Mopojen sähköt ja omat sähköpatentit #2

Termit on kuvassa ihan hatusta heitettyjä, todennäköisesti konkkaa ei edes kytketä puolan johtoon ja todennäköisesti selitin tuon kondensaattorin toiminnankin väärin. Mutta siis periaatteessa kai se noin toimii, siis se joka rajoittaa kierrokset eikä myöhäistä sytytystä.


Sitten se normaali kondensaattorirajoitin, se sekoittaa tulpan kipinöintiä eli tulppa iskee aina kipinän väärään aikaan, jolloin paras mahdollinen teho jää saamatta ulos kun polttoaine syttyy liian myöhään (tai liian aikaisin(??)). En tuosta osaa selittää enempää, lue tietopankista

Lyhyesti, ei toimi läheskään tuolla periaatteessa.

Voih, sitten ymmärtänyt jotain aika perusteellisesti väärin. Pitänee tutustua enemmä aiheeseen jos jaksan. Maalaisjärjellä ajateltuna hommahan voisi toimia myös noin (kondensaattori voi kyllä olla väärä komponentti siihen tarkoitukseen), tiedä sitten näist nykysistä.

Joku muu sitten saa selvittää.

Täytyy kyllä sanoa tähän, että jos sulla on konkka koko ajan pätkimässä sitä sytytystä niin tuskin kone tykkää kovin paljoo. Mielummin laitat rajottimen, ajat sopivaa vauhtia, niin tuskin poliisit pysäyttää, ja jos pysäyttää niin sitten rajotin päälle.

Nii-in... että kumpi olikaan loppupeleissä parempi, putki täynnä karstaa kurin ansiosta vai sytkäpuoli paskana konkan takia.

Vedän kuitenkin joskus kun jaksan taas purkaa mopoa, cdi boksin oikeasta johdosta penkin alle johdon johon voi helposti tarvittaessa kytkeä rajottimen... Ja jos se rajoittaa kierrokset, niin täyskaasulla rajottaa mut pienellä ei kun tietää että se kulkee kurittomana myös pintakaasulla sen 50km/h...

Mikä vikana, kun pistin vakiovilkuilla ledilipan kiinni ja sain vielä suoraan vilkut, sitten johdot kiinni ja käyntiin. Ensimmäiseksi ledivalo sammui kun kierrokset tippuivat tyhjäkäynnille, noin 30sek, rupesi toimimaan parkkivalo normaalisti, sitten huomasin, että vilkku ja jarruvalo päällä ne vilkkuvat vuoronperään, minuutin jälkeen oikea takavilkku ei toiminut. Sitten kyllästyin ja kun liitokset olivat pohjassa, vaihdoin vakiolipan, jolla takavilkkukin rupesi toimimaan.

Nii-in... että kumpi olikaan loppupeleissä parempi, putki täynnä karstaa kurin ansiosta vai sytkäpuoli paskana konkan takia.

Siis tarkoitin sillä mitä aikasemmin sanoin, että ota ne kurit vaan pois, mutta tee on/off rajotin hyvään paikkaan, äläkä koko aika päällä olevaa. Ja ajat sopivaa vauhtia niin ei ne poliisit varmaan pysäytä ja jos pysäyttää niin, niin rajotin päälle. En tietääkseni puhunu mistään kurista?

Nii siis meinasin että pidänkö vakiona, kurin putkessa vai kuri pois ja sähkörajotin joka nyt kuulemma särkee sytkäpuolen. Eli rajottimella = ei karstaa, ei rajotinta = karstaa. Eikä mua nyt oo pysäytettykään, eikä tuo nyt varmaa mitenkään erityisen lujaa kurittomana kulje muutenkaan varsinkin ku alkuperäistä lyhyemmät välitykset vielä niin...

Suunnitteluasteella täs on vielä kaikki, voi olla et menee monta kuukautta että saan jotain aikaseks.

Ei itellä detsissä ainakaa oo mitää hajonnu on/off rajottimen kanssa kun joskus on testiny että paljon se menee rajotin päällä kun on vanha omistaja laittanu.

Ja millähän perusteella ei riittäisi akussa virta, sillä xenonihan vie käytössä vähemmän virtaa ku normi H4 poltin. (H4 55w / xenon 35w)
Xenonihan vaatii vaan paljon enemmän virtaa siinä kun se syttyy?

Ei itellä detsissä ainakaa oo mitää hajonnu on/off rajottimen kanssa kun joskus on testiny että paljon se menee rajotin päällä kun on vanha omistaja laittanu.

Niin mutta milläs perusteella jotain pitäs hajota jos kipinä vaan katkastaan, tai maadotetaan runkoon. Kipinähän periaatteessa vain siirtää silloin paikkaansa, kondensaattori vaan määrää sen että milloin tämä tapahtuu.

Ja millähän perusteella ei riittäisi akussa virta, sillä xenonihan vie käytössä vähemmän virtaa ku normi H4 poltin. (H4 55w / xenon 35w)
Xenonihan vaatii vaan paljon enemmän virtaa siinä kun se syttyy?

Akun laturin virranrajoituksen perusteella. Se laturi ei maagisesti ala lataamaan akkua mitenkään tehokkaammin kun heität polttimot akun perään etkä magneton perään, laturin rinnalle. Se lataa sitä edelleen yhtä hitaasti kuin ennenkin, se on mitoitettu pitämään akku täynnä sillä kuormalla mitä akussa nyt vakiona sattuu perässä olemaan.

Niin mutta milläs perusteella jotain pitäs hajota jos kipinä vaan katkastaan, tai maadotetaan runkoon. Kipinähän periaatteessa vain siirtää silloin paikkaansa, kondensaattori vaan määrää sen että milloin tämä tapahtuu.

Ei sen perusteella oikeastaan mitään hajoakkaan, pelkän maadoituksen takia et sytkää saa rikottua (kunhan ei ihan sentäs oikosulje sitä sytkää, jotain vastusta siinä pitää olla välissä, mutta se konkka käyttäytyy vastuksen tavoin siinä vaihtovirrassa). Jänniteresonanssista sensijaan olisin enemmän huolissani, suosittelen tutustumaan kyseiseen ilmiöön. Toki se on hieman teoreettinen syy sytkän hajoamiseen, mutta mahdollinen se silti on. Jänniteresonanssissa on siis kyse kelan ja kondensaattorin sarjaankytkennässä tapahtuvasta resonanssista jossa vaihtovirran saavuttaessa tietyn taajuuden, resonanssitaajuuden joka määräytyy konkan ja kelan koon mukaan, konkan ja käämin välillä alkaa heittelehtiä helvetin korkea jännite, moninkertainen jännite siihen alkuperäiseen nähden. Jännitteen noustessa järjettömiin lukemiin, jotain voi lyödä läpi. Hyvällä tuurilla konkka lyö läpi ja rajoittimesi hajoaa, huonolla tuurilla läpilyönti tapahtuu sytytyspuolassa tai impulssikäämissä, minne sen konkan nyt on halunnutkaan kytkeä. Kun sielä käämissä taas lyö eristeiden läpi, käämi vetää itsensä läpilyöntikohdasta useimmiten oikosuluun lakan sulaessa sitä käämilangan ympäriltä.

Kuinka yleistä tämä taas on? Jaa-a... Mene ja tiedä. Kuinka todennäköistä? Sama vastaus kuin edelliseen. Jos käämit (ylhäältä tai alhaalta) siihen hajoavat, ne hajoavat hitaasti, eivät välittömästi. Vaikea sanoa noiden käämilankojen läpilyöntikestävyydestä yhtikäs mitään, sentakia en osaa myöskään vastata noihin todennäköisyyksiinkään. Teoreettinen ongelma, mutta silti mahdollinen.

Shape ehti aiemmin jo kommentoimaan tuota kuvan toimintaselostusta ja ihan oikeassa on. Ei se virrasta johda. Konkan läpi kulkee virtaa vain vaihtovirralla ja vaihtovirralla konkka toimii vähänkuin säätövastuksena jonka vastus muuttuu vaihtojännitteen taajuuden mukaan. Puhutaan kapasitiivisesta reaktanssista, Xc. Mitä korkeampi taajuus, sitä matalempi vastusarvo. Samoin syntyy myös vaihesiirtoa jolla ymmärtääkseni sitä sytkäennakkoakin saadaan väännettyä myöhäisemmäksi. Tutustu aiheeseen "reaktanssi".

nonni sitä meni sit hukku mopon avaimet ni mikä ois halpa ja toimiva ratkasu virtalukon ohittamiseen tai sitten mistä saisi mahdollisismman halvan virtalukon?

Riittää, että kysyt ton kysymyksesi yhdessä ketjussa. Vittuilua vaan saat kun viljelet samaa viestiä moneen ketjuun.

no vittu halusin nopean vastauksen? vittuilua saat jos valitat jokaisesta asiasta mototissa