Pro-virittäminen

Jopa 50% pienempi kulutus ja korkea tehonsaanti. Ei tuota minään ihmeteknologiana ainakaan videolla mainosteta ja esitetyt ominaisuudet ovat täysin saavutettavissa. Direct injection-teknologia 50cc kokoluokassa on ollut jo yli kymmenen vuotta sarjatuotannossa moposkootterien puolella, alan pioneereina Aprilia SR DiTech vuodesta 2000 lähtien ja Piaggio-Gileran PureJet-mallit muutamaa vuotta myöhemmin.

Noita ruiskuja saa ostettuakin näihin pikku koneisiin on vaan hiukan kalliita. Eräällä foorumilaisella on aikomuksena laittaa ruisku ja turbo Suzuki pv:n.

Juu, turbo tulee, ruisku sitten myöhemmin ehkä. Nopeasti selattuna ei tuolta Athenan sivuilta löytynyt tuota ruiskua Täytyy nimittäin vielä vertailla vaihtoehtoja

Mullakin olis suunnitteluasteella rabasan tekniikka ahdettuna joko turbo- tai remmi. turboja ei meinaa löytää tarpeeksi pieniä, joten remmiahtaminen olisi se kaikkein järkevin.

Tuossahan on ongelmana, että ahdot karkaavat helposti pakoputkeen, varsinkin pienillä kierroksilla, tämän voi korjata, kun saa putkiston tuottamaan tarpeeksi vastapainetta juuri oikeaan aikaan pakoaukon juurelle.

Ajattelin, jos alkukäyrään väkertäisi läpän, mikä mekaanisesti säätyisi kierrosten ja ahtopaineiden noustessa, pienillä kierroksilla olisi enemmän kiinni, mutta tuleeko tässä ongelmana, että moottori ei pysy sitten käynnissä enään, vai onko koko läppää hyötyä edes rakentaa?

Toinen olisi, kun turboahtimesta muokkaisi remmiahtimen. leikkaisi aukon turbiinikoteloon, mistä hihna kulkisi ja tekisi turbiinipyörän paikalle yli 1:10 suhteessa olevan hihnapyörän suhteessa vauhtipyörään ja kiristäjä väliin. jos tekisi tasan 1:10 tarkoittaisi se 10 000 kierroksen kohdalla ahdin pyörisi 100 000, mielestäni pitäisi pyöriä 100 000 aiemmin, siksi suhde pitäisi mielestäni olla YLI 1:10 vauhtipyörään sorvattaisiin hihnalle sopiva paikka.

kyseisessä DIY remmissä hyvänä puolena olisi, ettei ahtimen kokoa tarvitse ottaa huomioon, kunhan hihnapyörien jakosuhde olisi kunnossa, että ahdin pyörisi tarpeeksi nopeasti. Tuossa vain ongelmana on tuo pakoputkisto, mitä sille keksisi. Tavoitteina 50kuutioinen vanhanmallin rabasa ja huippunopeus 120-150km/h ensimmäisen vuoden aikana. Tietääkseni 50cc maailmanennätys oli 233.3km/h? oliko tämä youtubessa nähty minarellin turbomylly??

Täsä remmissä olisi myös hyvänä puolena, että sen lisäksi koneeseen voisi asentaa myös turboahtimen, koska ahtojen karattua pakoputkeen, auttavat ne turboahdinta heräämään paremmin.

Aihiopyörä tulee olemaan harrikan muotoinen rungoltansa, eli matala sekä jonkinnäköistä katetta päälle. Rungosta ei ole sen enempää tarkkaa tietoa, joutuuko tekemään itse.

Miltä kuulostaisi?

Kuulostaa siltä että tietyistä perusjutuista kannattais ottaa selvää ennen kuin kaavailee pidemmälle. Perusidea on hyvä, mutta toteutus ei tuolla kaavalla onnistu. Ihan perus moottoritekniikka-kirjat moottorin peruskorjauksista varsinaisiin viritys- ja turbokirjoihin kannattaa lueskella läpi. Ei niitä turhaan ole kirjoitettu. Noista kirjoista löytää ihan suoraan kaavoja esim turbon tai remmmiahtimen koon valintaan ja muihin vastaaviin juttuihin.

Ajattelin, jos alkukäyrään väkertäisi läpän, mikä mekaanisesti säätyisi kierrosten ja ahtopaineiden noustessa, pienillä kierroksilla olisi enemmän kiinni, mutta tuleeko tässä ongelmana, että moottori ei pysy sitten käynnissä enään, vai onko koko läppää hyötyä edes rakentaa?

Tuo läppä ei käsittääkseni ole kovin toimiva ratkaisu. Rakenna mieluummin tuollainen vastaava venttiili loppupilliin. Se sitten säätelee koko putken painetta. Tätä venttiiliä ohjaamaan joudut rakentamaan jonkun elektroniikkapurkin. Samaan purkkiin kannattaisi rakentaa myös ainakin ohjelmoitava sytkä ja muut moottorin sähköjutut (ruisku = plussaa). Pakoputkenkin joudut suunnittelemaan uusiksi, todennäköisesti vanha putki ei toimi enää ahdetussa koneessa.

Toinen olisi, kun turboahtimesta muokkaisi remmiahtimen. leikkaisi aukon turbiinikoteloon, mistä hihna kulkisi ja tekisi turbiinipyörän paikalle yli 1:10 suhteessa olevan hihnapyörän suhteessa vauhtipyörään ja kiristäjä väliin. jos tekisi tasan 1:10 tarkoittaisi se 10 000 kierroksen kohdalla ahdin pyörisi 100 000, mielestäni pitäisi pyöriä 100 000 aiemmin, siksi suhde pitäisi mielestäni olla YLI 1:10 vauhtipyörään sorvattaisiin hihnalle sopiva paikka.

Nyt mietityttää niinkin arkinen asia kuin hihnan kestävyys. Miten mahtaa olla jos toinen hihnapyörä pyörii 100krpm? Entä turbon laakerit?

kyseisessä DIY remmissä hyvänä puolena olisi, ettei ahtimen kokoa tarvitse ottaa huomioon,

Joutuu sen ottamaan huomioon. Kompressoreissa on olemassa sellainen ikävä asia kuin hyötysuhde. Tämä hyötysuhde tarkoittaa sitä, että kuinka tehokkaasti kompressori pumppaa ilmaa suhteessa käytettyyn tehoon. Huonolla hyötysuhteella saman ilmamäärän pumppaamiseen kuluu paljon tehoa (joka muuten otetaan suoraan kampiakselilta). Tämä hukkaan menevä energia lämmittää pumpattua ilmaa, joka on toki huono asia. Tätä lämmintä ilmaa sitten joudutaan jäähdyttelemään... Tästä lisää siellä turbokirjassa.

Täsä remmissä olisi myös hyvänä puolena, että sen lisäksi koneeseen voisi asentaa myös turboahtimen, koska ahtojen karattua pakoputkeen, auttavat ne turboahdinta heräämään paremmin.

Mahtaakohan masiina sen jälkeen pysyä enää ollenkaan käynnissä..?

Aihiopyörä tulee olemaan harrikan muotoinen rungoltansa, eli matala sekä jonkinnäköistä katetta päälle. Rungosta ei ole sen enempää tarkkaa tietoa, joutuuko tekemään itse.

Ja jos jotain teet niin tee se valmiiseen runkoon. Tämmöisessä projektissa puuhaa ei kannata ottaa yhtään ylimääräistä, sitä on muutenkin ihan tolkuttomasti.

Kiitos rakentavasta palautteesta! Tämähän ei aluksi ole niin tarkka rakennelma, kunhaa saadaan toimimaan (ahtamaan ylipainetta), niin sen jälkeen voidaan miettiä ko. parannuskeinoja.

1. pitää ottaa tuosta pakoputken rakentamisesta selvää tarkemmin, tavoitteena saada vastapaineaalto toimimaan oikein pytyn kanssa oikeaan aikaan, jolloin ahdot pysyisivät ainakin jotenkin pytyssä.

2. hihnan kestävyys, hyvä pointti, mutta kokeilemallahan se selviää?

3. Niin eli meinaat sitä, että kun ahdot nousevat, tarvitsee ns. DIY kompressori enemmän tehoa, että jaksaa ahtaa? tuokin hyvä pointti kun otetaan huomioon iskutilavuus, eli 50cc ylimääräisenä oleva ahdin on meinaan 2.5 tdi volvosta. mutta tutulla olisi 125 mankissa ollut turbo, sekin varmaan vähän liian iso mutta silti pieni

Joo serkulla on tulossa derbi tieliikenteeseen, mutta testauksien aikana voisi miettiä että heittäisi koneen siihen siksi aikaa tuossa kesällä. Tosiaan ahtimen öljyn kierron erillisellä pumpulla, sekä lauhduttimella ajattelin toteuttaa, jos intoa, niin väsätä oma suodatinpaikka myös.

Ainahan sellaisen voi rakennella ja pultata kiinni, mutta sitten sun ei oikeastaan edes mitään kannata kysellä, sen kuin teet vain! Toimii jos toimii jne.

Paljon järkevämpää mielestäni olisi yrittää tehdä kunnolla se mitä tekee. Jos tuota rakennelmaa ei tee kunnolla, se on mielestäni sukua lähinnä hiustenkuivaajaturboille. Jos taas sen tekee kunnolla, siitä voi tulla suomen tehokkain 50cc mopo.

Totta tuokin, tässähän taustalla on tuo kiinnostus rikkoa maailmanennätys mikä on vielä pitkän matkan päässä, mutta pikkuhiljaa sitä kohti Nyt tarvitsee vain miettiä paras lähtökohta turboahdin, vaiko remmiahdin, vaiko sitten DIY remmi/kompressori, eli turboahtimesta muokata remmiahdin??

Sitten pitäisi varmaan vielä jonkun sortin ruiskusysteemi tehdä? Kaasutin+ahdin ei ymmärtääkseni ole se kaikkein toimivin yhdistelmä. Paineistettuna tai sitten turbon imupuolelle asennettuna taitaa olla ainoot konstit laittaa jotenkin toimimaan.

Kyllä, sekin on käynyt mielessä. Turbon imupuolella ongelmana on että korkeammilla kierroksilla vetää helposti laihalle seoksen, ainakin autoissa..

Netistä kun näitä turbo ohjeita yritti etsiä 2-tahtiin, jopa muun kielisisltä sivuilta, en kuullut puhuttavan kun moottorikelkoista ja puolet niistäkin on saatu toimimaan jos sitäkään. Siksi olisi hyvä alkaa tosissaan rakentamaan tällaista, joten saataisiin Suomen kamaralle mopona tällainen, eli aitona 50 kuutioisena täysin toimivana pakettina. Turboahtimelle ongelmana on se, että mistä tarpeeksi pieni turbo, tai oikean kokoinen tähän moottoriin, jossa riittää silti tuotto isommille tehoille? kilon ahtojen, eli 1.0bar:n ylipaineeseen on tavoite päästä siihen jos pääsee, sillä saa jo huikeita lukemia, varmasti! Mutta työn laadunkin täytyy olla 1.luokkaa.

Mites olis hyvä toteuttaa tällaiseen seossuhdemittari, kun kaasarin kanssa vaikea saada seokset täydelliselle kohdalleen ilman mittareita. Sitten mietin myös, että jos tankista läpille/kampikammioon asti tulisi puhdasta bensaa ja kampikammiossa olisi ns. öljyruisku, joka heittäisi öljyt sekaan vasta siellä, olisiko parempi, kuin valmis seos? Ja jos sen saisi säädettyä ylikuumentumisen riskin noustessa isommalle ajossa suoraan? Onko kenelläkään tietoa minkälaiset öljynpaineet tuottaa rabasan öljypumppu, ei varmaan minkäännäköisiä, tiputtaa vaan öljyä kierroksilla sekaan?

Totta tuokin, tässähän taustalla on tuo kiinnostus rikkoa maailmanennätys mikä on vielä pitkän matkan päässä, mutta pikkuhiljaa sitä kohti Nyt tarvitsee vain miettiä paras lähtökohta turboahdin, vaiko remmiahdin, vaiko sitten DIY remmi/kompressori, eli turboahtimesta muokata remmiahdin??

No jos maailmanennätystä lähtee tavoittelemaan, niin pitäs olla perusteet kohtuullisen jämäkästi hallinnassa. Tällä hetkellä tilanne ei oikein siltä vaikuta.

Jos turbosta muokkaa remmiahtimen, veikkaisin ensimmäisenä että laakerit ei kestä. Niitä ei ole tehty kestämään sen suuntaista vetoa ensinkään.

Toisekseen komressorikarttojen ymmärtäminen on keskeisen tärkeää. Jossain näillä foorumeilla laskin parille jannulle miten nuo pikkumoottorit (75 cc 2-t ja 200 cc 4-t) passaa pikkuturbon kanssa yhteen, ja laskelma ei kyllä suurta uskoa herättänyt, mutta ainahan käytäntö voi yllättääkin. Tietysti turboja on monenlaisia, mutta niistä pienimmistä pitäs löytää kartat ja laskee miten ne kyseiseen koneeseen passaa.

Joku ison Volvon turbo on mopossa ihan täysi vitsi, ei tule toimimaan ei sitten niin millään. Saattaa melkein se hiustenkuivaajakin olla parempi.

Remmiahtimiakin on monenlaisia. Esim. Rotrex tekee sentrifugaaliahtimia
("turboja"), sitten on Rootseja, ja paras (ja tietysti kallein) kaikista Lysholmin ruuvi. Saattaa olla vaikea löytää niistäkin tarpeeksi pientä, ja samoin niiden ominaisuudet täytyy ymmärtää. Roots-ahdin olisi ainakin periaatteessa mahdollista koneistaa itsekin, ja onhan jotkut niin tehnykin.

Aina kannattaa yrittää, mutta jos latoo osat nippuun niitä tarkemmin valikoimatta tai suunnittelematta, niin on aika pieni todennäköisyys että homma toimii kunnolla.

Niin, ainahan voit tietysti tehdä koneeseen toisen, vaikkapa 100 cc sylinterin jonka ainoa tarkoitus on ahtaa sitä pienempää sylinteriä.

Ja trialpyörämerkki Cota testasi aikanaan konstruktiota missä toinen sylinteri oli vain laajentamassa kampikammion tilavuutta imuvaiheen aikana, ja tuli muuten aika uskomaton vääntökäyrä 2-t laitteeseen.

Ja trialpyörämerkki Cota testasi aikanaan konstruktiota missä toinen sylinteri oli vain laajentamassa kampikammion tilavuutta imuvaiheen aikana, ja tuli muuten aika uskomaton vääntökäyrä 2-t laitteeseen.

Pikaisella googlauksella en aiheesta löytänyt mitään tietoa kyseisestä vehkeestä, ei sattuis olemaan tiedossa jotain hakusanaa/sivua jolla sais etsittyä lisää tietoa tuosta systeemistä? Mites kun tuo ei ole yleistynyt, niin onko siihen ollut syynä ihan vaan se ettei tekniikka ole kestänyt vai oliko se vaan niin kallis toteuttaa ettei se ollut enää hyvää bisnestä? Kuitenkin trial tyyppisessä pyörässä olennaista on se laaja käyttöalue ja sitkeä kone, enkä usko että endurossakaan se laaja käyttöalue olisi haitaksi.

Sitä en tiedä miksi tuo tekniikka ei yleistynyt, mutta voin kyllä spekuloida:
1) Kilpaluokkien säännöt kielsivät moisen käyttämisen tai ainakin laite olisi pitänyt sijoittaa isompaan kuutioluokkaan.
2) Tuotantolaitteissa sama juttu vakuutusteknisesti eri kokoluokkien välillä. Eli ehkä tuo "kaksipyttyinen" olisi katsottu isompaan kokoluokkaan.
3) Edelliseen liittyen, samassa kokoluokassa isommalla kuutiotilavuudella saatiin kuitenkin enemmän potkua perinteisellä konstruktiolla, ja lisäksi / vaihtoehtoisesti mekaanisesti yksinkertaisemmalla rakenteella.

Kehtaankin tulla tänne kirjoittelemaan...
Mutta mitäs pro-wirittäjät sanoo näiden suoraan läppävenalta sivuhuuhtelulähöille menevien kanavien merkityksestä? Kuinka suuri osa pyttyy mennevästä soossista niistä kulkee? Entä minkälainen vaikutus näillä on huuhtelutapahtumaan vai onko paljon ollenkaan? Missä vaiheessa niistä rupeaa soossia kulkemaan?

Näitä on tässä mietitty kun olen street magicin lohkoihin toiselle puolelle tuon kanavan kokonaisuudessaan tehnyt, kun se oli lohkoissa vain toisella puolella. Eikös siitä nyt järjestään ole hyötyä että soossia kulkee symmetrisesti?
Tossa nyt kuvaa läppävenan perspektiivistä mitä olen noille saanut aikaan. Tuo läppävenahan on toispuoleisesti aseteltu, mutta ole yrittänyt parhaani mukaan tehdä lohkot toimimaan symmetriseksi.