Pro-virittäminen

ps. kohta pääsee leikkimään motalla

Mota on varmasti kiva lelu, mutta ongelmaksi tulee tietää, mikä tehokäyristä on paras. Ja siinä vaiheessa kun niitä käyriä on 46kpl, ja kaikki suurinpiirtein samanlaisia (eroja tehoalueen laajuudessa yms), rupee olemaan melko arpapeliä et mikä niistä käyristä on oikeesti paras.

Mota on varmasti kiva lelu, mutta ongelmaksi tulee tietää, mikä tehokäyristä on paras. Ja siinä vaiheessa kun niitä käyriä on 46kpl, ja kaikki suurinpiirtein samanlaisia (eroja tehoalueen laajuudessa yms), rupee olemaan melko arpapeliä et mikä niistä käyristä on oikeesti paras.

niin no, mutta tuskin se ongelma ihan heti tulee eteen että liian samanlaisia käppyröitä tulisi vastaan. Ensin kokeilen vain rajoja ja sitten pikku hiljaa lähemmäs sitä optimia. Ja parasta käppyrää haettaessa ajattelin katsoa sitä kuuluisaa integroitua tehoa ja tehoalueen laajuutta määritellään S1:sen kolmos-nelosvaiheiden välitysten perusteella. Ongelma vain on että mistä se tehoalue alkaa, vääntökäyrästä lie helpompaa katsoa kuin tehokäyrästä...

Ihan ensin pitää tosin saada se ensimmäinenkin käyrä pihalle... siihenkin joutuu vähän mittailemaan...

Mitenkäs kun tiedät jo ilmeisesti asiasta enemmän kuin minä, niin ei taida saada useita simulaatioita peräkkäin automaattisesti, vaan joutuu koodaamaan jotain apua asiaan? Siinä loppuu tieto-taito kesken ja opetteluintokin tyssää ajanpuutteeseen(yksi kurssi visualbasicia lukiossa ei riitä)

...ei taida saada useita simulaatioita peräkkäin automaattisesti, vaan joutuu koodaamaan jotain apua asiaan?

Jos on tehny konfiguraatiofilut valmiiksi niin voi muistaakseni ajaa 12 simulaatiota samaan putkeen.

Ja siinä vaiheessa kun niitä käyriä on 46kpl, ja kaikki suurinpiirtein samanlaisia (eroja tehoalueen laajuudessa yms), rupee olemaan melko arpapeliä et mikä niistä käyristä on oikeesti paras.

Asian voi kyllä laskea matemaattisen yksikäsitteisesti jos tuntee vaihteistovälitykset ja tietää mihin vehjettä on tarkoitus käyttää. Toinen ongelma on sitten se että mihin simulaattorin tarkkuus riittää, ja kuinka hyvin se on kalibroitu tähän todellisuuteen. Vakavasti puhuen ne ei ole mitään läpihuutojuttuja, ja tuo epätarkkuus voi romuttaa koko hankkeen.
Kannattaa muistaa että Mota on 1-d simulaattori, joten siihen ei mallinneta mitään 3-ulotteista koneen geometriaa, joten väkisinkin jotakin jää asiasta puuttumaan. Lisäksi Motan palomalli on melko .. yksinkertainen.

...ei taida saada useita simulaatioita peräkkäin automaattisesti, vaan joutuu koodaamaan jotain apua asiaan?

Jos on tehny konfiguraatiofilut valmiiksi niin voi muistaakseni ajaa 12 simulaatiota samaan putkeen.

Joo. 12 on se määrä, joita niitä saa kerrallaan ajoon ihan ns. vakiona.

Tässä nyt on viime aikoina alkanut askarruttamaan varsin perustavaa laatua oleva kysymys. Mikä voima mopoa liikuttaa? No moottoriltahan se voima tulee ja moottorista ilmoitetaan yleensä teho ja vääntömomentti, mutta mikä on se voima mikä tekee työtä? Eli siis kumpaa arvoa sitä oikeastaan niistä dynopapereista kannattaa tarkastella tehoa vai vääntömomenttia? No periaatteessahan ne ovat sama asia. Teho on laskettavissa vääntömomentista ja kierroksista. Mutta jos ajatellaan, että laite olisi saatava kulkemaan mahdollisimman kovaa, niin kumpi sitä liikuttaa, vääntö vai teho?

Itse viritellessä olen ollut huomaavinaan, että vaikka dynolappu näyttää toiselle setille kovempia teholukemia (yhtä laajalla alueella), niin käytännössa se ei perseen alta livahdakkaan yhtä hätäsesti kuin vekotin, joka antaa paremmin vääntöä (toisin sanoen alhaalta voimakas moottori tuntuu tehokkaammalta).

Tehohan se on joka tekee työtä.

Tässä nyt on viime aikoina alkanut askarruttamaan varsin perustavaa laatua oleva kysymys. Mikä voima mopoa liikuttaa? No moottoriltahan se voima tulee ja moottorista ilmoitetaan yleensä teho ja vääntömomentti, mutta mikä on se voima mikä tekee työtä? Eli siis kumpaa arvoa sitä oikeastaan niistä dynopapereista kannattaa tarkastella tehoa vai vääntömomenttia? No periaatteessahan ne ovat sama asia. Teho on laskettavissa vääntömomentista ja kierroksista. Mutta jos ajatellaan, että laite olisi saatava kulkemaan mahdollisimman kovaa, niin kumpi sitä liikuttaa, vääntö vai teho?

Ensimmäisenä pitää erottaa "vääntö" (ne legendaariset alaväännöt yms mopopoikajutut) ja vääntö (newtonmetrit tietyllä kierrosluvulla) toisistaan. Vaikka ne toisaalta on sama asia (jos kone vetää hyvin alhaalta se tuottaa alakierroksilla monta newtonmetriä vääntöä), ei alakierroksien toimivuutta ja vääntöä sovi silti pitää samana asiana.

Takapyörälle asti saatu vääntöhän sitä mopoa liikuttaa. Kyseinen vääntö laittaa takapyörän pyörimään ja mopon liikkeelle. Vääntöhän on oikeastaan se voima joka akselia kiertää. Virittämisessä onkin ideana saada lisättyä takapyörällä vaikuttavaa vääntöä.

Jotta asia ei ihan NÄIN yksinkertaiseksi menis, tulee mukaan kierrosnopeus. Nimittäin "mikä matkassa hävitään se voimassa voitetaan". Eli, jos toinen moottori tuottaa 100Nm @ 5000rpm ja välityssuhde on 8:1 sekä toinen moottori 50Nm @ 10000rpm ja välityssuhde on 16:1, vaikuttaa takapyörällä täsmälleen yhtä suuri vääntö samalla kierrosluvulla. Tämän vuoksi onkin otettu käyttöön yksikkö Teho joka kertoo minkäverran voimaa on käytettävissä mutta ei kerro erikseen mikä on vääntö tai kierrosluku. Noiden kahden esimerkkimoottorin teho on siis sama (molemmissa tapauksissa takapyörällä oli 625rpm kierrokset ja 800Nm vääntö).

Tästä pääsemmekin siihen että jos kuminauha-skoden maksimivääntö on kierrosluvulla 9500rpm ja maksimiteho kierrosluvulla 10000rpm, pitää variaattori säätää pitämään moottorin kierrokset 10k rpm:ssä EIKÄ 9500:ssa. Miksikö? Olettaen että kyseessä ei ole mikään erikoistapaus (esim 9500rpm-10krpm alueella tehokäyrä on vaakasuoraa viivaa), saadaan 10krpm kierroksilla ja kevyemmällä välityksellä takapyörälle suurempi vääntö kuin 9,5krpm kierroksilla ja raskaammilla väleillä. Sama pätee hieman muunneltuna vaihteellisiinkin (vaihde pitää vaihtaa hieman maksimitehon yläpuolella eikä hieman maksimiväännön yläpuolella) ja samasta syystä, jos mopo on välitetty oikein (ja tehoalue yms riittä), mopo saavuttaa huippunopeutensa maksimitehon kierrosluvulla.

Itse viritellessä olen ollut huomaavinaan, että vaikka dynolappu näyttää toiselle setille kovempia teholukemia (yhtä laajalla alueella), niin käytännössa se ei perseen alta livahdakkaan yhtä hätäsesti kuin vekotin, joka antaa paremmin vääntöä (toisin sanoen alhaalta voimakas moottori tuntuu tehokkaammalta).

Tossa tilanteessa varmaan kannattaa tarkistaa että pitääkö dynotulokset yhtä todellisuuden kanssa. Lisäksi yläjengoilla laulava kone vaatii lyhyemmät välitykset kuin maltillisemmin kiertävä kone vaikka ylhäältä laulava kone kulkisikin kovempaa.

Lanseerasin tuossa hetki sitten NAPALMIMOOTTORIN!!! Oletettavasti teho on noin 2,5 kertaa normaalia bensakonetta suurempi, onhan se sentään NAPALMIA mikä koneessa räjähtää. Ostajille tiedoksi kuitenkin se että tehosta ei ole takuita. Eihän se napalmi kuitenkaa oo muuta kuin hyytelöityä bensaa...... Ei vaihto-eikä palautusoikeutta. Muutostyöt normaalista bensakoneesta alkaen 500e, napalmipötkylät maksaa 10e/ 1kpl 100g pötkylä.

Periaatekuva koneesta:

http://www.motot.net/galleria/showphoto ... /cat/23879

E: tuossa on siis ideana, että pötkylää syötetään tasaisesti koneeseen päin, jolloin mäntä haukkaa joka kerta räjäytettäväksi sopivan palan ainetta. Kyseinen syöttölaitteistohan vastaa karkeasti "tavismoottoreiden" ruiskua tai kaasutinta.

Hieno veto betalta Mitä CAD softaa muutes beta käyttää? Tahtoo saman.

Mastercam X:ältä toi näyttää mun silmään...

Beta mää saan varmaan huomenna koulussa koneistettua sulle ne loput koneenosat ni pääset kasailemaan.

Lanseerasin tuossa hetki sitten NAPALMIMOOTTORIN!!! Oletettavasti teho on noin 2,5 kertaa normaalia bensakonetta suurempi, onhan se sentään NAPALMIA mikä koneessa räjähtää...

Periaatekuva koneesta:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... /cat/23879

E: tuossa on siis ideana, että pötkylää syötetään tasaisesti koneeseen päin, jolloin mäntä haukkaa joka kerta räjäytettäväksi sopivan palan ainetta...

Hieno veto betalta Mitä CAD softaa muutes beta käyttää? Tahtoo saman.

Kerrassaan loistava tuo Betan idea! Tuossa pitää vaan muistaa teroittaa männän reuna hyvin, niin palan leikkaus sylinteriin syötettävästä napalmipötköstä menee sujuvasti isommillakin kierroksilla.

Betan käyttämä CAD-softa taitaa olla se kaikkien himoitsema Paint. Se vaan on niin kallis, ettei siihen ole varaa kuin Bill Gatesilla ja Betalla.

Mutta sitten ihan tälleen asian viereen, että onkos kuinka moni teistä harrastanut kaasarin neulojen valmistusta? Itsellä on asiasta vain hyviä kokemuksia vaikka valmistusmenetelmät ovatkin varsin alkeelliset: pylväsporakone(tai käsipora ruuvipenkissä) ja rälläkkä. neula-aihiona toimii messinkijuotostanko, sattuu olemaan juuri oikean paksuista. Itse aloin neuloja tehdä siinä vaiheessa kun ostamissani kaasareissa neulat oli pilattu hiomalla kärki liian ohueksi, josta seurauksena valtavaa röpellystä puolikaasulla. Lisäpotkua neulan valmistukseen antoi valmiiden neulojen hinnat, jotka ovat jotain aika huimaa.
Omavalmisteneulalla mopon käytös on molemmilla(juu, kaksi kertaa vasta on tullut neula sorvailtua) kerroilla parantunut huomattavasti.

ps. kohta pääsee leikkimään motalla

Minä oon tenhy nauloista neuloja, kun sattu olemaan laatikollinen pyöreitä ja sopivan mittasia.
Mitä ny eilen tein mikroautoon niin hioin ensin vaan pään sopivaksi, ei millään lähteny käyntiin.
Sitte otin 2cm matkalta todella vähän paksuutta pois niin on jo seokset kohillaan.

Lanseerasin tuossa hetki sitten NAPALMIMOOTTORIN!!! Oletettavasti teho on noin 2,5 kertaa normaalia bensakonetta suurempi, onhan se sentään NAPALMIA mikä koneessa räjähtää. Ostajille tiedoksi kuitenkin se että tehosta ei ole takuita. Eihän se napalmi kuitenkaa oo muuta kuin hyytelöityä bensaa...... Ei vaihto-eikä palautusoikeutta. Muutostyöt normaalista bensakoneesta alkaen 500e, napalmipötkylät maksaa 10e/ 1kpl 100g pötkylä.

Periaatekuva koneesta:

http://www.motot.net/galleria/showphoto ... /cat/23879

E: tuossa on siis ideana, että pötkylää syötetään tasaisesti koneeseen päin, jolloin mäntä haukkaa joka kerta räjäytettäväksi sopivan palan ainetta. Kyseinen syöttölaitteistohan vastaa karkeasti "tavismoottoreiden" ruiskua tai kaasutinta.

Eikö napalmi reagoi heti hapen/ilman kanssa?

Emmävaantiijä, ei kukaan oo niin hullu että oikeesti yrittäis tollain tehä moottoria, koko juttu oli ihan aprillipäivän kunniaksi kirjoteltu...

Napalmihan on lähinnä hyytelöityä bensaa (ja mahdollisesti palamista terävöittäviä, happea sisältäviä ainesosia mukana tyyliin nitrometaani), joten eikait sen mitenkään erikoisesti pitäis syttyä. Tietenkin siihen voi laittaa jotain itsesyttyvää litkua mukaan. Mutta tietääkseni tää ei oo räjähdetopikki...

Morjees!

En oikeen keksin viksumpaa aluetta kysyy tätä, mut asiaan:

Eristetäänkö 4t moottoreissa putkia tehollisista syistä vai aivan jostain muista. Mulle nyt ei tuu mielee ku et lämmöt nousee putkes ja ehkä siinä sivussa virtausnopeudetkin, vai onko tää pelkästään rossimiesten juttuja ettei housut pala putkeen ?
Sit toinen juttu, ei oo mitää käsitystä mitä nois crossivehkeis (4t) toi powerbomb alkukäyrä auttaa? Kun niitä kuitenkin valmistetaan ja käytetään nii ei ne nyt ihan turhii voi olla kuitenkaan.
Kiitos ja anteeksi