Tehoputken suunnittelu ja tekeminen itse

.

Viimeksi muokannut Petu01 päivämäärä 9.1.2017 15:23, muokattu yhteensä 1 kerran

noniin olisiko täällä joku auttelias

elikkä voiko laittaa turbokitin teharin helkama ässään joka on täysin vakio ku ostin pvn giannellin testimielessä niin ei kiertäny yhtään kun se oli siinä ni kiertäiskö tuo turbokit?

Vastatkaa tähän tänään koska ei vastattu merkkikohtaisessa keskkustelussa!

Veikkaan, että sulla se pytty kuristaa sitä putkea eli se pytty ei kierrä gianellin tehoalueelle? Turbokitillä asia olis vielä pahempi, eli viilaa pyttya tai osta tehokkaampi.

Nii että pajoaukkoja viilais isommiksi? Paljon siitä sitte ottaa tavaraa pois ja huomioikko että vakio mopo?

No siis en osaa sanoa paljon asteita pakoaukolla on vakiona ja paljon sitä pitää nostaa, kannattaa lukea aiheesta ja sitte johonki 180 asteeseen nostaa se pakoaukko, samalla tosin vakiopytystä pitää viilata imuaki.

Joo veikkasin että on ihan vakio sulla muute nii yleensä ton ajan mopoissa isoin kuri on pytty.

Vaikuttaako se kun alkukäyrä on32mm ja änkkä 20ml nii se on semmosella kumiholkilla kiinni ni jos se änkkä kuristaa enemmän kun vakiopukti.

Morjens!

En tiedä oliko jossain ketjussa jo, itse en löytänyt enkä jaksanut selata vajaat 60 sivua tekstiä

Elikkäs tietääkö ketään mitään ohjelmaa millä saisi laskettua sopivat paisuntakammion mittasuhteet? Olisi tarkoitus talvella yrittää tehdä hydroformaamalla tai hitsaamalla itse tehoputki

Vaikka täältä lueskelemaan.

Yleensä jätän suosista vastaamatta tuollaisiin viesteihin mutta..

Ensinnäkin, voin rehellisesti ehkä "muutaman" pakoputken valmistaneena vaan todeta, että jos kuusikymmentä sivua löytyy valmista tekstiä aiheesta pelkästään yhdestä viestiketjusta täältä, eikä jaksa niitä lueskella, ei jaksa myöskään siihen pakoputken valmistamiseen perehtyä millään lailla muutenkaan. Helpoin vaihe on tiedon ja ohjeiden kaivaminen netistä, sitä kun on jo ihan liiaksikin joka puolella. Homma on mennyt omasta mielestä melkoisen helpoksi, joten kuinka paljon sitä vielä pitää helpottaa?

Muutama kysymys:

Mitä tarkoitat paisuntakammion mittasuhteilla? Oletko skaalaamassa jostain valmiista putkesta mittoja omaan mopoosi kenties? Vai tarkoitatko esim. Blairin kaavoja, joilla voit arvailla erilaisten muuttujien avulla pakoputkea alusta loppuun? Oikeastaan valmiita ohjelmia ei taida kyllä olla olemassa, mutta laskureita kylläkin joiden avulla saat suoran pakoputken mitat laskettua, siihenkin pitää kyllä nähdä vähän vaivaa harmi kyllä (vinkkinä, saattaa joutua mittailemaan itse jotain tiettyjä asioita, ellei niitäKÄÄN jaksa kaivaa netistä).

Jos ajattelit tehdä pakoputken paineella pullistamalla, sun täytyy siihen hitsaamiseen sitten kiinnittää entistä enemmän huomiota, mm. hitsausmenetelmään. Perinteinen kartioista pyörittely voi ehkä sittenkin olla viisaampi tapa aloittaa, vaikkakin suoran putken jakaminen paloiksi ja vääntäminen mutkille laskinta käyttäen voipi olla sekin melkoisen haastavaa.

Terv. Walde94

Linkkinä joku aika sitten naputtelemani rautalankaohje putken tekoon.

http://www.kiwibiker.co.nz/forums/showt ... 1130908562

Olen tekemässä putkea pullistusmenetelmällä, blairilla ja parilla muulla kikalla alkaa putken "paperilesti" olemaan valmiina. Lestihän vastaa siis putken halkaisiaa, joten palasten koko pitää laskea (pii*d koska kyseessähän on puolet ympäryysmitasta).
Lisäksi on otettava pari milliä ylimääräistä hitsisaumalle. Onko vielä muita huomioon otettavia tekijöitä, esim. onko mahdollinen pellin venyminen yms. huomioitava muuttuja?

Kiva että täälläkin on jotain eloa.

Yhden lätyn halkaisija/leveys kohdassa X (tai miten sen haluaakaan ilmaista) kerrotaan luvulla PII/2 (=1,57...) että saadaan se teoriassa oikea halkaisija.

Näkisin että älä lähtökohtaisesti laske hitsisaumoille lisiä - päittäisliitos ja hyvin onnistunut pullistus (=ei kulmia sauman luona) ei vaadi mitään mittasäätelyä. Tärkeää on se, että "kanttaat" ne lättyjen kulmat sopivasti - mielellään pyöristyssäteelle eikä kulmalle.

Käytännössä pelti venyy jonkin verran. Jos teet pullistuksen yhdessä osassa, niin keskilieriön tietämillä venymä on suurempi kuin alkukäyrässä ja diffissä. Jos taas teet putken useissa osissa, niin venymät ovat tasaisempia ja alkukäyrän pullistus onnistuu paremmin, eikä paksuinta osaa tarvitse venyttää niin kovasti. Yhdessä osassa pullistaessa alkukäyrän nimellistä halkaisijaa voi kasvattaa millin pari - riippuen kanttauksista ja hitsauksista sekä käytetyn pellin paksuudesta. Vastaavasti keskilieriön nimellistä halkaisijaa kannattaa pienentää millistä muutamiin. Ja toki se kompensointi olisi hyvä tehdä kaikissa putken osissa suhteellisesti sopivaksi.

Materiaalivahvuudesta sen verran, että itse käytän 0,75mm peltiä - suosittelisin kuitenkin aloittamaan millisellä ellei halua vähän kevyempää putkea jonka kanttailu/leikkaus on helpompaa. Näkisin että 0,75mm pelti vaatii myös enemmän venymien kompensointia. Lisäksi suosittelen tekemään ennemmin liian loivia kuin liian jyrkkiä kulmia. Alkukäyrän poikkileikkaus jää ainakin yhdestä osasta 0,75mm pellillä pullistaessa helposti ei-jouhevaksi aivan hitsisauman luota, siksi alkukäyrän nimellismitan suurentaminen voi tulla kyseeseen.

Tuo pari viestiä aiemmin postaamani linkki voi olla avuksi. Tekemällä opit parhaiten! kun näppituntuma on kohdillaan niin halkaisijat osuvat millin sisään.

Treeniä ja tsemppiä.

Odotettavissa oleva hitsaussaumojen laatu on mun mielestä yks iso asia suunnittelussa. Jos putkesta haluaa oikeasti pyöreän (myös alkukäyrästä) ja rypyttömän, niin sen on kestettävä kunnon paineet ja reippaasti venytystä. Mun kokemuksen mukaan halkaisija voi kasvaa paksuimmasta kohtaa helposti 10% jos putken tekee yhdestä osasta.

Reunojen pyöristykseen jonkinlainen sikkikone olis hyvä. Ite oon tehnyt vastaavan kyhäelmän muutamasta kuulalakeerista ja niiden päälle sorvatuista lesteistä. Pyöristksen ei oo tarkotus syntyä niiden välissä yhdellä vedolla, vaan pikkuhiljaa.

Kiitoksia vinkeistä, jonkunlainen putkiaihio tuossa syntyikin. Millisestä pellistä tein. Saumavaraa laskin, koska päätin laittaa "kanttaukset" puoltoista milliä päällekkäin jotta sauma olisi helpompi hitsata ja tiiviimpi. Kanttaukset tein ihan ruuvipenkissä ja papukaijapihdeillä. Sauma oli paikotellen ihan ok.

http://i1376.photobucket.com/albums/ah4 ... d2wktx.jpg
http://i1376.photobucket.com/albums/ah4 ... kw6xy4.jpg

Kaikenkaikkiaan välttävästi onnistui, yksi mutkakohta alkoi vuotamaan ja kun paikkasin nopeasti märkänä ei se alkanut pitämään kunnolla ollenkaan. Varmaan juuri tästä syystä jäi pari ikävää ryppyä ja lommoa joita koitin tasotella rälläkällä ja migillä. Putki pyöristyi kuitenkin aika hyvin. Vähän jäi kyllä harmittamaan se yksi vuotokohta joka muuttui suihkulähteeksi...

http://i1376.photobucket.com/albums/ah4 ... lqzzz6.jpg
http://i1376.photobucket.com/albums/ah4 ... hypfbs.jpg

Melkeen putken näkönen siitä tuli, siinä heftailtuna suunnilleen sellaseen muotoon kun tulee olemaankin, eisiin mitenkään pysyvää . Pitänee ehkä hioda saumat veks.




ps. Onko jossain ohjeita noitte kuvien liittämiseksi pienempinä

Otin pullistusmenetelmästä kustakin pellin työstövaiheesta kuvan. Tässä ainakin yks esimerkki minkä moiselta pellin pitäs näyttää kussakin vaiheessa, että pääsee kuvan kaltaiseen lopputulokseen. Omasta mielestä onnistu ihan OK noinkin jyrkät kurvit.


Venymisestä sen verran, että paksummasta päästä sisähalkaisija on 61mm, sapluunan tein 57mm mukaan.