Pro-virittäminen

Kyllä kyllä, asia selvä ton nopeus/kiihtyvyys jutun suhteen. Siitä kytkimestä sen verran et sain tänään jäykemmät jouset ja laitoin vielä pari prikkaa kun ne jäykät jouset oli pikkaset lyhyemmät kun vakiot. Joten tässä tulos: Se levy, mikä painaa niitä jousia alaspäin, väänty ihan totaalisesti joka jousen kohdalta ylös päin Eipähän siinä, taitaapi olla 2-3mm vahvuista se levy, joten ei muutakun koulussa sekin uusiks. Tosin nyt se kytkin siis todellakin luulis pitävän mutta sittenpä tuli taas taka isku. Käynnistys poljin ei palauta ollenkaa (Oikein kasattu) Ja on hiton jäykkä nostaa kädellä ylös, tänään päivällä fiksailen sen sitten..

E: Lisäsin galleriaan kuvan siit mota käyrästä, siinä näkyy hyvin se teho kuoppa.

Wales, Raisun 58cc pytyssä on varmasti saatavissa ihan mukavasti tehoa, mutta tuo suunnitelma laittaa 26 mm kaasari siihen on... miten sen kauniisti sanoisi... huono.
Ja MOTAn tuloksiin ei kannata uskoa liikaa. Se lienee kohtuullisen tarkka kun pysytään tietyissä järkevissä rajoissa ja käyttäjä osaa jollain konstilla antaa sille oikeat parametrit, mutta sillä on myös helppo saada aivan utopistisia tuloksia. Mutta joka tapauksessa, mielenkiintoinen projekti sulla ja harvinaisen siistin putkenkin olet tinannut. Eihän se mopo ulkonäöllä kulje, mutta putken ulkonäöllä ehkä vähän paremmin kuitenkin (varmaan arvaatte, mitä tällä tarkoitan). Eikun huippuja vinguttamaan.

No niin, sen verran on edistystä tullut että kytkin ei enää luista, siispä viat siirtyivät toiselle puolelle lohkoja. Sytytykset heittää kokoajan ja vika paljastuikin siitä, että omatekoinen kiila (Tehty jyrsimen terästä) oli liian kovaa ainesta joten se lohkes ja pilasi kampiakselin kiilauran. Ei muutakun uusi kampura tilaukseen vaikka on mulla toinenkin jo nyt mutta se vaikuttaa vähän liian kehnolta. Joten sitäpä odotellessa. Samalla tosin voisi tilata 14 hampaisen eturattaan ja pari suutinta koska ei oikein jaksa ottaa 4-vaihteella sitä piikkiä. Tarkotushan kumminkin olisi tehdä koulussa raisuun rattaat eteen ja taakse jotta saapi 420 tai 428 jaolla olevan ketjut käymään, ja ensiövedon muutos.

On, takomännässä nimenomaan on se vahva pintajännitys, joka syntyy sen valmistustavasta. Eli eipä hioskella niitä, eikä myöskään heitellä lattialle.

Olisko mahdollista että puhuit ohi tietojes? Wisecon manuskassa käsketään poraamaan voitelureikiä mäntään jos se laitetaan välirivallisen pakoaukon omaavaan pyttyyn. Vai viekö porailu pintajännitteen?

On, takomännässä nimenomaan on se vahva pintajännitys, joka syntyy sen valmistustavasta. Eli eipä hioskella niitä, eikä myöskään heitellä lattialle.

Olisko mahdollista että puhuit ohi tietojes? Wisecon manuskassa käsketään poraamaan voitelureikiä mäntään jos se laitetaan välirivallisen pakoaukon omaavaan pyttyyn. Vai viekö porailu pintajännitteen?

Kiertokanki valmistetaan usein takomalla, jolloin pintaan jää puristusjännitys, joka lisää kangen lujuutta vaihtokuormituksessa. Takomisen jälkeen kanki koneistetaan ja pintakarkaistaan, minkä jälkeen pinnat hiotaan lopullisiin mittoihinsa. Myös pintakarkaisu aiheuttaa pintakerrokseen puristusjännityksen, lisäten täten kangen kestävyyttä. Vielä kolmaskin tapa puristusjännityksen aikaansaamiseen on olemassa. Nimittäin siinä tapauksessa jos kankea muotoillaan vielä takomisen jälkeen ja sen pintajännitys katoaa, saatetaan sen pinta kuulapuhaltaa. Puhallettaessa kuula iskeytyy kangen pintaa vasten ja puristaa pintametallin pienempään tilaan. Seurauksena jatkuvasta pommituksesta on puristusjännityksen syntyminen pinnalle. Tässä puristusjännityksessä on syy siihen, miksi kiertokankea ei pitäisi mennä keventämään. Vaikkapa vain pelkkä kangen pinnan kiillottaminen saattaa poistaa jännityksen ja tällöin koko kiillotuksesta on ollut paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Kiertokanki on viisainta jättää koskemattomaksi, jos ei aio kuulapuhaltaa sitä muutosten jälkeen.

Tuossapa lähdettä, minkä mukaan olen tietoni soveltanut.

Eikös takomännät kuitenkin hienosorvata/hiota vielä lopullisiin mittoihinsa? Siinä luulisi kaikenkarvaisten pintajännitteiden katoavan

Kuinka pitkälle takomäntää ja kiertokankea voidaan verrata toisiinsa?
Perusmateriaalikin on kummiskin niin erillainen, samoin esim lämpölaajenemiset moottorissa.

Eli olisko mahdollista sitten että takomännistä jäisi tuo tiittasen kuvailema pintakarkaisuvaihe pois. Männässä näkyy pienenpieniä sorvausuria pinnassa.

Eli olisko mahdollista sitten että takomännistä jäisi tuo tiittasen kuvailema pintakarkaisuvaihe pois. Männässä näkyy pienenpieniä sorvausuria pinnassa.

Googlehaulla "piston forging" löysin joskus hyvän selvennyksen mäntien takomisesta. Pistän editoiden linkin tähän, jos löydän uudestaan.

Kuinka pitkälle takomäntää ja kiertokankea voidaan verrata toisiinsa?
Perusmateriaalikin on kummiskin niin erillainen, samoin esim lämpölaajenemiset moottorissa.

Sitä minäkin mietin, yksinkertaisesti johdettuna vain keskityin paremminkin pelkkään takomisen vaikutuksiin.

Joku metallurgiaa tietävä ihminen voisi ottaa kantaa tähän mäntäasiaan, että muodostuuko takomäntään tosiaan rakenteen kestoa parantava pintajännnitys?

Uusikampura tuli ja asennettu on. Sittenpä sanoi sytkät itsensä lopullisesti irti. Kaverilla olisi am6 aluslevy josta on tyristori rikki joten tulipa mieleeni että sen vaihtaisi uuteen tai sitten väliaikaisesti laittais sen tyristorin tilalle kärjet, mutta toimisisiko se? Mikäli ei vaikka asiaa olen tässä pohtinut niin pitää etsiä uusi tyristori, cdi-yksikkö ja puola. Koulun alkuun on enää reilu viikko, joten otin suunitteille läppä 58cc Zetan.

Kukas täällä olikaan tehnyt itse sen ohjelmoitavan cdi-yksikön? Tarvisin nyt sen netti sivun mistä löytää ne kaavat siihen..

Kukas täällä olikaan tehnyt itse sen ohjelmoitavan cdi-yksikön? Tarvisin nyt sen netti sivun mistä löytää ne kaavat siihen..

PIC16F84 piirille tarvitaan tietty lisäksi ohjelmointialusta, mutta muutoin tarvittava löytyy: http://www.sportdevices.com/ignition/ignition.htm

Minä olen tehnyt sellaisen. Suosittelen ennemmin tätä CDIitä. Se on paljon yksinkertaisempi, joten se tulee myös halvemmaksi.

Jos olet oikeasti rakentamassa tuota CDIitä, voin antaa sinulle ohjelman, jolla pääsee 0,2 asteen tarkkuuteen 10000 kierroksessa.

Tarvitset myös ohjelmoijan, sellaisen voi rakentaa itse. Niitä on paljon erilaisia, itse tein tällaisen.

Joo kiitoksia. Löysin ton netti sivun mitä Aramid suositteli kun etsin sitä googlesta parisen tuntia Ajattelin sieltä tehdä tämmösen: CDI with µproc PIC 16f84 or 16f628 Version5.3
Ja kiitos Aramid tuosta Programmerista kun sitä ei tahtonut löytyä.

Onko minkälaisia hinta arvioita tuolle?

Niin ja tuo CDI minkä laitoin tuohon ylemmäs on varmaan pakko tehdä kun muissa ei riitä kierrokset :/

Noissa netti sivulta löytyvissä ainakin yhdessä oli ihan digitaalinen kierros mittari ja lämpötila mittari, niin onko mahdollista sovittaa semmosta myös tuohon suunnitteilla olevaan cdi yksikköön ?
Siihen toiseen tarvisi tämän: 4N35 (Optokoppler) Ja siinä sivussa luki italiaksi Mesure impulsion
Ja lämpötilaa varten: TCL548CP (Convertisseur A/D série)

Nuo kun saisi sinne sopimaan ja toimimaan niin muuta ei sitten tarvisikaan.