Pro-virittäminen

Osaisko joku kertoa mihin kannattaisi lämpömittari asentaa että näyttäis mahdollisimman oikeet arvot, että tietää pitää välillä jäähy taukoa (kyseessä ajoviima jäähdytteinen peli)

Osaisko joku kertoa mihin kannattaisi lämpömittari asentaa että näyttäis mahdollisimman oikeet arvot, että tietää pitää välillä jäähy taukoa (kyseessä ajoviima jäähdytteinen peli)

Jotkut mittarithan on tulpan alle, tulpan ja kannen väliin (pitää olla pidempijenkainen tulppa). Tai sitten siihen tulpan viereen jäähyrivan juureen (jos pitää tehdä jotai patenttia).

Mutta eihän sen pitäisi lämmetä liikaa jos ajaa kokoajan? Kannattaa kattoa ettei oo pytyn edessä ilmanvirtausta estäviä lerpakkeita. Itsellä ei ainakaan ylikuumene. Jos välykset on kunnossa sylinterissä yms niin ei pitäisi olla ongelmaa.

Juu eihän se ajossa mitään ylilämpene mutta meinaan vaan että joskus tulee vähän reviteltyä niin olis kiva tietää missä lämmöissä mennään

Morjesta! Täälä osataan varmasti vastata asiantuntevasti. Onko normaalia, että uuden männän ja sylinterin välys olisi 0,15mm? Taisin pikkasen liikaa hoonata. Mäntäsatsissa tuli mukaan sellanen tehorengas(?) jolla saisi lisää puristuksia niin kannattaisiko se laittaa myös ja kumman renkaan alle? Ja mikä on teillä ollu sellanen normaali välys? Kiitos etukäteen.

Se männän ja sylinterin välys vaihtelee hieman materiaaleista, sylinterin koosta ja jäähdytystavasta riippuen. Pienimmillään se saattaa 50cc koneissa olla 0,02mm. Ja ainakin 125cc motocrosspyörissä valitaan usein 0,04mm sylinteriä pienempi mäntä. Se männän halkaisija mitataan muuten männänhelmasta.

Suunnittelin tuossa tekeväni 74cc p+:ssaan muutaman muutoksen. Eli: Kun nuo p+:ssan takahuuhteluthan lähtevät ns.2-huuhteluilta kanavaa pitkin sinne sylinterin takaosaan, ja se systeemihän on heikko virtausten suhteen ( haittaa 2-huuhteluiden toimintaa) ,niin aikomus olisi tukkia ne takaportit ja niiden lähtö siitä 2-huuhteluiden päästä, ja muotoilla sitten ne 2-huuhtelut kunnolla, ja muokkaisi sitten niistä entisistä takaporteista männän kautta toimivia, ja laittaisi sitten männäksi vaikka malossin tai zetan ikkunamännän. Tämä on siis suunnitteluasteen alussa vielä, toteutus ei ole ongelma mutta pitää suunnitella kanavat kunnolla
kritiikkiä saa antaa ajatuksesta

Suunnittelin tuossa tekeväni 74cc p+:ssaan muutaman muutoksen. Eli: Kun nuo p+:ssan takahuuhteluthan lähtevät ns.2-huuhteluilta kanavaa pitkin sinne sylinterin takaosaan, ja se systeemihän on heikko virtausten suhteen ( haittaa 2-huuhteluiden toimintaa) ,niin aikomus olisi tukkia ne takaportit ja niiden lähtö siitä 2-huuhteluiden päästä, ja muotoilla sitten ne 2-huuhtelut kunnolla, ja muokkaisi sitten niistä entisistä takaporteista männän kautta toimivia, ja laittaisi sitten männäksi vaikka malossin tai zetan ikkunamännän. Tämä on siis suunnitteluasteen alussa vielä, toteutus ei ole ongelma mutta pitää suunnitella kanavat kunnolla
kritiikkiä saa antaa ajatuksesta

Ei ole mitään kritiikkiä. Siitä vain vinku huutamaan hoosiannaa!

Joo, järki päässä niin ei mitään ongelmaa pitäisi olla tuon suhteen. Suunnitteluun tarpeeksi aikaa, tuumailua ja muuta vastaavaa niin homma pelaa. Kun noihin isoihin modailuihin lähtee, niin eikös se ole sama vääntää pytystä läppäohjattu? Ei tarvitsisi ikkunamäntiä ensinkään kun voi ottaa kanavat suoraan läppäkotelosta. Tai ainakin minä tekisin sen niin.

Eikä se paon suoristaminenkaan ole varmaan ihan poissuljettu juttu..?

Suunnittelin tuossa tekeväni 74cc p+:ssaan muutaman muutoksen.

...

...ja muokkaisi sitten niistä entisistä takaporteista männän kautta toimivia, ja laittaisi sitten männäksi vaikka malossin tai zetan ikkunamännän.

Ei ole mitään kritiikkiä. Siitä vain vinku huutamaan hoosiannaa!

Joo, järki päässä niin ei mitään ongelmaa pitäisi olla tuon suhteen...

Siinä vaan se, että ikkunamännän ikkunat aukee plusun imuun AKK..

Mutta täysläppistä vaan niin voit tehdä aivan kuten betakin jo sanoi.

Ei se paon suoristaminen ole poissuljettu, mutta ensin koitan tehdä nuo huuhtelujen muutokset. Ja nyt lähinnä kokeilu ja kiinnostusmielessä ajattelin tehdä tuon mäntäohjatun ja ne männän kautta toimivat takahuuhtelut.
Oisko mitään ehdotuksia että millä tukkis noi takahuuhteluiden orkkiskanavat. Ainakin ihan perus kemisk metal on kestänyt mulla läppäkanavassa, mutta onkohan sylinterin kanavat liian kuumia kemiskille?

E: niin tätä minäkinmietin että aukeaakohan ne kanavat sinne imuaukkoon AKK:ssa mutta jos aukeaa niin kyllä siihen jotain keksii, vaikkapa joku sellainen mäntä jossa se m-rengas on ylempänä kuin malossi ja p+ orkkis männässä, ja tehtailisi siihen sitten huuhtelureiät.
Mutta mietin myös että olisiko virtausala riittävä jos tukkisi ne takahuuhtelut kokonaan ja ei tekisi mäntähuuhtelua vaan jättäisi ne takaportit kokonaan pois ja tekisi 4-huuhtelulla olevan.

Morjesta! Täälä osataan varmasti vastata asiantuntevasti. Onko normaalia, että uuden männän ja sylinterin välys olisi 0,15mm? Taisin pikkasen liikaa hoonata. Mäntäsatsissa tuli mukaan sellanen tehorengas(?) jolla saisi lisää puristuksia niin kannattaisiko se laittaa myös ja kumman renkaan alle? Ja mikä on teillä ollu sellanen normaali välys? Kiitos etukäteen.

Vähän överiksi meni hoonaus, normaali välys on siinä 0,05 mm. Kuvailemasi kaltaisesta tehorenkaasta en ole koskaan kuullutkaan, vaikuttaa aprillipilalta.

Siis sellanen ohut rengas joka tulee m.renkaan alle. Mittasin nyt välyksen sieltä alhaalta ja sain tulokseksi 0,03. Hyvin on puristuksia ja toimii.

Minkäkokoinen läppärunko pitäisi olla? Pitäisikö pelkästään aukon virtauspinta-ala olla abaut saman verran kuin imukaulan putken pinta-ala? Jos pitäisi arvaus heittää, niin saman kokoinen, kuin imukaulan sisäosan pinta-ala...

Meneekö läppien valinta yksinkertaisesti niin, että valitaan mahdollisimman ohuet läpät siten,että ne kestävät korkeimmat kierrokset väpättämättä? Ainakin ohuimmilla läpillä tulee pienin virtausvastus. Jos tähänkin pitäisi heittää arvaus, niin näin onpi. Läppien elinikää en ota tähän huomioon.

Syvempää mietintää: Jotta läppien aukaisemiseen tarvittava virtauksesta otettava voima olisi mahdollisimman pieni, olen omissa päättelyissäni tullut täntyyppiseen ideaan:
Läpät ovat juuresta ohuet, koska siellä ei juurikaan tapahdu virtausta(ts. ei tarvita aukolle pinta-alaa siihen osaan). Myöskin mitä pienemmällä läppien pinta-alalla, ja sitä kautta tilavuuteen, päästään, sitä pienempi voima tarvitaan läppien liikuttamiseen(tarkoitan, että paksumpaa ja laajempaa läppää on raskaampi vääntää vrt. ohueen ja pienempään). Luonnollisesti läpät olisivat ohuet ja läppärunko olisi ilman väliripaa. Leveä 1-osainen aukko tosin voisi aiheuttaa läpän vääntymisen sisäänpäin kiinniollessa, jolloin ohi ehkä pääsisi virtaamaan seosta. Aikoinaan opin jostain, että paksummat läpät tuovat väännön korkeammalla kun taas ohuemmat vievät sen alas, mutta tämä taitaa taas olla paskapuhetta. Mielestäni on aivan sama yhden kierroksen kannalta ajateltuna, että onko kiekat korkealla vai matalalla, kun läppien avaamiseen tarvitaan joka kierroksella saman verran voimaa, joten ohuet läpät olisivat toimivat myös korkeilla kierroksilla(olettaen, että ne eivät ala lepattamaan). Tämän lepattamisen raja taitaa taasen olla hankala määrittää ilman dynometria...

Läppärungon sivujen kulmilla on varmasti omat vaikutuksensa soppaan. Jyrkkä kulma vähentää tarvittavan läpän pinta-ala, mutta taasen aiheuttaa suuremman taivutustarpeen läppiin. Loiva kulma taasen lisää tarvittavaa pinta-alaa, mutta taivuttaminen vaatii vain vähän. Jälkimmäinen taitaapi olla fiksumpi ratkaisu. Muistaakseni jossain on annettu kulmille arvoja

Kertokaa toki pro-jantterit mietteitänne. Onko läppärungon ja läppien rooli kokonaisuuden kannalta olematon vai onko sillä vaikutusta paljonkin?

Minkäs laisia rajoittimia olette tehneet mopoihinne. aiva kierros rajoittimia tarkoitin.

Minkäs laisia rajoittimia olette tehneet mopoihinne. aiva kierros rajoittimia tarkoitin.

Tämä ei taida sitä pro-virittämistä olla, mene rajoitin topikkiin kyselemään?

Siis sellanen ohut rengas joka tulee m.renkaan alle. Mittasin nyt välyksen sieltä alhaalta ja sain tulokseksi 0,03. Hyvin on puristuksia ja toimii.

Sellainen ohut rengas asetetaan ainakin 125 DT:ssä alemman männänrenkaan taakse. Ei olla havaittu eroa, onko tuota rengasta vai ei.

Jos ja kun teen PV:ni ilmanputsarille(ohut vaahtomuovisukka) kotelon, niin onkohan kotelon tilavuudella ja aukkoisuudella kuinka paljon merkitystä johonkin? Sen verran kuitenkin piristetty PV:tä, ettei mikään aivan vakioputsarin mallinen tule kyseeseen.
Vai nykäisenkö jostain kiihdytyssuppilon ja sen päähän ohut pala vaahtomuovia tjsp..?