Pro-virittäminen

Kyllä tuntuu olevan jos näitä topiceja lukee.

Tarkoittaako se, että jättää viestissään jonkin asian mainitsematta sitä, että ei ole edes ajatellut koko asiaa? Ja kaikenlisäksi jopa mainitsin siitä:

Tiittasen opusta kannattaa lueskella mikäli haluaa tarkempia perusteluja puristussuhteen kestolle. Esimerkiksi korjatun puristussuhteen käsite kannattaisi opiskella.

En nyt tarkoittanut betaa, vaan paljon yleisemmin. Kovin vähän (jos on edes yhtään) on ollut puhetta siitä minkä suuruisia alkupaineita sitä (edes noin arviona) sylintereissä piipun vaikutuksesta pakoaukon sulkeutumishetkellä onkaan. Pääosin puhutaan pelkästään puristussuhteesta (joko sitten fyysisestä tai korjatusta).

Ilman minkäänlaista putken huomioimista on aika vaikea sanoa, onko jokin arvo nyt liikaa vai ei jollekin moottorille. Perusennakkoa muuttamalla voidaan asiaan vaikuttaa, mutta onko sekään ihan oikea tapa, että puristussuhde vedetään liian korkeaksi, johon pakoputki tekee oman osansa ja ainoat keinot lopulta nakutuksen kurissa pitämiseen on perusennakon (harvemmilla on se ohjelmoitava CDI) tiputtaminen ja/tai kalliimman polttoaineen käyttäminen.

Kovin vähän (jos on edes yhtään) on ollut puhetta siitä minkä suuruisia alkupaineita sitä (edes noin arviona) sylintereissä piipun vaikutuksesta pakoaukon sulkeutumishetkellä onkaan. Pääosin puhutaan pelkästään puristussuhteesta (joko sitten fyysisestä tai korjatusta).

No tuohon nyt on melko selvät syyt, että miksi puristussuhdetta on melko turha eritellä karkeaa numeroarviointia enempää:

1) Alkupaine voi vaihdella enemmän- tai vähemmän tehokkaissa koneissa (eli vaikkapa pv:n koneet ginun putkella, niinkuin nämä moponkoneet täällä palstalla yleensäkin) niin reilusti että mitään järkevää ohjearvoa ei voi antaa vaikka joku alkupaineen jossain tapauksessa tietäisikin. Ja sitä alkupainettahan ei lasketa millään kovin yksinkertaisella kaavalla.
2) Vaikka pystyttäis alkupaine laskemaan tai mittaamaan niin tarttis tietää pyttyyn jäävän seoksen lämpötila. Ja tarttis muuten tietää myös puhtaus. Ja seoksen puhtauden selvittäminen onnistuu tunnetusti kovin helposti...
3) Ja sitte lopuksi tarttis tietää miten soosi käyttäytyy palotilassa, turbulenttisuus ja palonopeudet yms. Eikä olis pahitteeksi jos vaikka se seos saatais sytytettyä sopivasta kohdasta...
4) Oman lisänsä juttuun antaa lämmön siirtyminen kanteen, sylinteriin ja mäntään, seoksen sisäinen lämpeäminen (turbulenttisuudesta ja ihan suoranaisesta kokoonpuristumisesta johtuva) ja sensellaiset paskat. Sellaiset mitä on ihan tarpeeksi
5) Sitte tartteis tietää että minkäverran soosi kestää painetta ja lämpöä nakuttamatta

Kuka haluaa kirjottaa ylläolevat tiedot ja ne mitä unohdin tai en tajunnu yhteen laskutoimitukseen? Käsi ylös!?

Eikös Tiittasen kirjassa oo valmis taulukko puristussuhteille? Taulukossa on huomioitu "kaikki", eli se on tehty käytännön puristussuhteiden pohjalta. Eli siis on otettu selvää mitä 250cc crossien puristussuhteina oli jne. Ainoastaan se ero on että nykypäivänä käsittääkseni on hieman paremmat bensiinit käytössä yleisesti ja ilmeisesti myös palotilojen muotoilussa ollaan kehitytty jonkinverran. Niinpä taulukon iän takia sitä voi käyttää hiukan "yläkanttiin". Toki nakutusvaara on yläkanttiin ajaessa aina läsnä mutta kun ongelma on tiedossa niin siihen pystyy suhtautumaan asianmukaisesti

Eipäs nyt innostuta!

Betalla on tuossa komea lista pointteja, mutta siitä voidaan olla vähintäänkin kahta eri mieltä onko niillä mitään tekemistä itse asian kanssa. Jos meillä on kaksi jokseenkin "samanlaista" konetta (tehot, kierrosluvut, yms), niin on melko varmaa että se paine pakoaukon sulkeutuessa täytyy olla kokolailla sama.
Ja jos sytytyksen ajoituksessa on jotakin järkeä niin voidaan nähdä melko selkeä suhde tehontuoton, pakoajoituksen ja sulkeutumispaineen välillä. Luonnonlait on tavallaan kauhean yksinkertaisia.

Ja lasketaanpa mitä lasketaan, niin fakta on se että "isotkin pojat" testaa lopulta tosimaailmassa että miten ne laskelmat piti paikkansa. Joten sikäli suosittelen teollisuusvakoilua: katelkaa speksejä samankaltaisista koneista mitä haaveilette rakentaa, ja soveltakaa siitä järjen kanssa omaanne.
Mulla oli Tunassa aikanaan järkyttävän kova puristussuhde, eikä se nakuttanut kuin ihan vaan välillä.

Ainoastaan se ero on että nykypäivänä käsittääkseni on hieman paremmat bensiinit käytössä yleisesti ja ilmeisesti myös palotilojen muotoilussa ollaan kehitytty jonkinverran. Niinpä taulukon iän takia sitä voi käyttää hiukan "yläkanttiin".

Tähän en lähtis ollenkaan mukaan, jos mopokoneista puhutaan. Teknisesti ottaen mopot (ainakin pevut, tunat, yms) on vieläkin surkeempia kuin krossit Tiittasen aikoina, ainut etu tulee pienemmästä männänpäästä. Sitäkään en osaa sanoa mikä on nykypäivän bensan puristuskestävyys, mulla on se käsitys että vanha kunnon lyijyllinen 99 kesti enemmän puristusta ku nykyajan 98. Kertokoon joku jos tietää paremmin.

Nykyäänhän tietysti tietokoneohjatulla sytkällä saadaan enemmän hyvää aikaiseksi. Ennen piti ennakko säätää aina pahimman kohdan mukaan, nyt voidaan periaatteessa säätää käppyrä miten halutaan, ja tarvii varoa vaan sitä pahinta nakutusaluetta.

Ja kun kannen tilavuuksia miettii niin kannattaa aina pitää mielessä Wanhan Kansan kuolematon viisaus:
"Pitkä on aina pilalla, mutta lyhyen voi jatkaa!"

mulla on se käsitys että vanha kunnon lyijyllinen 99 kesti enemmän puristusta ku nykyajan 98. Kertokoon joku jos tietää paremmin..

Samoihin päätelmiin tässä kesän aikana kyllä tullut, että nykybensat tuntuu olevan erittäin herkkiä tolle puristussuhteelle. Tuossa RD:ssä ei ole vakiona mitenkään kovin suuri puristussuhde, eikä se tuon kannen oikaisun seurauksena juuri mihinkään muuttunutkaan kun kyse oli melkeinpä vain pinnan hieronnasta, mutta niin vain kävi, että ennakoita oli alettava tiputtamaan siitäkin. Alkoi nakuttaan aika tuntuvasti. Ei tosin niin pahat ongelmat mitä scootterin kanssa.

Se on koko kesän ollut joko rajusti nakuttava tai sitten ei yhtään. Puristussuhteet on siinä nykyisellä 72cc satsilla myös aika maltilliset. Tässä kun on kesän käynyt mokomalla töissä on kerinnyt paremmin seuraileen, niin selkeä syy-yhteys näkyy olevan sillä millaista ainetta niistä huoltamoiden pumpusta on kulloinkin tankkiin tullut. Oktaaniluku on pysynyt 98:a koko ajan. Välillä detoo hyvin loivissakin ylämäissä niin että pahaa tekee ja taas tankkauksen jälkeen voi olla, että ei nakuta yhtään missään tilanteessa, kunhan vaan ne edelliset gasot on saanut sieltä tankista ajettua mahdollisimman minimiin. Pitkään oli ne olosuhteetkin kesällä samat, joten nekään ei voi ilmiötä selittää.. Ja muutos tapahtui aina vähän tankkausten jälkeen.

Hyvä että sain typerillä kysymyksilläni keskustelua aikaan.

Zone, oletko eri asemilla tankannut vai samalta asemalta saanut erilaista kamaa?

Jääratapuolella kaverit ovat huomioineet että tietyn ketjun asemilta saatu bensa olisi tasalaatuisinta ja muutenkin hyvää

Zone, oletko eri asemilla tankannut vai samalta asemalta saanut erilaista kamaa?

Sekä että. TB,ST1 ja Neste. Aivan tuurista kiinni, saako "nakutusbensaa" vai ei.
Oletteko pistäneet merkille, että gallerioihin on alkanut ilmestymään useampiakin kampuroita, jotka ovat menneet poikki vauhtarin juuresta. Muistan lukeneeni, että nakutus on tuossakin valtaosissa syynä ja vaivaa ymmärrettävästi enempi painavampia vauhtareita. On ollut mun elinaikana kokolailla harvinainen ilmiö, mutta viimevuosina tuntuu yleistyneen.

Kampuroita on valmistettu moottoreihin sen verran kauan, etten ihan ensiksi menisi materiaalin syyksi laittamaan. Eteenkin kun noita on mennyt poikki vanhoista ("ydinsodan kestävistä") Puch ja Tomos koneistakin. Ajetaankohan sitä nykybensoilla enempi vähempi kokoajan detoovilla moottoreilla?

Useimpien autoilioidenhan ei tarvitse asiaa pahemmin miettiä. Sen verran kauan on nakutusanturit huolehtineet jo valtaosassa moottoreiden sytytysennakoista, että melkeinpä on sama mitä ne autoilijat tankkiinsa saavat.

Sori vissii offtopic mutta paljonkohan liian pieni kaasutin & imukaula "jarruttaa" männän puristus-tahtia? Eli kun mäntä nousee ja tavaraa ei tuu tilalle tarpeeksi nopeasti? Eli itelle kuuluu kysymys, että onko mahdollista edes saada korkeita huipputehoja (YLÖKIERROKSILLA) tommosella 75 cc pannulla ku näyttää jäävän liki 50cc parhaita tehoja. 16mm kaasutin & minarellin oma (jostain kumman syystä kampikammiota kohti pienentyvä) imukaula.

Zone, oletko eri asemilla tankannut vai samalta asemalta saanut erilaista kamaa?

Sekä että. TB,ST1 ja Neste. Aivan tuurista kiinni, saako "nakutusbensaa" vai ei.
Oletteko pistäneet merkille, että gallerioihin on alkanut ilmestymään useampiakin kampuroita, jotka ovat menneet poikki vauhtarin juuresta. Muistan lukeneeni, että nakutus on tuossakin valtaosissa syynä ja vaivaa ymmärrettävästi enempi painavampia vauhtareita. On ollut mun elinaikana kokolailla harvinainen ilmiö, mutta viimevuosina tuntuu yleistyneen.

Kannattaa ottaa sellainen vaihtoehto huomioon että josko ihmiset on vaan alkanu enempi pistämään kuvia niistä hajonneista kampuroista? Ts.niitä on aina ollut suht.vakiomäärä, mutta ne on olleet "pimennossa".

Ennen kuvan laittaminen nettiin vaati enemmän vaivaa..

En tierä kuuluuko tämä nyt tänne mutta muualla ei oikein osattu vastata.

Elikkäs, limittiin pitäis saada lisää alavääntöä mutta miten? Välit 10-62, kuriton putki, -06 eli ei moriccia. Tehoputkea en aio hommata. Mietin tuossa että olisko kannen laskemisessa mitään ideaa? Jyrsimet, sorvit ja CNC-koneistuskeskus löytyy eli mahdollisuuksia on, mitäs porukka ehdottelis?

Kannattaa ottaa sellainen vaihtoehto huomioon että josko ihmiset on vaan alkanu enempi pistämään kuvia niistä hajonneista kampuroista? Ts.niitä on aina ollut suht.vakiomäärä, mutta ne on olleet "pimennossa".

Vähän epäilen tätäkin. Asiasta on eri foorumeilla nykyään juttuakin. Kaikki tapaukset ei siis ole edes kuvina saatikka edes vain mototissa. Selkeästi noita tapauksia on kyllä enemmän, mitä aiempina vuosina.

Tuntuisi kummalliselta, että noita olisi hajoillut aina jotakuinkin vakio määrä tuolla tavalla, mutta vasta viimeisen noin 1,5 vuoden aikana niistä olisi alettu puhumaan. Yhtä kaikki.. Jokin syy sille katkeamiselle aina on. Voihan ajanmittaan tapahtuvalla metallin väsymisellä olla asiaan osuutta, mutta detoominen on tuohon yhdeksi syyksi mainittu. Harmi etten muista lähteitä joissa asiasta oli. Ei se kyllä sinällään kaukaa haetulta tuntuisi. Nakutus on monessakin suhteessa moottorin pyörimissuuntaa vastaan tapahtuvaa "vasarointia".

onko kukaan laittanu mopoonsa nitroja?
jos on voisko kertoa vähän yksityiskohtia

onko kukaan laittanu mopoonsa nitroja?
jos on voisko kertoa vähän yksityiskohtia

Eikö mene näin: Ostat apteekkista Nitro nimistä pillereitä, laitat ne tankkiin ja vroom!

Mietin tässä jo etukäteen mitä teen koulussa joulun jälkeen (siirrymme metallipuolelle)

Harvinaisen paljon työkaluja löytyy (plasmaleikkurista hiekkapuhallus kaappiin ja siitä prässiin) Elektroniikkakomponenttejakin löytyy ison vaatekaapin kokoinen kaappi, ja uusien tilaaminen on mahdollista. Taitojakin löytyy elektroniikkapuolelta erittäin paljon ja mekaaninen käytännön suunnittelukin onnistuu jotenkuten.

Ideana olisi siis laittaa tunturi tigeriin 2 pakoputkea (alavääntö + ylävääntö. Kummatkin löytyvät jo kotoa.), ja jonkunnäköinen elektroninen kytkin, josta voisi valita kumpi putki on käytössä. Jonkunnäköinen servosysteemi siis pitäisi rakentaa. Ongelmana on siis lähinnä tuo servojen lämmönkesto + liitoksien tekeminen mahdollisimman tiiviiksi.

Tässä hiukan "hahmotelmaa". Liitos olisi siis heti alkukäyrässä.


Sinänsä siis ongelmaa ei ole, paitsi tuon servon alueen tekeminen ilmatiiviiksi, niin ettei servo sula, eikä virtaukset paljoa häiriintyisi.

Onko tuhoontuomittu ajatus?