Pro-virittäminen

En, vaan reedvalve pytyn. Casereed on kampikammion läppäkanavalla toteutettu. Casereed on myös suunittelussa toisiin lohkoihin, mutta en sitä hakenut tässä. Eli ainoastaan vain että imukaula on läppäkanava, en muuta. Sylinteriin ei muita muutoksia muuta kuin että imuaukosta menee suoraan boostiin reikä.

Kyllähä noitaki on tehty..Kaarlo teki 65cc JPC:hen juuri tuon tyylisen rakennelman.http://www.motot.net/galleria/showphoto ... /cat/11945

En, vaan reedvalve pytyn. Casereed on kampikammion läppäkanavalla toteutettu. Casereed on myös suunittelussa toisiin lohkoihin, mutta en sitä hakenut tässä. Eli ainoastaan vain että imukaula on läppäkanava, en muuta. Sylinteriin ei muita muutoksia muuta kuin että imuaukosillä vaikksta menee suoraan boostiin reikä.

Oikeastaan kyse on silti samasta vaikka läppäventtiili olisikin kampikammion sijasta sylinterissä. Imuajoitus saadaan siinäkin kasvatettua samaksi ja näin yleensä tehdäänkin. Onhan noita rakennettu useitakin jo.
Myöskään läppäkotelosta boost portteihin johtava kanava ei ole mitenkään uusi juttu. Tuotantosylintereissäkin ollut jo iät ja ajat. http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 8/cat/1092 Tuollasta varmaankin nyt sitten lähinnä meinaat.

Onkos noita simuja kannattavaa edes harkita aloittelevan wiiwiittäjän osalta? Tällä foorumilla ainakin olen saanut sellaisen kuvan, että esim. MOTA soveltuu vain ja ainoastaan asioista oikeasti tietäville, mutta "Ian Williams Tuning" suosittelee ko. ohjelmaa myös aloittelijoille:

"MOTA- is a engine simulation program suitable for everyone from the
enthusiast to the university researcher - from the beginner racer to
the professional"
"No previous knowledge of the two-stroke cycle engine is required -
just input the required data and then run MOTA to set in motion this
powerful process."

Vai onko kannattavaa vääntää ne ekat 2-3 tusinaa putkea kaavastoilla, puolen tusinaa projektia rautalangasta vääntäen, opiskella pari vuotta 2-t moottoreita, rakentaa ne kotikutoiset dynot tai ostaa dynoaikaa, virtauspenkein suunnitella huuhteluita yms. vain jotta saisi sen näppituntuman ennen simun ostoa? Ja kirjoja nyt täytyy muutenkin lukea jatkuvasti. Jos se on kannattavaa näin alkumetreillä hommata, sen teen, mutta ettei se vain olisi turha ostos.

edit. Kyllä näköjän on aiemminkin ollut tosta muutama sananen: viewtopic.php?f=15&t=71280&st=0&sk=t&sd=a&start=765. Mutta mikäli joku jolla on jo mota, voisi sanoa mielipiteensä. Yhtään väheksymättä beta

No kuten tuolla linkin takana olevassa threadissa on höpötelty, niin onhan se MOTA hyvä renki, mutta huono isäntä.
Jos on jo tiukka perusymmärrys koneen toiminnasta, niin sitä voi käyttää, kunhan pitää mielessä moninaiset rajoitukset ja puutteet ohjelman mallinnuksessa.
Kun säätää simulaattorin parametrit sopivasti perseelleen, on tuolla helppo tehdä vaikkapa 80 heppaisia vapaastihengittäviä piikkejä, jotka sitten dynossa puhaltaa 15 heppaa tms.

Edelleen, mikään taikakalu se ei ole. Jos ei niitä putkia/koneita osaa muuten suunnitella, ei se simulaattorikaan niitä kenenkään puolesta suunnittele. Se vain arvaa mikä saattaisi olla tietyn kokoonpanon lopputulos. Joskus tarkemmin, joskus vähän epätarkemmin.

Joo. Olenkin tuossa miettinyt että mitenkä nuo parametrit ovat arvottavissa oikein? Pystyykö esimerkiksi sellaista virtauspenkkiä rakentamaan kotikonstein, jolla sais jonkinlaista informaatiota huuhteluista MOTA:lle? Mainittakoon että ei olis todellakaan tarkotus mennä sieltä mistä aita on matalin. Esimerkiksi putkikasa ei tule yhtään sen pienemmäksi hankin sen MOTA:n joskus tai sitten en.

Muotoillaas kysymys uudelleen: Onko MOTA:sta apua 2-t tekniikan opiskeluun?

Ei Motaan edes voi syöttää mitään virtauspenkki-informaatiota. Sille vaan kerrotaan aukon muoto/profiili, ja suuntaus, ja se siitä. Siitä voi tietysti päätellä että se simulaatiokaan ei äärimmäisen tarkka voi olla, koska kanavaa sylinterissä ei huomioida mitenkään.

Toisaalta, pelkät virtausarvot ei kerro vielä mitään. Jos suuntaukset on päin persettä, saa kanavat virrata vaikka minkälaisia litramääriä.

Muotoillaas kysymys uudelleen: Onko MOTA:sta apua 2-t tekniikan opiskeluun?

Heh. Minäpä muotoilen kysymyksen vielä kerran: "Onko MOTA:sta haittaa 2t-teknologian opiskelussa?"

Ja pelkäänpä, että on. Ilman motaa joutuu värkkäämään putki- ja aika-alakaavoja PAAAALJON enemmän. Ja mitä niitä tehdässä tapahtuu? Silloin oppii

Muotoillaas kysymys uudelleen: Onko MOTA:sta apua 2-t tekniikan opiskeluun?

oma kantani on : kannattaa hankkia

kirjotin jo pitkät jorinat motan hyvistä ja huonoista puolista mutta jostain syystä yhteys kaatui ja avautuminen hävisi biitti taivaaseen.

mota on työkalu, joka auttaa ymmärtämään 2t koneen sielunelämää. mota ei tietenkään ole se ainoa autuaaksi tekevä. yhdistämällä mota-laskentaa, kirjallisuutta ja käytäntöä (dynovetoja) ollaan oikealla tiellä ja edellytykset syvällisemmälle 2t koneen sielunelämälle on kohtuudella olemassa.

motan suurin yksinkertaistus (ja siihen liittyvä eppävarmuus myös) on mielestäni ns ei-ennustava palomalli. laskijan pitää tietää/arvata palomallin parametrit jota se kuvaisi oikein palamista. toinen motaan (ja lienee muissakin 1-dimensioisissa moottorisimulointiohjelmissa) liittyvä mallintamisen epävarmuus on huuhteluparametreissa. molemmilla em asioila on suuri merkitys tuloksiin.

kuitenkin motalla pääsee näkemään asioita mitä ei persdynoplla tai edes dynolla näe eikä edes välttämättä hyvin instrumentoidulla moottorillakaan. Itsellä suurin ymmärryksen kasvu on tapahtunut nimenomaan yhdistämällä motaa, käytäntöä ja kirjallisuutta.

näkemyksiä on monia, itse kyllä voisin suositella motaa vaikka se syvällisin tietämys puuttuisikin. sillähän sitä opii kun kokeilee/tekee.

Suurin filosofinen ongelma noissa simuissa on se, että niiden avulla voit OPPIA koneesta tasan niin paljon kuin simun kirjoittaja on asiasta ymmärtänyt. Jos kirjoittaja on ollut joltakin osin kuutamolla, ei simulaatiosta siltä osin ole mitään opittavissa.

Simulaattorilla itsellään ei ole minkäänlaista jumalaista "tietoa" siitä mitä moottorissa "oikeasti" tapahtuu, se vain pyörittelee virtaus- ja aaltoyhtälöitä, jotka ohjelman kirjoittaja on sinne parhaan ymmärryksensä mukaan kirjoittanut.

Toisaalta, sinne samalle tietämyksen tasolle on kovin pitkä matka. Eli se ehkä kutakuinkin osaa sanoa, mennäänkö nyt omissa suunnitelmissa sinne huonompaan vai parempaan suuntaan. Nuo simun kirjoittamat kaavastot kun ovat käsittääkseni "hiukan" kehittyneempiä kuin omat. Ja minusta kertoo _hiukan_ myös virittäjän tietämyksestä, kun aletaan saada mahdollisia tuloksia, jotka irl todetaan lähelle oikeata.

Toisaalta, sinne samalle tietämyksen tasolle on kovin pitkä matka. Eli se ehkä kutakuinkin osaa sanoa, mennäänkö nyt omissa suunnitelmissa sinne huonompaan vai parempaan suuntaan. Nuo simun kirjoittamat kaavastot kun ovat käsittääkseni "hiukan" kehittyneempiä kuin omat. Ja minusta kertoo _hiukan_ myös virittäjän tietämyksestä, kun aletaan saada mahdollisia tuloksia, jotka irl todetaan lähelle oikeata.

joo, siis kuten sarivin tuolla sanoo kaavat on tasan niin hyviä kuin miten ne on ohjelmaan kirjoitettu. mutta kuinka moni pystyy omilla kaavoilla/aivoilla parempaan, tai kuinka moni pystyy hahmottamaan kokonaisuuden paremmin pelkän pers-dynon perusteella, varmqasti on niitäkin? minä en ainakaan. en kyllä pysty siihen motallakaan!Omakohtaisesti voin sanoa että motalla sain ihan uuden ulottuvuuden mopon virittämiseen. motan antamat suuntaviivat on ainakin toistaiseksi parantaneet niiden koneiden kulkua joita olen motalla laskenut. voihan olla että ilman motaakin nuo samat viritykset olisi tullut tehtyä.

tänä päivänä ihan tuolla oikeassa teollisuudessa on entistä enemmän menty ilmiöiden/prosessien simulointeihin. voisi sanoa että melkein missä tahansa tekniikan osa-alueella on alettu rakentamaan simulointiohjelmia ja malleja. tähän on tietty syynä huimasti parantunut laskentakapasiteetti ja tietokoneiden laskeneet hinnat. mota on tästä yksi hyvä esimerkki. kaikkine puutteineenkin MOTA kyllä ansaitsee paikkansa 2t simulointiohjelmana.

Viimeksi muokannut Zam64 päivämäärä 19.8.2008 12:14, muokattu yhteensä 1 kerran

Lähinnä motasta minulle on ollut hyötyä toisen putken suunittelussa, kun piti hakea mahdollisimman hyvää teho/vääntö käyrää. Eli mahdollisimman tasaista alakierroksilta yläkierroksille, huippu tehosta nyt kamalasti tinkimättä.

Tässä tuli mieleeni, ettei kukaan tietäisi, mistä löytää noiden kokusan merkkisten sytkä vehkeiden hintoja? Lähinnä pelkkä staattori olisi hakusessa?

Onkos kukaan tosissaan koskaan miettinyt mopon modaamista diiseli käyttöseks?

Toivottavasti ei.

Turhaa touhua mokoma. Eikä edes virittämistä