Viilaustopic

Jos käyttää kaupan teharia niin se Teknokaasun Enox on moneen kertaan todettu hyväksi. Jos tekee itse putken, niin nyrkkisääntönä voi pitää että putken pituus männältä vastakartion loppupäähän on 750-780mm niin se on aika lailla hehtaarilla. 780-800mm pitkä putki toimii helvetin hyvin viilaamattomalla aukolla, mutta 750mm putki oikeastaan jo vaatii sen viilauksen että tehoalue ei jää ylhäältä vajaaksi.

Sattuisiko olemaan tietoa, kuinka pitkä tuo enox on?

Taitaa olla jotain noin 850mm luokkaa.

Giannellin (oletettavasti tämän "vanhanmallin" version) oon ite todennut hyväksi putkeksi jos ei itse halua tehdä putkea, eikä halua alakauttaista / kallista putkea.

Parhaiten on toiminut SCR Racing line 50cc putki 50-55cc koneissa.
70cc versio sitte 70-80cc koko luokassa.

Nyt siis meinaan sitä, jos tavoitellaan korkeille kierroksille (+12krpm) tehoja ja suuria huippukierroksia (14-15krpm, jopa enemmän).

Giannellista on montaa eri versiota.
Ite oon käyttäny Derbi Sendan versiota.. Derbi DRD PRO:n näyttäisi ihan järkevältä myös, mut menee oikealta puolelta.

Enox toiminee iha ok kans, mut sillä vaikuttaisi jäävän kierroksia pois jonkun verran verrattuna giannelliin.

Pyttyä ja palotilaa muokkaamalla voi toki saada noilla kaupan putkilla koviakin teholukemia sekä kierroksia, mut loppujen lopuksi voi päästä helpommalla tekemällä järkevimmillä mitoilla kokonaan uuden putken alusta lähtien.
Vaatii paljon työtä ja testaamista siis.. t: kokemusta on

Epäilemättä vaatii paljon kärsivällisyyttä, kun noita alkaa oikein hieromaan...

Millä hehtaarilla tuon Gianellin pituus on vastakartion päätyyn? Loppupillin sisähalkaisija?

Oletko koskaan mittaillut pakokaasun lämpöjä putkesta?

Asiasta seitsemänteen... Satutko muistamaan paljonko am6 mäntä jää YKK'ssa reunastaan alle sylinterin pinnan tason? Virittelin exceliä, jolla voi laskea aukioloaikoja työn alla olevaan sylinteriin, mutta tuo tieto puuttuu, kun mopo on ajossa.

Giannellin pituus noin 800mm luokkaa +/-10mm, eli melko epätarkka mitta, mut "sinne päin" kuitenkin.
Loppupillin sisähalkaisija yllättävän suuri...19mm
M8 pultilla testasin rajoittaa tuota, mut oli vain negatiivista vaikutusta tehoihin.

Yleensä niissä 'oikeasti tehokkaissa' vehkeissä (tässä kokoluokassa) putken loppupillin sisähalkaisija 15-16mm luokkaa.
Esim. SCR RL50 putkessa tuota luokkaa loppupillin halkaisija ja pituus 700mm luokkaa muistaakseni.

En oo pakolämpöjä mittaillut.
On yks kiinan egt mittari antureineen, mut reagoi liian hitaasti lämpötilamuutoksiin.. eli ei kovinkaan hyödyllinen.

AM6 113 pytyllä deck korkeus ollu noin millin luokkaa (eli männänlaki jää millin ytp alle @ ykk).. riippuen alatiivisteen paksuudesta ja männän puristuskorkeudesta (voi olla pientä heittoa kiinamännissä)

Kiitos. Tältä pohjalta onkin nyt helppoa kokeilla viilausten ja sylinterin laskun vaikutuksia ajoituksiin.

Koskemattomana porauksen jäljiltä kun passaa huuteluiden alareunat AKK:hon höyläämällä millin sylinterin alapäästä ja käyttämällä 0,2mm tiivistettä näyttää seuraavalta (millin vakioa matalampi mäntä):
Pako 180
huuhtelut 123
boost 99
blowdown 28,5

Viilaus:
pako 2mm 192
huuhtelut 0,5mm 127
boost 3,5mm 127
blowdown 32,5

Olisivatko nuo kohtuullisesti hehtaarilla näissä härveleissä? Kannattaisiko c-portti ottaa vähän ylemmäksi muita huuhteluita?
Jos huuhteluita ei viilaa ylös, niin ajoitus jää noin 123:een, mutta blowdown vastaavasti kasvaa hiukan yli 34:n. Olisiko vinkkiä, kumpaa kannattaa painottaa huuhteluajoitusta vai blowdownia? Pakoaukon leveys 69%.

millin korotus pakoon ja korottamaton huuhtelu tuottaisi seuraavia arvoja:
pako 186
Huuhtelu 123
blowdown 31

Huuhteluiden pinta-alat sylinterin seinällä lienevät hieman kasvaneet porauksen myötä, mutta en ole tehnyt vertailevaa mittausta.

Kuriositeettinä laskin vielä 43mm iskulla, ilman alatiivistettä, 0-deck, pakoon millin korotus:
Pako 192
huuhtelut 137,5
blowdown 27,5

Jos kannessa olisi sorvausvaraa ottaa mäntä millin yli dekin (tai millin dekkilevy), alhaalta höyläisi millin, ja pakoa korottasi 2mm:
Pako 192
huuhtelut 131
Blowdown 30,5

Kuutioita olisi siis 65cc vakiosylkässä noilla ajoituksilla.

Kuutiota tulee vajaat 55cc 43mm iskulla ja 40,3mm porauksella.

Aloitat tuosta, niin siitä on hyvä lähteä kehittelemään

pako 186
Huuhtelu 123
blowdown 31

Ja pystyy helposti testaamaan, hyötyykö moottori/putki kombinaatio pidemmistä aukioloajoista (pois lukien blowdown), laittamalla paksumpaa alatiivistettä.
Tässä toki täytyy pitää mielessä, että samalla muuttuu myöskin squishvälys eli palotilan tilavuuskin muuttuu jolla on kaikista selvin vaikutus.

painottaa huuhteluajoitusta vai blowdownia

Tuohan on nyt kans vähän semmonen asia, mihin ei voi antaa selkeätä vastausta, koska sitä ei oikeastaan ole.
Riippuu paljon putkesta, ja paljonko on tehollista pinta-alaa (blowdown, huuhteluilla yhteensä)

Että testaamalla se selviää, miten saa lisää tehoa.
Pieniä muutoksia tekemällä ja testaamalla riittävästi, saa aina lisää osaamista ja jos suunta on oikea, moottoristakin irtoaa aina lisää voimaa muutoksien jälkeen.

Pakoaukon leveys 69%.

1-osaiselle pakoaukolle max. leveys 70-73% luokkaa mitä sille kannattaa viilailla..sekin riippuu paljon pakoaukon muodosta (eli miten paljon rengas/renkaat pääsee pullistumaan pakoaukkoon > lisää rasitusta), et milloin alkaa renkaita menemään poikki kovilla kierroksilla.

Yhtäkään kertaa ei ole mennyt laadukas männänrengas am6 pytyssä viilattuna, vaikka pakoaukolla ollutkin enimmillään jotain 72% luokkaa leveys jos en väärin muista.
Sen sijaan kiina/taiwan m-renkaat katkeaa jo kun on riittävästi kierroksia..ja hyvin äkkiä..

Kuutiota tulee vajaat 55cc 43mm iskulla ja 40,3mm porauksella.

Aloitat tuosta, niin siitä on hyvä lähteä kehittelemään

pako 186
Huuhtelu 123
blowdown 31

Ja pystyy helposti testaamaan, hyötyykö moottori/putki kombinaatio pidemmistä aukioloajoista (pois lukien blowdown), laittamalla paksumpaa alatiivistettä.
Tässä toki täytyy pitää mielessä, että samalla muuttuu myöskin squishvälys eli palotilan tilavuuskin muuttuu jolla on kaikista selvin vaikutus.

Totta, konservatiivinen lähestymistapa on aina varmin.

Tuolla pitkällä iskulla tulisi todellakin se 65cc, kun tämä on 44mm porauskokeilu. PV:n italialainen GPM mäntä, joka on dekkikorkeudelta 1mm matalampi ja kuperampi laelta. Renkaat ovat kyllä ihan asiallisen näköiset, mutta valusellaiset. Rengasuran tapit tulevat pakoaukon sivuille, mutta ulkopuolelle. Voisi olettaa, että renkaiden pullistelun kannalta huonompi, kuin toisella puolella mäntää. Rengaspaksuus vajaa 1,5mm. Saas nähdä, miten toimii...

Tuota, tuota..

Laskin nyt ihan äkkiseltään, mihin suuntaan ensinnäkin ne huuhteluaukkojen aukioloajat menee.
Deck korkeus: 1mm , iskunpituus 39mm, kiertokanki 85mm
> 130* aukioloaikaa huuhteluilla

Sitten +4mm isku, eli 43mm, muuten samat mitat:
> n. 150*

Mäntä voi tulla enintään n. 1,5mm ytp yli, eli deck korkeus -1,5mm.
> n. 135*

Männän puristuskorkeutta muuttamalla ei saa aukioloaikoja alle 135*.

Jo 1,2mm männänrenkaat ovat turhan paksut jos meinaa ottaa kierroksia koneesta, niin en missään nimessä laittaisi mäntää jossa 1,5mm renkaat.
Lepattaa jo melkoisesti kun kone kiertää vaikka edes yli 13,000rpm (männän nopeus vakio iskulla yli 16,8m/s, 43mm iskulla se on jo yli 18,6m/s).

Pakoaukon sivuille jäävät renkaiden tapit rajaa myös pakoaukon leveyttä, riippuen toki mihin kohtaan on asennettu.
Tai osuu päähuuhteluaukkojen kohdalle.

Mut sitä kannattaa miettiä ihan tosissaan, aikooko ihan pelkän rakentelun iloksi mennä vaikeimman kautta ja saada lopputuloksena vähemmän voimaa, ja mahdollisesti huomattavan paljon enemmän ongelmia ratkottavaksi, vai onko ennemmin ideana saada lisää voimaa kehittämällä moottoria myös teoriapohjalta (jolloin myös ite oppii paljon 2-tahtisen sielunelämästä tässä tapauksessa).

Oikeastaan aina moottoria rakentaessa tulee vastaan ongelmia.
Mitä suurempia muutoksia tekee moottoriin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tulee vastaan ongelmia ratkottavaksi että siitä saa luotettavan / kestävän > voi kaivella lisää voimaa irti koneesta.

Tuossakin tosiaan kadottaa aina lisää potentiaalia moottorista, kun poraa sylinteriä isommaksi, johtuen hyvin rajallisesta tiivistepinnasta (joka rajoittaa huuhtelukanavien muutoksia).
Käytännössä 70cc moottorista saa parhaimmillaan saman verran tehoa mitä 50cc moottorista, eli ei kovin hyvä.. 80cc menee jo sitäkin huonompaan suuntaan vakio iskulla.

Nykyään kun moottorikoneistus on sen verran hintavaa, niin sylinterin porauskaan ei ihan ilmaista ole (50-60€ hintaluokassa normaalisti).
Porauksen hintaan saa jo käytetyn airsal 70cc ilman mäntää, uusi mäntä (ensin mittaa sylinteriputken sisähalkaisijan mikrometrillä, ja sen mukaan tilaa männän) noin 40-70€ hintaluokassa riippuen minkälaisen haluaa.

48mm poraus + 43-45mm isku ja 90-94mm kiertokanki, niin sekin jo toimiva yhdistelmä.
Airsalissa on varaa max. 44-45mm iskulle ilman et huuhteluaukkojen aukioloajat karkaa käsistä.

Potentiaalia löytyy tällöin saada aika helposti yli 20hv.
Mut hintaa tulee toki reilusti enemmän mitä 50cc.. eli tässä tulee kans mietinnän aiheeksi, haluaako vain tehoa vai haluaako virittää halvalla (= yleensä tarkoittaa sitä, miten paljon voi tehdä koneelle.. ei tule heti budjetti vastaan, jos tulee eka tai toinenkin laakeririkko jotka on hyvin yleisiä siinä vaiheessa kun koneesta alkaa irtoomaan reippaammin voimaa ja kierroksia).

Ja joo.. sitäkin jotkut perustelevat turhan herkästi että isommalla kuutiotilavuudella mopo liikkuu pirteämmin eikä ole on/off tyyppinen. Eli joko vetää tai ei vedä.
Kyllä sen 50-55cc koneen saa tuottamaan liki samanlaisen tehokäppyrän mitä 70cc moottori ainakin 6,000-7,000rpm alkaen -- tekijästä kiinni.

Se tekee sen moottorin tekemisen paljon haastavammaksi kun lisää omiin tavoitteisiin sen moottorin toimivuuden alle tehoalueenkin.

Tuota, tuota..

Laskin nyt ihan äkkiseltään, mihin suuntaan ensinnäkin ne huuhteluaukkojen aukioloajat menee.
Deck korkeus: 1mm , iskunpituus 39mm, kiertokanki 85mm
> 130* aukioloaikaa huuhteluilla

Sitten +4mm isku, eli 43mm, muuten samat mitat:
> n. 150*

Mäntä voi tulla enintään n. 1,5mm ytp yli, eli deck korkeus -1,5mm.
> n. 135*

Männän puristuskorkeutta muuttamalla ei saa aukioloaikoja alle 135*.

Antamani lukemat perustuvat ihan todellisiin mitattuihin poratun sylinterin aukkojen korkeuksiin (pakoa oli viilattu noin milli ylös vakiokoossa) ja siihen, että männänkorkeus on n.1mm matalampi. Poraushan vaikuttaa kanavien korkeuksiin myös. Eli noita ei ole johdettu näppituntumalla vakioporauksella olevasta sylinteristä.

Jo 1,2mm männänrenkaat ovat turhan paksut jos meinaa ottaa kierroksia koneesta, niin en missään nimessä laittaisi mäntää jossa 1,5mm renkaat.
Lepattaa jo melkoisesti kun kone kiertää vaikka edes yli 13,000rpm (männän nopeus vakio iskulla yli 16,8m/s, 43mm iskulla se on jo yli 18,6m/s).

Pakoaukon sivuille jäävät renkaiden tapit rajaa myös pakoaukon leveyttä, riippuen toki mihin kohtaan on asennettu.
Tai osuu päähuuhteluaukkojen kohdalle.

Totta on, että renkaiden paksuus on kompromissi. Lepatusta voi vähentää asettamalla alemman renkaan päittäisvälyksen isommaksi kuin ylemmän. Nähtäväksi jää paljonko.

Tässä vaiheessa isku tulee olemaan vakio ja nuo 43mm iskun laskelmat ovat enemmäkin kuriositeettejä, mutta perustuvat siis kuitenkin todellisiin mittoihin.

Renkaiden tapit eivät kuitenkaan osu niin lähelle, etteikö pakoaukkoa voisi maksimoida levyssuunnassa, eli varaa on leventää, jos tuntuu siltä.

Mut sitä kannattaa miettiä ihan tosissaan, aikooko ihan pelkän rakentelun iloksi mennä vaikeimman kautta ja saada lopputuloksena vähemmän voimaa, ja mahdollisesti huomattavan paljon enemmän ongelmia ratkottavaksi, vai onko ennemmin ideana saada lisää voimaa kehittämällä moottoria myös teoriapohjalta (jolloin myös ite oppii paljon 2-tahtisen sielunelämästä tässä tapauksessa).

Oikeastaan aina moottoria rakentaessa tulee vastaan ongelmia.
Mitä suurempia muutoksia tekee moottoriin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tulee vastaan ongelmia ratkottavaksi että siitä saa luotettavan / kestävän > voi kaivella lisää voimaa irti koneesta.

Ideana on siis tuo jälkimmäinen, että itse räpeltämällä oppii enemmän ja sen lisäksi jonkinlainen sleeper idea, eli vakion näköisillä kamoilla mukavasti voimaa. Kokeillaan ekaksi vakioputkella, miedoilla ajoituksilla ja katsotaan mitä tulee eteen.
Yksi pöhkö idea on laskeskella putken mittoja ja piilottaa isokokoisen vakioputken sisään uusi suoraosuus ja vastakartio. Näyttäisi karkeiden mittojen puolesta saavan tehtyä aikalailla suoralla tötteröllä. Katsotaan jaksaako mennä niin pitkälle.

Tuossakin tosiaan kadottaa aina lisää potentiaalia moottorista, kun poraa sylinteriä isommaksi, johtuen hyvin rajallisesta tiivistepinnasta (joka rajoittaa huuhtelukanavien muutoksia).
Käytännössä 70cc moottorista saa parhaimmillaan saman verran tehoa mitä 50cc moottorista, eli ei kovin hyvä.. 80cc menee jo sitäkin huonompaan suuntaan vakio iskulla.

Siltä pohjalta, mitä olen virtauspenkin kanssa aiemmin oppinut, tuota tiivistepinnan ongelmaa voi jonkin verran kiertää, koska huuhtelulähdöissä ja kanavissa ainakin vakiosylkässä on muitakin rajoittavia tekijöitä, niin virtauksen, kuin pulssimaisen virtauksenkin näkökulmasta. Uskoisin, että lohkon puolen huuhtelukanavien kautta tapahtuvaa huuhteluvirtausta yliarvioidaan suhteessa suoraan sylinterin puolelta tulevaan virtaukseen, koska virtaus kanavaan lähtee liikkeelle aina suuaukon reunoilta, eikä keskeltä, sekä voimakkain virtaus on lähdössä aina kanavan lyhimmällä seinällä. Pinta-alojen järkevillä asteittaisilla muutoksilla, vaikka vääräänkin suuntaan, voi pelata pulssimaisuuden kanssa ilman, että tärvää tasaista virtausta.

Kompromissejahan nämä kaikki moottoriviritykset aina ovat. Tässä projektissa niitä varmasti riittää. Ajatusta ja kokemusta on kuitenkin hieman enemmän, mitä aloittelijamaisuuden läpi pääsee paistamaan. Tyhmiä kysymyksiä kysymällä kuitenkin ylensä oppii jotain ja muista moottorijutuista on aika paljonkin kokemusta.

Nykyään kun moottorikoneistus on sen verran hintavaa, niin sylinterin porauskaan ei ihan ilmaista ole (50-60€ hintaluokassa normaalisti).
Porauksen hintaan saa jo käytetyn airsal 70cc ilman mäntää, uusi mäntä (ensin mittaa sylinteriputken sisähalkaisijan mikrometrillä, ja sen mukaan tilaa männän) noin 40-70€ hintaluokassa riippuen minkälaisen haluaa.

Erittäin totta. Enemmän tehoa halvemmalla, mutta vähemmän hupia.

Ja joo.. sitäkin jotkut perustelevat turhan herkästi että isommalla kuutiotilavuudella mopo liikkuu pirteämmin eikä ole on/off tyyppinen. Eli joko vetää tai ei vedä.
Kyllä sen 50-55cc koneen saa tuottamaan liki samanlaisen tehokäppyrän mitä 70cc moottori ainakin 6,000-7,000rpm alkaen -- tekijästä kiinni.

Se tekee sen moottorin tekemisen paljon haastavammaksi kun lisää omiin tavoitteisiin sen moottorin toimivuuden alle tehoalueenkin.

Näin on. Jos tuon kuuskymppisenä oikeasti saa toimimaan kivasti, niin sehän voi olla aika mukavakin kompromissi erilaisista asioista.

Otetaas tommonen muokattu kiinapytty (am6, 40,3mm) esimerkiksi. (jääny vanhan läppärin kiintolevylle kuvat kanavien muoteista...ja kuvan pytty pistetty eteenpäin ajat sitten)


Tuossa kun näkyy punaisella rajattu alue, joka on jo tuossa koossa hyvin hankala saada sulavaksi mahdollisimman reilulla pyöristyksellä -- niin sitäkin oon tarkoittanut, että joutuu täyttämään isommalla porauksella jos aikoo saada reilun pyöristyksen sylinteriputken puolelta huuhtelukanavaan.

Jos pää- ja apuhuuhtelukanavien sisäkurvi on lähes suora, karkaa virtaus hyvin herkästi siitä aiheuttaen reilusti pyörteilyä sotkien lopulta koko huuhtelutapahtumaa.
Seos kun ei tykkää äkkinäisistä suunnan muutoksista.

Nimenomaan siis se sisäkurvi tulee ongelmaksi, mistä oon tainnut muutaman kerran joissakin viesteissäni maininnut(?).
Ero on tosiaan aika huomattava, kun saa sen sisäkurvin tehtyä kunnolliseksi ja tilavuuden pidettyä ~samana.

Huonosti toimivalla putkella toki huono lähteä sylinterin muutoksia sen kummemmin tekemään.. siks melkeinpä heti olisi paras aloittaa toimivalla putkella.
En tiedä, minkä mopon vakio putkea tarkoitit, mut oikeastaan mikään vakio putki ei ole toiminut järin hyvin johtuen siitä että on tarkoitettu turhan pienelle huipputeholle, bmep:lle ja laajalle toiminta-alueelle.


Mut näin vaan ite ajattelen asian.

Tuossa onkin hyvännäköinen pyöristys, joka kääntyy sylinterin puolelle. Sylinterin puolelle kääntyvästä pyöristyksestä on hyötyä etenkin siinä tapauksessa, jos männän helma ei peitä tuota kohtaa, kun huuhtelut lähtevät aukeamaan. Ainakin pitkällä veivillä ja matalalla/sivulta avoimella männällä pitäisi olla hyvä ratkaisu. En ole vielä katsonut, miten tuossa omassa kombossa käy, mutta näissä männäntappi on kyllä aika alhaalla vakiokangella. Toinen hyöty materiaalin lisäämisestä tuohon tulee siitä, että kanavan lyhyt seinä pitenee, eli sisä- ja ulkoseinä tulevat pituudeltaan lähemmäksi toisiaan. Noiden seinien pituusero tietenkin muuttuu männän liikkumisen mukana, mutta sisäpinta on aina kuitenkin lyhyempi.

Vaikka tuo PV:n mäntä on aika antiikkinen, niin siinä on kyllä hyvää se, että materaalivahvuuden puolesta itse männänhelmaan saa aukon kohdalla sekä leveyttä, suoruutta, että pyöristystä ihan eri tavalla kuin am6 mäntään, jossa helmoja tapin ympärillä tukeva vahvike estää männän muokkaamista ilman että helmat heikkenevät merkittävästi.
Toinen hyvä puoli juuri noiden huuhteluiden muodon näkökulmasta on korkeampi kupu, joka auttaa virtausta sylinteriin, kun huutelut eivät ole kovin ideaaliset muodoltaan. Kunnolla kaartavilla huuhteluilla matalampi kupu olisi varmasti parempi, sekä virtauksen, että palotapahtuman kannalta (pienempi palotilan pinta-ala). Voisi olettaa, että tällaisessa poratussa versiossa isompi kupu saattaisi mennä enemmän hyödyn puolelle. Tietenkin tehollinen huuhtelupinta sylinterin päässä kuvun myötä pienenee, mutta porauksen myötä se kasvoi leveyssuunnassa, kun loppusupistuksesta lähti pari milliä pois. Takahuuhtelun suuntaus myös muuttui hieman keskemmälle, mutta noita suuntauksia oli tarkoitus muutenkin muokata juuri siihen suuntaan ja sen lisäksi vielä pystysuuntauksia.

Rieju MRT putkesta on siis kysymys, eivätkä odotukset vakioputkelta ole kovinkaan suuret. GSF:n mukaan huipputeho kurittomana vakiona vähän päälle 8000rpm katti paikallaan. Ilmaletkun irrotuksella pomppasi huipputeho 9000 kierrokseen, mutta vääntö hieman laski. Tulppaamisella huipputeho pysyi samalla kierrosluvulla, mutta kasvoi verrattuna vakioon takaiskuventtiilisysteemiin, joka päästää putkeen ilmaa, mutta ei pakokaasua ulos. Putki on tietenkin niin ratkaiseva, että se täytyy vaihtaa tai muokata, jos haluaa harrastuksen lisäksi jotain hiukan merkittävämpääkin tulosta. Tuo vakiotuubi on pituudeltaan n.1050mm ja aika paksu. Katselin, että sinne voisi saada aika mukavasti rakennettua uuden tasapaksun ja vastakartion sisään n.800mm kokonaispituudella, niin että diffuuseriosuus myös lyhenee. Jos nyt haluaa askarrella.
Ekaksi voisi joka tapauksessa koittaa mitä katin poisto tekee vakiosysteemeillä, ihan mielenkiinnosta.

60cc ja isommat kierrokset vaatisi ainakin FOS pipen mukaan sylinterilähdön poraamisen isommalle alkupätkälle. Eli 26mm sisähalkaisija olisi hyvin kohdallaan. Täytyy nyt vielä mittailla ja vertailla rajoituksia eri putkilaskureiden tuloksiin, että onko vakioputken piilomuokkaus jo lähtökohtaisesti tuhoon tuomittu idea. Sleeper-näkökulmasta olisi kyllä hauska. Vielä kun kiinasta löytyi kolmenkympin PHBN kopio kaikilla lämmitys- tms. letkuliittimillä ja 20mm kurkulla. Vaikka kaasaria ei tietenkään kannata kuumentaa tällaisessa kuviossa.
Rosteri-enoxista saisi kyllä melko hämäävästi vakion näköisen, kun laittasi kiinnikkeet jalan lämpösuojalle.

Vai että PV:n mäntää - mä en muuta sano kuin sen, että jos semmoinen on ihan pakko hankkia niin älä ainakaan osta mitään astu-kakkoseen tyyppistä, tai forte-majoria. Sen vähän mitä niiden kanssa on tullut ränklättyä, noh.. Olisi sen ajan voinut käyttää paremminkin.

Virtauksen pulssimaisuus ja "väärään" suuntaan tapahtuva poikkipinta-alan muutos. Kuulostaa järkevältä - mutta vain osin. Tarkoitat vissiin tilannetta jossa esim. huuhtelulähdön poikkipinta-ala on 7 yksikköä, pidetään tätä lisäksi kanavan pituuden nollapisteenä. Saavuttaessa kanavan pituuteen 35% poikkipinta-alaa on 9 yksikköä, kohdassa 55% alaa on 7,5 yksikköä ja kohdassa 80% enää 5 yksikköä. Lisäksi oletetaan että nollapisteen läpi tapahtuvaa nettovirtaa pidetään vakiona.

Tästähän seuraa (pienessä mittakaavassa) se, että huuhtelukanava itsessään toimii omana "kammionaan" joka "syöttää" putken imun avulla sylinteriin suuremman määrän seosta, mitä huuhteluaukon aukioloajan aikana virtaa seosta nollapisteen läpi - vastaavasti "kammio" sitten täyttyy nollapisteen läpi huuhteluaukkojen sulkeuduttua, luoden toki jonkin asteista pumppaushäviötä.

Yhtä kaikki - mä kyseenalaistaisin tuossa teoriassa sen huuhtelukanavien tilavuuden suhteessa tilavuushuuhteluun ja lisäksi nostaisin esille sen virtauksen "puhtauden" kun seos kiihtyy-hidastuu-kiihtyy huuhtelun aikana. Toki tuota kanavan tilavuuspuolta paikkaa se, että todellisuudessa virtaus nollapisteen läpi alkaa jo itse huuhteluaukkojen ollessa auki.

Kiiwin puolella olit näköjään Ansyksella mallinnellut pakopuolen hommia - onnistuisiko tehdä huuhtelun kertyvä massavirtamallinnus pitämällä huuhtelukanavan sylinteriputken puoleista päätä mittapisteenä ja muuttamalla tuota em. tilannetta siten, että toisessa mallinnuksessa poikkipinta-ala ei kertaakaan pienenisi ja toisessa mallinnuksessa se menisi ylläolevalla logiikalla? Lisäksi jos onnistuisi tarkkailla sitä kuinka pitkällä viiveellä nollapisteen läpi kulkeva massavirta on sama kuin mittapisteen läpi kulkeva massavirta.

Vai että PV:n mäntää - mä en muuta sano kuin sen, että jos semmoinen on ihan pakko hankkia niin älä ainakaan osta mitään astu-kakkoseen tyyppistä, tai forte-majoria. Sen vähän mitä niiden kanssa on tullut ränklättyä, noh.. Olisi sen ajan voinut käyttää paremminkin.

Koitin vähän selvittää etukäteen ja hommasin italialaisen GPM männän. Eihän sekään mikään taideteos ole, mutta ei kiinalainenkaan.

Virtauksen pulssimaisuus ja "väärään" suuntaan tapahtuva poikkipinta-alan muutos. Kuulostaa järkevältä - mutta vain osin. Tarkoitat vissiin tilannetta jossa esim. huuhtelulähdön poikkipinta-ala on 7 yksikköä, pidetään tätä lisäksi kanavan pituuden nollapisteenä. Saavuttaessa kanavan pituuteen 35% poikkipinta-alaa on 9 yksikköä, kohdassa 55% alaa on 7,5 yksikköä ja kohdassa 80% enää 5 yksikköä. Lisäksi oletetaan että nollapisteen läpi tapahtuvaa nettovirtaa pidetään vakiona.

Tästähän seuraa (pienessä mittakaavassa) se, että huuhtelukanava itsessään toimii omana "kammionaan" joka "syöttää" putken imun avulla sylinteriin suuremman määrän seosta, mitä huuhteluaukon aukioloajan aikana virtaa seosta nollapisteen läpi - vastaavasti "kammio" sitten täyttyy nollapisteen läpi huuhteluaukkojen sulkeuduttua, luoden toki jonkin asteista pumppaushäviötä.

Yhtä kaikki - mä kyseenalaistaisin tuossa teoriassa sen huuhtelukanavien tilavuuden suhteessa tilavuushuuhteluun ja lisäksi nostaisin esille sen virtauksen "puhtauden" kun seos kiihtyy-hidastuu-kiihtyy huuhtelun aikana. Toki tuota kanavan tilavuuspuolta paikkaa se, että todellisuudessa virtaus nollapisteen läpi alkaa jo itse huuhteluaukkojen ollessa auki.

Periaatteessa noin, mutta hieman eri asiaa tavoitellen ja muutamaa juttua yhdistellen. Eli varsinaisissa huuhtelukanavissa, jakavan seinän alun ja sylinteriin avautuvien aukkojen välissä pinta-alan laajentamista ei kannata tehdä, jos ei ole pakko, koska virtausnopeudet ovat suuria ja siten tappiotkin ovat suuria. Jos jostain syystä on pakko, esim. ennen tiukkaa mutkaa, niin mahdollisimman pitkällä loivalla kulmalla. Mutta hiukan ennen mutkan apexia pinta-alan pitäsi taas supistua, ettei tule lisää turbulenssia. Tuolla tempulla mutkassa saavutettu hyöty on suurempi kuin laajentamisessa tehty tappio. Mutkaa lähestyttäessä laajentaminen pitäisi painottaa sisäkurvin puolelle, missä virtausnopeus on suurin (virtausnopeus ja pinta-ala ovat käänteisiä). Mutta tämä on vähän asian vierestä.

Kanavien väliseinää jyrsin kanavan pitkän sivun puolelta alaspäin niin, että siltä osin pitkä ja lyhyt seinä (kanavan sisä- ja ulkosivu ) ovat suurin piirtein samanpituisia. Autojutuissa v8 yksitasoimusarjasta saadaan muutama hepo lisää, kun imupuolen lyhyttä seinää (lattiaa) jatketaan plenumiin sivuseiniä alareunoista jatkamalla.

Tiivistepinnan ja (nyt viiston) kanavien väliseinän alun väliin asteittainen laajennus väliseinän alun tasaan ja syntynyt pykälä kanavan alkuun vain pyöristetään. Saadaan kanavien alkupäähän tilavuutta, mistä imeä. Kampikammiosta männän alapuolelta imettävän tavaran virtausnopeus sylinteriputken yli hidastuu ja mutka taittuu helpommin (nopeus ja tilavuus käänteisiä). Koska varsinaisen kanavan (jakavan seinän ) yläpuolella (lohkon puolella), vesivaipan puolella (ja miksei sivuillakin), on tilavuutta ja pyöristetty pykälä, niin painejaukauma kanavan alussa on myös tasaisempi, koska tavara pyrkii imeytymään isommasta tilavuudesta alkavaan kanavaan sisään reunoja pitkin. Samaan ilmiöön perustuu myös se, että tasaisesti supistuva putki (Ikäänkuin olisi putken mitalta tuollasia virtaussuunnan vastaisia pieniä pykäliä tiuhaan peräkkäin.) virtaa paremmin kuin suora. Boundary layer putkessa ei pääse kasvamaan yhtä paljon ja virtausnopeusprofiili on hieman tasaisempi.
Seinien pituuserojen tasaaminen auttaa siinä myös, että virtaus ei painotu niin paljoa lyhimmälle seinälle.
Tuollainen äkkinäinen pykälä kanavan alussa virtaussuuntaa vastaan, kunhan se on pyöristetty ei haittaa sisäänvirtausta, vaikka saattaisi äkkiä niin kuvitella. Äkkinäinen pykälä virtaussuunnassa isompaan pinta-alaan taas on todella huono juttu. Eli tuollainen viritys virtaa bonuksena aikaisempaa huonommin väärään suuntaan.

Saikohan tuosta mitään tolkkua?
Tietenkin täytyy muistaa, että kokonaisuus ratkaisee ja ketjun heikoin lenkki määrittelee saavutettavan hyödyn.

Kiiwin puolella olit näköjään Ansyksella mallinnellut pakopuolen hommia - onnistuisiko tehdä huuhtelun kertyvä massavirtamallinnus pitämällä huuhtelukanavan sylinteriputken puoleista päätä mittapisteenä ja muuttamalla tuota em. tilannetta siten, että toisessa mallinnuksessa poikkipinta-ala ei kertaakaan pienenisi ja toisessa mallinnuksessa se menisi ylläolevalla logiikalla? Lisäksi jos onnistuisi tarkkailla sitä kuinka pitkällä viiveellä nollapisteen läpi kulkeva massavirta on sama kuin mittapisteen läpi kulkeva massavirta.

Tuo kuva oli napattu aiemmasta keskustelusta ja jonkun muun tekemä. Käytin sitä vain selventämään kysymystäni pakovirtauksesta. Olen aika vakuuttunut, että matala harjanne pakokanavan katossa (kunhan se on juuresta leveä lämmönjohtamisen takia) auttaisi kummasti yksiosaisen pakoaukon blowdownia. Ei siis varsinainen "evä". Täytynee kokeilla...

Tulipa taas näissä savutinasioissa aloittelijamainen juttu mieleen...

Vaatiiko ilmajäähdytteisen koneen männän käyttäminen vesijäähykoneessa tavallista suuremman välyksen?