Pro-virittäminen

Mutta jos mietitään että laitos tehdään siihen että sillä kiihdytetään se 200 metriä ja katotaan huiput niin silloinhan se on sinä että koneeseen täytyy saada mahdollisimman paljon polttoaine/ ilmaseosta sopivassa suhteessa ja silloinhan ne kierrokset on siellä korkealla ja sitten kun sitä tehoa olisi ylhäällä tarpeeksi niin alkaakin välityksien kanssa tulemaan ongelmia kun ei ole tarpeeksi tiheä välitys, joten silloin pitäisi välittää laatikko uusiksi... tässä vaiheessa mopoon onkin menny 4000e kun on kaikki tehty uusiksi

Siinäpä se vitsi onkin että jos on vaihteet niin kone ei saa koko aikaa käydä sillä huipputehon kierrosluvulla (kuten variaattorivehkeissä tehdään). Toisaalta taas vaihteiden määrä on rajoitettu yleensä siihen kuuteen, joten seinä on sielläkin vastassa. Tästä johtuu se, että tehokaistalla täytyy olla ainakin tietty leveys jos aiotaan päästä nopeasti sinne 200 metrin päähän...

Mutta jos mietitään että laitos tehdään siihen että sillä kiihdytetään se 200 metriä ja katotaan huiput niin silloinhan se on sinä että koneeseen täytyy saada mahdollisimman paljon polttoaine/ ilmaseosta sopivassa suhteessa ja silloinhan ne kierrokset on siellä korkealla ja sitten kun sitä tehoa olisi ylhäällä tarpeeksi niin alkaakin välityksien kanssa tulemaan ongelmia kun ei ole tarpeeksi tiheä välitys, joten silloin pitäisi välittää laatikko uusiksi... tässä vaiheessa mopoon onkin menny 4000e kun on kaikki tehty uusiksi

moro. tarviiko pösö evo 2:sen alakertaa vahvistaa 70cc pytylle. tai meneekö kiertokanki vaihtoon vai kestääkö se vakio ? ja mikä kaasari olis 70cc:lle omiaan ? 24mm ?

Vanhan kansan tapaan sanottuna nyt ollaan Pr0-virittamisen ytimessa...

Olen viilannut 74cc P+ paon pinta-alaltaan kokoon 500mm2, olen vain leventänyt sitä ja nyt katselin aika-aloja ja hoksasin että pakohan on aivan väärän kokoinen se on liian suuri. Eli mitä haitaa on jos pako on muihin nähden liian suuri? Vaan pako aukkoon on koskettu. Haluasin sylinteristä vääntö koneen ja olen itse suunnitelemassa siihen vääntö putkea.

Olen viilannut 74cc P+ paon pinta-alaltaan kokoon 500mm2, olen vain leventänyt sitä ja nyt katselin aika-aloja ja hoksasin että pakohan on aivan väärän kokoinen se on liian suuri. Eli mitä haitaa on jos pako on muihin nähden liian suuri? Vaan pako aukkoon on koskettu. Haluasin sylinteristä vääntö koneen ja olen itse suunnitelemassa siihen vääntö putkea.

Nuilla viritetty.comin aika-alaexeleillä voi sitten heittää vesilintua, mitään niillä ei tee. Antavat liian pieniä aukkoja pikkukoneissa.

Liian iso pako aiheuttaa käyttökelpoisen kierrosalueen pienentymistä (ja siirtymistä ylemmäs). Huipputehokin laskee.

P.S. Veikkaan ettei toi sun pako oo yhtään liian iso.

Olen viilannut 74cc P+ paon pinta-alaltaan kokoon 500mm2, olen vain leventänyt sitä ja nyt katselin aika-aloja ja hoksasin että pakohan on aivan väärän kokoinen se on liian suuri. Eli mitä haitaa on jos pako on muihin nähden liian suuri? Vaan pako aukkoon on koskettu. Haluasin sylinteristä vääntö koneen ja olen itse suunnitelemassa siihen vääntö putkea.

Nuilla viritetty.comin aika-alaexeleillä voi sitten heittää vesilintua, mitään niillä ei tee. Antavat liian pieniä aukkoja pikkukoneissa.

Liian iso pako aiheuttaa käyttökelpoisen kierrosalueen pienentymistä (ja siirtymistä ylemmäs). Huipputehokin laskee.

P.S. Veikkaan ettei toi sun pako oo yhtään liian iso.

Olen viilannut paon 33mm leveeksi ja korkeutta en oo nostanut yhtään. OKei kiitoksia.

Oisko jotain vinnkkejä mistä saisi toimivia aika-ala laskureita? Vai voidaanko saada edes toimivaa aika-ala laskuria joka pitäisi paikkansa?

Oisko jotain vinnkkejä mistä saisi toimivia aika-ala laskureita?

Johan sinulle annettiin vastaus tuolla viilaustopicissa:

P.S. Yleisessä jakelussa olevat aika-alakaavat ei toimi. Paitsi Sarven kertoma:

Paon aukioloaika sekuntia * paon pinta-ala cm^2 * aukon tehollisuuskerroin = paon aika-ala sek*cm^2

Tehollisuuskertoimeksi sopii 0,65.

Ominaisaika-alan tuosta aika-alasta saa jakamalla kokonaisaika-ala kuutiotilavuudella (niin saa tähtäysarvot esimerkiksi Tiittasen kirjasta). Tällöinhän yksiköksi tulee sek*cm^2/cm3.

Ulkomuistista kirjoitettuna sen pitäisi mennä noin. Mutta kannattaa muistaa että ei ne aika-alatkaan mitään absoluuttisia totuuksia ole. Koneen toiminta voi parantua vaikka kaavat sanoo että metsään menee. Mutta ei ne silti turhia kapistuksia ole. Kun tarvitaan hehtaari että mihin mittoihin se pytty tehdäänkään.

Millä tavalla pienemmän kampiakmmion tilavuuden pitäisi vaikuttaa seoksiin? Pitäisikö edes yleensäkään vaatia mitään kovin suurta säätöä?

Vedinpä tuossa iltamassa penkityksen tuolla omalla mäntäohjatulla 75 cc pytyllä eri kampikammiotilavuuksilla, eli "painekiekon" kanssa ja ilman sitä.

Ja lopullinen totuus asiasta on nähtävissä kuvasta:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 5/cat/2754

Erot eivät ole valtavia, mutta toisin kuin ehkä Wanhan Liiton miehet voisi kuvitella, saadaan suuremmalla kampikammiotilavuudella (sininen käyrä) jonkin verran enemmän huipputehoa, kun taas keskikiekoilla on pieni notkahdus.

No, vakavasti puhuen, eihän tää mikään lopullinen totuus ole, vaan tiukasti sidoksissa esim nyt käytettyyn putkeen, huuhteluihin, yms seikkoihin... Mutta kannattaa pitää mielessä että ei se painekiekko mitenkään yksiselitteisesti sitä tehoa lisää!

Vedinpä tuossa iltamassa penkityksen tuolla omalla mäntäohjatulla 75 cc pytyllä eri kampikammiotilavuuksilla, eli "painekiekon" kanssa ja ilman sitä.

Ja lopullinen totuus asiasta on nähtävissä kuvasta:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 5/cat/2754

Mielenkiintoinen tulos, josta tosiaan huomaa että tuo kampikammion tilavuutta ja huipputehoa koskeva nyrkkisääntö on raaka yleistys. Mutta heti herää kysymys että oliko se 121 km/h vedetty kiekolla vai ilman? Ja aika mukavan "alhaalta" kone alkaa vetää vaikka löylyjä piisaa tonne 12,5 tonnin korville saakka. Ja on vähän pakkokin, kun koneessa on välityksiltään harvahko neliportainen loota.

Ihan sataprosenttista varmuutta ei ole, mutta muistelisin että 121 kmh on ajettu kiekon kanssa.

Toisaalta eihän näillä tuloksilla ole muutenkaan mitään tekemistä sen 121 kmh setin kanssa. Vaikka pytty onkin sama, on huuhtelut muutettu ihan erilaisiksi, ja suorituskyky heikkeni ilmeisesti koska takahuuhtelut alko virtaamaan niin paljon paremmin että koko huuhtelupatsas siirtyi liikaa pakoaukon suuntaan. Kierrosaluehan tämän muutoksen jälkeen tipahti alaspäin, ja samoin tehot.
No, aamusella laittelin hiukan filleriä sekä mäntäohjattuun että casereed-pyttyyn huuhteluihin, ja tuon mäntäohjatun varmaan penkitän tuossa iltasella. Mielenkiintoista nähdää alkaako ne kadonneet ponit jostain löytyä...

Mielenkiintoinen tulos, josta tosiaan huomaa että tuo kampikammion tilavuutta ja huipputehoa koskeva nyrkkisääntö on raaka yleistys. Mutta heti herää kysymys että oliko se 121 km/h vedetty kiekolla vai ilman?

Muuttelin vähän mäntäohjatun P+:n huuhteluita, kakkoshuuhtelut suuntasin enemmän takaviistoon, ja takimmaiset huuhtelut kokonaan kiinni. Ero jäi jopa yllättävän pieneksi, kuten kuvasta näkyy:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 4/cat/2754
Ja pienoinen yllätys oli että paukkua ei tullut käytännössä lainkaan lisää.

Noo, sitten piti testailla huvikseen muitakin putkia mitä pajan nurkissa lojui. Käyräparvi löytyy tuolta:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 3/cat/2754

Osa putkista on suunniteltu Malossiin, osa Poweriin. Ehkä tarinan keskeisin opetus on, että tietylle koneelle/sylkälle kunnolla suunniteltu putki (sininen käyrä) toimii yleensä parhaiten juuri siinä koneessa mihin se on suunniteltu. Toisaalta taas, kuvasta näkee selvästi kuinka valtaisa toimivan putken merkitys on. Ilman putkea (mustat pallerot) kone ei toimi kovinkaan hyvin, huipputehosta katoaa yli puolet.

Pistetääs samat kysymykset tänne, mitä tuonne omaan trediin ehdin jo laittaa...

Olen nyt miettinyt tätä samaa asiaa jo ties kuinka kauan, enkä nyt ainakaan pienellä vaivalla ole löytänyt omatoimisesti vastausta seuraaviin kysymyksiin:

Jossain olen lukenut, että alakertaa ja kanavia ei saisi täysin kiillottaa, jotta ilman ja bensan seokset sekottuisivat kunnolla. Pitääkö tämä paikkansa?

Myöskin vauhtipyörän painosta tiedustelisin hieman. Jostain luin, että oletuksena kampiakselin ja vauhtipyörän pitäisi painaa saman verran. Toisaalta kevyempi vauhtipyörä veisi tehot korkeammalle, kapeamalle, jne. ja painavempi vauhtipyörä taasen päinvastoin. Mites asiat ovat? Ei millään viittisi ostaa ylimääräistä vauhtipyörää kokeilemisen takia ja penkittämisetkään eivät hirveän halpaa puuhaa ole.

Tuohon jo ehdittiinkin jotain vastata, että seos pisaroituu metallin pinnalle, jos pinta on sileä, mutta se ei haittaa kokoajan korkeita kierroksia käytettäessä. Tämä vastaus nyt ei auttanut juuri mitään. Enköhän minä juuri niitä korkeiden kierroksien tehokasta toimintaa hae . Eli tarkoitukseni olisi joskus muutamien vuosien päästä hommata jokin uusenduro ja siihen asianmukaiset viritykset (Hebo manston Patonegraa ajattelin ja siihen kylkeen muut), joten tehonlisäystä hakisinkin tuolla kiillotuksella juurikin tuon sylinterin ja siihen sopivan putken määrittämällä kierrosalueella. Alavääntö ei kiinnosta, kun tarkoitus on vain tehdä tehokas mopo, joka ei todellakaan tule jokapäiväiseen käyttöön.

edit. Näköjään uuden Motot.netin searchi toimii kiitettävän hyvin, löysin tuohon vauhtipyörähommeliin osittain vastauksen. Täytyy varmaan ostaa ylimääräinen vastaavan setin vauhtipyörä ja kevennellä sitä askel askeleelta ja kokeilla mikä tuntuu parhaimmalta omiin tarpeisiin.

edit2. Kehutaan nyt vielä lisää nykyistä palstaa: Meinasin laittaa tehoputkitrediin viestiä, mutta senkin tredin aloitusviestiin oli laitettu tietopaketti, josta sain vastauksen kysymykseeni.

Jaa täällä on tälläistä Pro-virittämistä nykyään

Eiköhän se ole sama antaa sen Patanegran olla sellaisenaan. Ei sillä kanavien viimeistelyllä saa kuin puoli senttiä pippeliä pidemmäksi. Ja vauhtipyöräkin on luultavasti okei ilman kevennystä. Tai sitten siihen vois kelvata vaikkapa lisäpainot... Jos niitä on saatavilla.

Btw, Erkka jos viittit vielä copypasteta sen mun toiseen topikkiin laittaman viestin tänne, tack!