Viilaustopic

Niimpä näkyy säästäis noin 35€ http://www.ebay.com/itm/10pcs-Solid-Car ... 3ceb7da597 . Vegemonillee kiitos neuvosta .

En näe syytä etteikö leveämpi laakeri toimisi, mikäli laakerin neulat osuvat samalle alueelle kiertarissa. Oletko muuten mitannut männänrenkaan päittäisvälystä?

Kiitos!

En ole mitannut männänrenkaan päittäisvälystä.. pitää mitata joku päivä, kunhan löydän rakotulkin.

Mut sylinterin koko seuraavan hoonauksen jälkeen on 47,99mm, jolloin jää 0,04mm välys RM85:sen männällä. Hieman liian pieni välys ainakin omaan käyttöön.

Pitää 15-20h jälkeen tarkistaa männän ja m-renkaan kunto, sekä sylinterin.
Kunhan nyt edes saisin osat.. vähän viivästynyt melkein jokaisen osan saapuminen.

4 satkua voi vielä mennä jos huolellisesti tarkistaa kaiken olevan kunnossa ja "sisäänajaa" mäntää jonkun aikaa, vaikkei näitä pinnoitettuja periaatteessa tarvisikaan. Eli rauhallisesti testailee tarkerteleeko mäntä eikä ihan heti tappikiekkoja. Kampuran ja kiertarin oltava myös ehdottoman suorat. Silti 0.06 - 0.08mm kuullostaisi paremmalta.

Mäntäähän voi myös kokeilla kevyesti käydä läpi (ainakin pakopuolelta) vaikka 800 - 1200 vesihiomapaperilla.

Ja vielä jos toi on takomäntä, silloin kannattaa ainakin olla se 0,05mm vähintään välystä.

Jos se pinnoite sen verran kuluu siitä, että sylinterin koko on tasan 48,00mm, voin vaihtaa RM85:sen männän + 14mm männäntapin neulalaakerin (MXS GP 14x17x16,6mm).
Normaalissa ajossa tuo pinnoite ei juurikaan kulu (tai ainakaan ei pitäisi), joten hoonauksessa lähtee tuo 0,02mm.

Miten suuri vaikutus boostportin koolla on?
Tuossa 70cc Airsalissa se on huomattavasti pienempi vrt. 50cc Airsaliin (kuten myös muut kanavat).

Veikkaan, ettei polttoaine-ilmaseos virtaa tarpeeksi nopeasti ahtaassa kanavassa kun kierroksia on yli 13,000rpm. Huipputeho sijoittunee 13,400-13,800rpm paikkeille.

Bellin kirjasta luin joskus jotain, että boostportin päätehtävä on 'huuhdella' pakokaasut pakoaukkoon. Tästä syystä se on suunnattu jyrkästi ylöspäin kohti palotilaa. Yleensä noin 40-60°.
Voi toki olla, että muistan väärin.

Täällä vaikuttaisi olevan taas paljon hyviä aiheita joihin voisi mutista

Ja sitten varsinaiseen aiheeseen, eli onko huuhteluiden jakajan teroittaminen huuhtelunlähtöjen puolelta kannattavaa? Pikaisesti ajateltuna terävä reuna leikkaisi virtauksen suoraan molempiin aukkoihin, mutta virtaukset yleensä tykkäävät pyöreästä muodosta enemmän (vähemmän pyörteilyä) ja se saattaisikin olla parempi... Onko koko hommalla käytännössä mitään merkitystä?

Tähän löytyy taas vastaus hollannin gurujen 125 ihmemoottorista ja oikein hyväkin sellainen. Terävä reuna on hyvä silloin kun virtausnopeus alkaa olla soonista tasoa(eli äänennopeutta) mutta moottorissa se ei sitä ole, jolloin tylppä pyöreä muoto on parempi. Itse asiassa RSA125:sen huuhtelulähtöjen jakajan muodosta ei varmaan kukaan heti uskoisikaan että se on todettu parhaaksi: http://s155.photobucket.com/user/Lozza85_2007/media/edgeradius.jpg.html

Joka viilaajalla tekisi varmaan ensimmäisenä mieli teroittaa tuo jakaja, ja kuulemma niin tietämättömät karting-mekaanikot ovat noille pytyille tehneetkin, kuvitellen saavan parannusta aikaan maailman tehokkaimpaan 2-tahtipyttyyn, seurauksena vain tehojen lasku

Ilmeisesti sillä jakajan muodolla ei hirvittävää merkitystä edes ole, eikä ole myöskään huuhtelulähtöjen yhteensopivuudella lohkojen kanssa, toisin kuin yleensä luullaan(näissä H-E projuissahan on yleensä se kuuluisa lohkojen avarrus noin viikon puheenaihe, "ei välttämättä saa edes säätöihin jos on porrasta..!"). Kuulemma valtaosa sylinteriin siirtyvästä seospanoksesta on jo valmiiksi asettuneena huuhtelukanaviin kun huuhteluaukot aukeavat, eikä huuhteluvaiheessa tapahdu suurta virtausta kampikammiosta huuhteluihin jolloin pienet epätasaisuudet tällä matkalla eivät paljoa vaikuta. Mutta kannattaahan ne lähdöt silti aina sovittaa.

Veikkaan, ettei polttoaine-ilmaseos virtaa tarpeeksi nopeasti ahtaassa kanavassa kun kierroksia on yli 13,000rpm

Näen tässä silmiinpistävän sanan

Veikkaan

Veikkaaminen on tosin monesti melko hyvä menetelmä 2-tahtimoottorin sielunelämän kanssa, mutta on tässä käytettävissä semmoinen menetelmä että mittaat aukkojen koot ja lasket aika-alat ja mietit sitten vaikuttaako aukot liian pieniltä.

Bellin kirjasta luin joskus jotain, että boostportin päätehtävä on 'huuhdella' pakokaasut pakoaukkoon. Tästä syystä se on suunnattu jyrkästi ylöspäin kohti palotilaa. Yleensä noin 40-60°.

Mun mielestä boostportti on osa huuhteluaukkojen muodostamaa kokonaisuutta. Käsittäisin että boostportista tuleva virtaus ohjaa päähuuhtelujen muodostamaa seospatsasta boostport-pakoaukko-suunnassa siten että patsaan yläosa kiertää palotilan takareunan kautta ja boostportin virtaus saa patsaan "kaatumaan" kohti pakoaukkoa. Arvelisin ettei boostportin kuulukkaan olla kovin iso ettei se suorastaan puhalla seospatsasta pakoaukkoon, se on enemmänkin ohjaava virtaus. Tämän asian selittämiseen tarvitsisi kyllä 3D-mallin

RSA125:sen huuhtelulähtöjen jakajan muodosta ei varmaan kukaan heti uskoisikaan että se on todettu parhaaksi

Ei itellä tulisi heti ensimmäisenä mieleen, että tuollainen muoto olisi paras..

Löysin dynolapun tuosta RSA125:sta.. 54hp kampiakselilta!
Aprilia RSA125 Dyno

Ilmeisesti sillä jakajan muodolla ei hirvittävää merkitystä edes ole, eikä ole myöskään huuhtelulähtöjen yhteensopivuudella lohkojen kanssa, toisin kuin yleensä luullaan(näissä H-E projuissahan on yleensä se kuuluisa lohkojen avarrus noin viikon puheenaihe, "ei välttämättä saa edes säätöihin jos on porrasta..!"). Kuulemma valtaosa sylinteriin siirtyvästä seospanoksesta on jo valmiiksi asettuneena huuhtelukanaviin kun huuhteluaukot aukeavat, eikä huuhteluvaiheessa tapahdu suurta virtausta kampikammiosta huuhteluihin jolloin pienet epätasaisuudet tällä matkalla eivät paljoa vaikuta. Mutta kannattaahan ne lähdöt silti aina sovittaa.

Jaa.. ite oon huomannut merkittävän eron kun on sovittanut ne lohkojen huuhtelulähdöt sylinterin huuhtelukanaviin.

Mut mielenkiintoinen teoria.

Pitääkin laskea noiden kanavien aika-alat.. ei tarvitse sitten (välttämättä) veikata.

Sellainen juttu tuli mieleen, että onks se totta, että pidempi äänenvaimennin parantaa ylätehoa ja lyhkänen päinvastoin? Jenkkiläisillä MX palstoilla tullut tällainen vastaan monta kertaa.

Sellainen juttu tuli mieleen, että onks se totta, että pidempi äänenvaimennin parantaa ylätehoa ja lyhkänen päinvastoin? Jenkkiläisillä MX palstoilla tullut tällainen vastaan monta kertaa.

Niinhän ne väittävät piikeissäkin tehoeroa tuntuvan eri änkillä (lähinnä hussekuskit ). Mun mielestä aivan puppua ellei sitten putken loppupillin halkaisija ole aivan tolkuttoman iso ja sitä kautta vaimennin vaikuttaisi paineeseen putkessa. Eli käytännössä on mahdollista mutta vain putken salliessa, jolloin myös putki väärin mitoitettu.

Overmarsin ja muiden tietäjien mukaanhan loppupillin pituudella ei ole vaikutusta. Eiköhän ole vaikutus tapahtunut siis ihan kuskin pääkopassa kuuloelinten antaman informaation varassa. Toisaalta jännä että pitemmällä änkällä tulisi enemmän ylätehoja (=ääntä?)...

Dynolapppua kehiin näistä niin voin uskoakin, mieluiten putken ja muiden specsien kanssa.

Osa tuosta RSA:n jakajan leveydestä varmaan selittyy sillä, että kanava on saatu jouheammaksi, kun lähtöä on viety taaemmas. Jos siis verrataan siihen, että lähdöt olis normaalisti vierekkäin. Apuhuuhteluiden lähtöhän näyttää verrattain aika pieneltä päähuuhteluun verrattuna. Syytä tähän arvuuttelin jo pari sivua sitten:

Lohkojen ja huuhtelulähtöjen muotoilun takia sinne apuhuuhteluihin virtaa vähemmän seosta kuin päähuuhteluihin. Kuitenkin aukot sylinterissä on lähes saman kokoiset, joissain tapauksissa apuhuuhtelut jopa isommat. Tästähän seuraa, että virtausnopeus on apuhuuhteluista pienempi ja sen takia ne tarvitsevat tiukemman supistuksen (näkyy sun kuvassa). Päähuuhteluista saapuva aine omaa suuremman liike-energian, joka kääntää törmätessään apuhuuhteluista tulevan seoksen kohti takaseinää.

Kuulemma valtaosa sylinteriin siirtyvästä seospanoksesta on jo valmiiksi asettuneena huuhtelukanaviin kun huuhteluaukot aukeavat, eikä huuhteluvaiheessa tapahdu suurta virtausta kampikammiosta huuhteluihin jolloin pienet epätasaisuudet tällä matkalla eivät paljoa vaikuta.

Totta sinänsä, että huuhtelukanavien tilavuus on yleensä lähes sylinteritilavuuden suuruinen, mutta
esimerkiks tossa RSA:n tapauksessa seosta pitää polttaa jotain 200cc per kierros noihin tehoihin päästäkseen. Eikä sinne huuhtelukanaviin taida kuitenkaan ihan tyhjiötäkään tulla, joten kyllä sinne äkkiseltään sylinteritilavuuden verran seosta virtaa huuhtelun aikana.
Siinä oon samaa mieltä, että ei ne lähdöt ole se kriittisin osa. Eivät läheskään yhtä merkityksellisiä kuin ylämutkat ja itse aukot sylinterissä. Ne on kuitenki se helpoin homma noissa huuhteluissa, joten ne tulee tehtyä.

Kyllähän se pidempi änkkä lisää virtausvastusta ja korottaa putken painetta. Oli se peräpilli sitten vaikka kuinka oikein mitoitettu. Se, että onko se korotus mitenkään merkityksellisen suuri onki sitte toinen juttu. Mun piti tässä syksyllä vetästäki dynolaput kyseisestä, mutta jäi tekemättä. Keväällä sitten...

Lähinnä tarkoitin että jos peräpilli on oikein mitoitettu lisääntyneen paineen pitäisi huonontaa tuloksia. Nopeasti pääteltynä ainoa tapaus missä lisäpaine toisi lisää tehoja on liian iso loppupilli. Tietysti jos haluaa vaikka samaa putkea käyttämällä tehot eri alueelle niin voi olla toimiva kikka, kuten lämpökääre ym. säädöt.

Tässä nyt varmaan aletaan olemaan jo turhan tarkentamisen rajoilla, mutta aika harvassa krossiputkessa on se peräpilli viety niin limitille, että alkais huipputehokin tippua sitä pienennettäessä.
Toki on aika karkea oikasu lähteä säätämään putkea kireämmäksi pelkästään peräpilliä tiukentamalla.

Aiheeseen liittyen FMF:n SST (malliston kirein putki) piipussa on aikamoinen supistus peräpillin alussa:

Kestääkö tuo Plastic Paddingin kemiallinen metalli tuolla huuhtelukanavissa?
Sen verran mielenkiintoa aiheutti tuo RSA 125:sen sylinteri, että nyt voisin itse kokeilla tehdä vastaavanlaiset huuhtelukanavat omaan sylinteriin (tietenkin mitoitukset erilaiset, mutta muoto suunnilleen samanlainen).

Sitten keväällä 2. penkitys erilaisilla huuhtelukanavilla + kisasähköt + E85.
Nyt 1. penkitys jossai vaiheessa joulukuuta.. varmaankin E98:lla.

Löysin joitain keskusteluja ulkomaalaisilta foorumeilta 2-t sylinterin viilauksesta ja moni väitti, että mm. huuhtelukanavien jakajan teroittamalla, kampikammion puristussuhteen korottamisella.. jne. saisi lisää tehoa. Tänä päivänä nuo eivät enään päde, eikö? Minkäänlaista dokumenttia ei ollut siitä, että noilla olisi saanut lisää tehoa, joten ei nyt mitenkään kovinkaan vakuuttavia olleet.
Jotkut olivat testanneet huuhtelukanavien jakajan teroittamisen hyötyä vedellä.
Ite olin tätä joskus ehdottanut, kun meinasin huuhteluaukkoja suunnata uudelleen..
mut eipä se kuitenkaan totuutta kerro.

Ja huuhtelulähtöjen avartamisesta vielä sen verran, että eikös ne portaat aiheuta paremman ala -/ keskiväännön? Johtuu siis siitä, että seos virtaa hitaammin.
Näin ainakin oman kokemuksen perusteella. Sitten kun on portaattomat huuhtelulähdöt, huipputeho paranee ja ala -/ keskiväännöt heikkenee (toki tähän asiaan vaikuttaa todella moni asia, mutta näin siis omassa moottorissa).

Kuten mainitsit, myös moni muu asia vaikuttaa vääntökäyrään, mutta tuo sylkkä-lohko -sovitus voi hyvinkin olla yksi niistä. Vesitestejä ei kannata uskoa, vesi ei esimerkiksi pyörteile kuten kaasut vaikka käyttäytyykin joissain harvoissa tapauksissa melkein samoin. Kampikammion täyttö lienee ihan pätevää tietoa nykypäivänäkin (tosin mitään korkki männäntapin päälle -viritelmiä en itse ainakaan ala harrastamaan), teroitus taas ei Palezun fanittaman (sori) Overmarsin mukaan. Itsekin noita Thielin/Overmarsin juttuja seuraillut, perustelevat kyllä hyvin aina oman kantansa asioihin, kieli vaan sattuu joskus olemaan ongelma keskustelussa.

Jenkkifoorumeilla näkee usein ainakin omasta mielestään taitavaa porukkaa joka on viilaillut pytyt ihan uuteen uskoon, esimerkkinä nyt vaikka ~90% leveä yksiosainen pakoaukko joka joskus tuli vastaan. Seuraavalla sivulla topicissa oli että männänrengas ei kestänyt, en vaivautunut edes vastaamaan.

Jos Derbin lohkoon meinasit tuollaisen huuhtelunjakajan tehdä, suosittelen miettimään hyötyä vielä tarkemmin. Vie aika paljon pois kanavan lähdön pinta-alasta, lähtöjen ollessa muutenkin melko rajoitetut esim. pinnapulttien takia. Toki tuo jakaja toimii jos saat aukkoja ja kanavia muokkailtua rajulla kädellä, jolloin hyötynä rossipojan mainitsema kanavan jouhevuus. Suurimmassa osassa pyttyjä aukot/kanavat vaan sattuvat olemaan ihan vierekkäin jolloin on aika ongelmallista tehdä tuollaista jakajaakaan aivan helposti.


MXS 90cc GP -pytyssä sattuu muuten olemaan juuri samaa designia tuon RSA:n kanssa vähän joka nurkassa. Aukkojen sijoittelu noin 90% sama ja myös tuo huuhtelujakaja samantyylinen kuin RSA:ssa.

Kestääkö tuo Plastic Paddingin kemiallinen metalli tuolla huuhtelukanavissa?

Ite en lähtis tota plastic paddingia sinne tunkemaan vaan jotai epoxy pohjasta kemiskiä ennemmin esim. bisonin epoxy metal ja logtiten vastaava on kanssa kestäny itellä noissa huuhtelu kanavissa.


Joku ulkomaalainen on kanssa tekemässä samaa ja muutenki taitaa olla aika hyvin kopioitu aukotukset sun muut suuntaukset siitä rsa125 pytystä.
Kannattaa katella ton photobuckettia sieltä löytyy paljon hyviä kuvia

http://dinamik.fr.yuku.com/topic/4367?page=1#.VCwe2xbCBhF
tosta löytyy sen projekti topikki.

@Ledinauha - yhtä leveää jakajaa ei pysty tekemään sylinteriin, mutta juuri tuollainen MXS GP 90 tyylinen onnistuu. Merkkasin huuhtelulähtöihin tussilla rajat, että mihin pitää laittaa kemiallista metallia ja miten paljon.

Kanavien muodon saa kuitenkin viilattua jouhevammaksi, joten hyötyä löytynee hieman.

Ja juuri noiden vesitestien avulla tehdyt muutokset aiheuttavat tehon laskemisen.. kuten huuhtelukanavien jakajan teroittaminen. Kukaan näistä ei siis koskaan dynottanut moottoria, johon olivat tehneet muutokset eivätkä kertoneet tuloksista mitään. Sitten vielä kanavien kiillotus metalpolishilla.. väitti vielä, että tehoa olisi tullut 1-2hp enemmän. Nää jutut siis Thumbertalkista.

Puristussuhteet kyllä hämmentävät aika paljon näissä 2-t mopojen H-E sylintereissä.. esim. MXS GP 90 15,1:1 ja Malossi MHR Team 80cc 15,6:1. Onkohan suunniteltu jollekkin "kisabensalle"? Kuulostaa aika suurelta (korjaamattomalta) puristussuhteelta..

@vizu - Kiitos!

On tosiaan aika taidokkaasti kopioinut RSA:n sylinterin.
Mielenkiintoisen näköisen uran tehnyt tuonne läppäkanavaan. Polttoaine-ilmaseos virtaa helpommin apuhuuhtelukanavaan tuon muotoilun vuoksi?

Pakko myöntää, että toi jätkä on oikeasti panostanut tekniikkaan.

Loctiten Power Epoxy Metal todettu toimivaksi, testasin kestävyyden bensalla ennen omien lohkojen täyttelyä. Mahtava lämmönkesto, voi esim. lämmittää lohkoa ihan kunnolla laakerien asennusta varten. Ainoa huono puoli on tuo viskositeetti, ei ole mitään kovin notkeaa tavaraa ja aikaa muotoilulle ei ole kauaa.