turbiinin halkaisija pitäisi olla, kuinka isoa kaasaria tarvitsisi (joo pitää paineistaa sekin, tiedän, paitsi jos laittaa ahtimen kaasarin jälkeen tiedetään tiedetään) olla jos kyseisellä ahtimella ahtaa 140cc moottoria.

Hyvä ja kiitos että olette kiinostuneita asiasta, olisin hyvin kiinostunut kokeilemaan tätä hommaa. Tämän "Elektronisen ahtimen" hinnaksi tulisi noin 310 euroa vähän halvemmilla, muuta riittävillä palikoilla + kaasarit ja muut vähän isompaan koneeseen vaadittavat hilut. Ai niin, olen siis ihan nelaria ahtamassa että ei niistä kakstahdin ahto-ongelmista tarvitse myöskään puhua. Ei sillä, että joku olisi puhunut, mutta tällä vain vältetään tulevia väärinkäsityksiä.

Lisää juttua ja mielipiteitä, vinkkejä, ohjeita aiheesta vaan vapaasti, kaikki ovat hyödyllisiä.

Mitä olen tuota teidän jutustelua lueskellut, niin voisimpa sanoa että unohtakaa tuo turbiini, ja keskittykää mekaanisiin systeemeihin, kuten roots-, ruuvi- tai spiraali-ahtimiin. Nämä saadaan takuuvarmasti toimimaan, kunhan ahtimen saa jostain.

Nekin voi unohtaa mopoissa wink

Milläs perusteella? Samalla laillahan mekaaninen ahtaa, pyöritti sitä mikä tahansa. Turbo taas tarvii tarpeeksi pakokaasua, jota moposta ei irtoa. Pelkkä ahtoturbiini, jota pyöritetään mekaanisesti(rotrex-ahdin) tarvii taas niin jumalattomasti kierroksia, että välitysten rakentaminen on ongelma. Ja mekaaninen ahdin on helpompi tehdä alusta lähtien itse kuin pikkiriikkinen turbo.

Jaa'a, että sellaisia mietteitä... No täytyypä minunkin hiukan tähän väliin "päteä".

Hilpeästi sanottu: "koska ilmanvastushan siinä vain on vastuksena". Vastusta se alkaa olla ilmanvastuskin, jos siinä on painetta mukana, tehtiinpä sitä painetta sitten ilmavirtauksen liike-energiasta (kuten esim turboahdin tekee), tai kompressoimalla (kuten esim Lysholmin ruuvi tekee).

Jos Mortuoppi olisi ollut hereillä fysiikan tunnilla, olisi hänellä varmaankin tietona että energiaa ei voi luoda tyhjästä. Tarkoittaa sitä, että ilman kompressoiminen tiettyyn paineeseen tietyllä tahdilla on TYÖTÄ, joka vaatii TEHOA. Ja tehoa vaaditaan sitä enemmän mitä enemmän aikayksikössä tehdään työtä.

No, sitten jos heitetään enemmän tai vähemmän hatusta että normaalisti ahdin haukkaa koneen tehosta ehkä luokkaa 10-20 %, ja hyötysuhteessa ei millään sähkömoottorivirityksellä ainakaan näitä "normiratkaisuja" parempaan tule pääsemään, eli sitä kautta tehontarpeessa ei voida säästää. Voidaan äkkiä laskea että esim maltillisessa 15 hp koneessa ahtimen pyörittämiseen tarvitaan 1.5-3 hp, joka on jotain 1.1-2.2 kW, ja puhutaan jatkuvasta tehosta. Siinäpä on mopon magneetolle puhaltamista.

Edelleen, jos vielä huvittaa, voidaan laskea minkälaisia virtoja vaaditaan. Jos meinaat pyörittää 2.2 kW moottoria jollain 7.2 voltin jännitteellä, antaa yläasteen fysiikan kaavat (P=UI) tarvittaviksi virroiksi luokkaa 305 ampeeria, joka alkaa olla jo melko paljon. Saattaa neliömillin johdot vaikka sulaa.

Ilmeisesti sulla oli tuossa mielessä jotkut lennokkimoottorit, ja vaikka ne aika näppäriä vehkeitä onkin, on tämä koko ajatus ihan yhtä järkevä kuin nuo klassiset hiustenkuivaaja- ja tietokoneentuuletinturbot. Eli täysin hanurista.

Kehotan (edelleen ja jälleen kerran) opiskelemaan perusteita ennen mielettömien ideoitten esittämistä.

Eihän tuo virta-asia ole ongelma ollenkaan, kyseiset moottorit pyörivät mangeeton virralla täydellä teholla aivan mainiosti, vaikka niitä olisi kaksi syömässä virtaa suoraan mangeetolta. Jos moottori pyörii vaikka noin 70000rpm-85000rpm, ja välitykset turbiiniin ovat niin, että turbiini pyörii 180000-210000rpm, niin miten se tarvitsisi yhtään sen enempää virtaa kun normaalissa käytössä, koska ilmanvastushan siinä vain on vastuksena?

Sähköllä ahtamisessa ei varmasti ole sitä vähääkään järkeä mitä muissa tavoissa. Ensinnäkin vaaditaan helvetin tehokas moottori, 1-2kW voisi olla ok. Sellasia näkyy sopivan tuoton kompuroissa. Starttimoottori on vertailun vuoksi n.0.2-0.5kW.

Sitten tarvit akustot, tuollainen 2 kilowatin moottori imasee mopon akun sukkelaan tyhjäks ja pidemmän päälle hajottaa. Pari kpl 110aH käynnistysakkua riittäisi parinkymmenen minuutin ahtoihin. Harmi vaan ne eivät mahdu minkään mopon kyytiin.

Nämä suuret ongelmat on ratkaistava ennenkuin päästään itse ahtamisen kimppuun. Järkevämpää olis muutenkin laittaa se sähkömoottorin 3 hevosvoimaa pyörittään takarengasta.