Viilaustopic

http://www.microaero.com/pages/v_howvgswrk.html on yksi esimerkki, ja kun nopeaasti selailin googlesta niin oli vaikka kuinka monta sivustoo jossa kerrottaan noista.... Eli noi pienet kuopat perustuu siihen että kun on monta pientä monttua jotka jokainen tuottaa pientä turbelenssiä niin se saa ilman pysymään paremmin kappaleessa kiinni. Nuo kuopat siis suurentavat ilman vastusta sileään pintaan nähden, mutta kun tulee isompi monttu tai kulma vastaan niin ilma tottelee paremmin pinnan muutoksia ja täten ei tule niin suurta pörrettä siihen monttuun tai kulmaan ja täten kokonais pyöreily pienenee.
Tuo kolfpallo onkin hyvä esimerkki: täysin sileässä pallossa ilma törmää nätisti palloon ja kaartaa pallon sivua mutta heti pallon paksuimman kohdan jälkeen syntyy iso pyörre joka jarruttaa palloa. Montullisen pallon montut jarruttavat ilmavirtaa heti alusta alkaen ilman törmätessä palloon, mutta ilman sivuttaessa palloa nuo pienten monttujen saamat ilman pöreilyt pitävät ilman kiinni pallossa jopa ilman sivuttaessa tuon pallon paksuimman pisteen ja täten pallon taakse tuleva turbelenssi on pienempi ja jarruttavat kokonaisvoimat ovat pienemmät.
Paras olisi ilmanvirtauksen kannalta jos pallo olisi edestä sileä ja hieman ennen pallon paksuinta kohtaa alkaisi montut.
Eli jos aikoo sijoittaa noita monttuja kanavistoon, kannattaa sijoittaa niitä hallitusti ja rajatusti jyrkästi kaareneville pinnoille ja kaarenevien pintojen välittömään läheisyyteen.
Joku sanoi että kuopallinen pallo lentää kolmasosan pitemmälle, toinen sanoi että pulet pitemmälle ja paras väittämä oli että jopa kuusikertaa pitemmälle lentää pallo jossa on pieniä kuoppia kuin sileä pallo.
Toivottavasti edes jotain selkoa saatte selkottomasta teksistäni.... =D

Tuohan on selkein selitys "golfpallo" ilmiölle tähän tähän mennessä, ainakin helppotajuista tekstiä

ot. Mutta miten turbulenttisuus pallon takana heikentää sen lentoa? Osaisko joku selittää?

Noh, itseasiassa se ei ole pallon takana oleva turbulenttisuus, joka sitä vastusta kasvattaa, vaan painevastus (lue: pallon etu- ja takapinnalla on tällöin erisuuruinen ilmanpaine, josta seuraa palloa jarruttava voima Fpainevastus=ΔpApuolipallon 2-ulotteinen projektio, yksinkertaisesti mallinnettuna.

Reynoldsin lukuun olisi hyvä tutustua jos enemmän kiinnostaa. Sileän golfpallon tapauksessa laminaari virtaus (Re=pieni) irtoaa kutakuinkin pallon paksuimmalla kohdalla pallon pinnasta, jolloin pallo jättää kutakuinkin halkaisijansa levyisen vanaveden. Painevastus on siis suuri (leveän vanaveden vuoksi) ja kitkavastus pieni (koska laminaari virtaus ennen virtauksen irtoamista). Kun pallon pintaan muodostetaan turbulentti virtaus pienillä kolosilla, pysyy turbulentti virtaus pidemmän matkaa pallon pinnalla, kuin laminaari kerros, jolloin vanavedestä tulee kapeampi ja painevastus pienenee. Tällöin kitkavastus tosin kasvaa (koska virtaus on turbulenttia ja pysyy lisäksi pidemmän matkaa pallon pinnalla), mutta kitkavastus on verrattain pieni painevastukseen nähden. Kokonaisvastus siis pienenee.

Jos pintaa ei haluta muokata turbulenttisuutta synnyttäväksi, voidaan tulovirtaus tehdä riittävän turbulentiksi vaikka ohuella verkolla golfpallon edessä (jos golfpallo olisi tuulitunnelissa). Selvennetään vielä, että turbulentissa virtauksessa kitkavastusta lisää kaasukerrosten sekoittuminen, joka aiheuttaa paljon suuremman kitkavastuksen, kuin laminaarin virtauksen viskositeetista johtuva vastus on.

On kai nämä tullut tänne joskus aikaisemminkin kirjoitettua, mutta siinäpä taas yksi yksinkertainen johdatus aeromystiikan maailmaan. Jos enemmän kiinnostaa niin "Lentokoneen aerodynamiikka ja lentomekaniikka" (Seppo Laine, Jaakko Hoffren, Kari Renko; WSOY) on ihan hyvä kirja ensialkuun. Tosin sieltä ei löydy valmiita kaavoja streamlinerin suunnitteluun.

PS. Laminaariprofiilien (siipiprofiileja siis, liitoluku >150) pinnan tulee olla melko sileä, ötökät ja vesipisarat voi tehdä virtauksen turbulentiksi. Tarkoituksellisina turbulaattoreina käytetään esim. siiven pintaan kiinnitettyä teippiä ja reikärivistöä, jonka läpi puhalletaan ilmaa virtaukseen.

En nopeasti ettimällä löytänyt sopivampaakaan topicia, eli antakaa neuvoja miten hoonaan pytyn?

Nyt pytty hoonattu ja hyvä tuli!
Kiitoksia neuvoista

Mitä tehdä Solifer SM:n pytylle, kun AKK:ssa aukot peittyvät 3-5mm? Sylinteriä on viilattu vähän, ajoituksia paolla n. 150 ja huuhteluilla n. 100. En haluaisi lisätä ajoituksia yhtään, koska käytän vakio-osia (vakioputki, vakiokansi, 11m Bing), ja haluaisin pitää huipputehot 5000rpm paikkeilla ja säilyttää kaiken väännön.

Mitä tehdä Solifer SM:n pytylle, kun AKK:ssa aukot peittyvät 3-5mm? Sylinteriä on viilattu vähän, ajoituksia paolla n. 150 ja huuhteluilla n. 100. En haluaisi lisätä ajoituksia yhtään, koska käytän vakio-osia (vakioputki, vakiokansi, 11m Bing), ja haluaisin pitää huipputehot 5000rpm paikkeilla ja säilyttää kaiken väännön.

Eipä siinä sitten muuta kuin jollain täytät sitä kanavan alareunaa, kerran et halua korotuksella sitä poistaa ja saada samalla lisätehoa.. Jos korotat pyttyä tai viilaat mäntää, aukioloajat pitenee. Vanhoissa vakiokoneissa on pykälää siellä täällä, helppo viritys on niiden poistaminen.

Pytyn korottaminen on käytännössä ainoa järkevä tapa. Täyttöhitsaamista en lähtisi mielellään tekemään ja hitsaamatta kanavaa ei kyllä saa täytettyä sillain että täyte myös pysyisi kanavassa.

Jos ajoitukset on luokkaa 150 pako / 100 huuhtelut niin niissä on kyllä todellakin varaa nostaa. Mutta jos ei halua niin ei sitten

Pitäisi korottaa täydelliseen aukkojen aukeamiseen ainakin kolme milliä. Asteet tulisivat johonkin 165/110 paikkeille niillä, nehän olisivat tarkemmin ajateltuna aivan sopivat 5000rpm huipputehoille. Ylätiivistepinnasta pitäisi ottaa sitten 3mm vähintään pois. Joutaa varmaan 3.5-4mm kyllä ottaa samantien.

Pakoaukon voisin tehdä 70% leveäksi, mutta meneekö aika-ala jo liian isoksi? Imu pitää pitää maltillisena koska käytössä on vain 11mm kaasari. Imuun ja huuhteluihin ei juurikaan kannata koskea. Molemmilla on mielestäni jo liikaa pinta-alaa 11mm kaasuttimelle. Imussa pinta-ala n. 250mm^2, ja huuhteluissa n. 300mm^2. Nuo siis aukkojen pinta-aloja.

Projektin tarkoituksena saada Solifer kulkemaan 55km/h vakio-osilla, siten että vääntöä on mukavasti käytössä ja ei vie paljoa bensaa. 5. vaihde löytyy, muuta osaa ei tule. Ellen sitten löydä rompepäiviltä halvalla isompaa kaasaria (12-15mm).

Mitenkäs tehomännän teko? Auttais kanavien aukeemiseen myös.

Onko kellään kokemusta bilteman viiloista? Täytyy nyt kysyä ennen kun ostaa että onko aivan läpipaskoja. http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Hioma ... kpl-20540/

Asiallista halpiskamaa. Eli hinta-laatusuhteeltaan ihan jees. Nuo tylsistyy jos niillä ajelee pehmentämätöntä hitsisaumaa, mutta perus viilauksessa toimii ihan hyvin

Myös samanhintainen 3mm dremelin-kovametalliteräsetti (10kpl) on vastaava. Niissä isompi ongelma on että varsi on varsin pehmeää metallia, joten terät menevät aika helposti vinoon. Mulla on molemmat eikä ostamista oo tarvinnu harmitella.

Ammattikäyttöön kovametalliterät sitten erikseen...

Mulla ois tossa derbin vakio pytty, jossa on kolme osanen pakoaukkko siinä ne sivuilla olevat aukot menee tollee vähä kaarevasti, joten niitä on vähä vaikee mennä viilaa. Haittaako jos ne viilaa tollasiks suoriks?

Se, että ne viilaa sisäpinnalta tollai suoriks ei ainakaan lisää aukon suun virtauspinta-alaa. Tietenkin jos siitä mennään vielä pidemmälle saadaan toki virtauspinta-alaa lisättyä. Asiassa on hyvä muistaa kuitenkin ulosvirtaussuuntien muuttuminen, mikä saattaa vaikuttaa jonnin verran huuhtelutapahtumaan.

Nii itekki mietin sitä että vaikuttaako se huuhtelujen toimintaan olellisesti? Pytyssä on viisi huuhtelu aukkoa.