Pro-virittäminen

Tuolla rakenteella imuajoitus voidaan tehdä hyvin pitkäksi alavääntöjen kärsimättä, ja kampikammion tilavuudesta on helpompi saada riittävän pieni, kun läppäkotelo ei ole lisäämässä sitä. TOsin nykyään se ei ole ongelma, kun käytetään suurempia kammioita tietotaidon lisäännyttyä.

Viitsisikö joku hieman valaista, mitä järkeä on laittaa läppäventtiili ja mäntäohjaus sarjaan(peräkkäin)?

Meikän mopottimesta tollanen löytyy, ja vähän tulin siitä uteliaaks.

En tiedä lasketaanko tämä tyhmäksi kysymykseksi, mutta kysyn kuitenkin. Onko mahdollista porauttaa malossiin läppä kanavaa? Onko se mahdollista ja onko siitä edes mitään hyötyä?

Ei läppäkanavaa nyt kyllä mikään paja ala poraamaan, mutta joissain tapauksissa voivat varmaan muotoilla kanavaa paremmaksi. Eli jos jossain kohdassa on porrastusta ja se porrastus on helppo poistaa. Ja valuvirheiden poistot jne. Jos kanavan saa jouhevammaksi niin eiköhän sen muutoksen persdynolla jo huomanne.

joo asia selvä.. mut jossain sanottiin että tuo puol läppis ei välttämättä ole kaikkein "paras" vaihtoehto.. mut mietein tota täysläppiksen tekoa vois olla varmaan paljon tehokkaampi jos vaan onnistuu hyvin.. minkä läppärunkoa siihen kannattas alkaa sovittelemaan?

Onko painekiekon ja puolläppiksen tehoilla Malossissa paljonkin eroa?

joo asia selvä.. mut jossain sanottiin että tuo puol läppis ei välttämättä ole kaikkein "paras" vaihtoehto.. mut mietein tota täysläppiksen tekoa vois olla varmaan paljon tehokkaampi jos vaan onnistuu hyvin.. minkä läppärunkoa siihen kannattas alkaa sovittelemaan?

http://www.motot.net/galleria/showphoto.php/photo/218280/cat/14242 osta tost valmis.

Olisikos jollakin tietoa kuinka laskea imun tehollinen korkeus?

Mäntäohjatusta P+ siis kyse. Hieman hankalaa hommaa jos pitäisi alkaa jonkinlaista astepenkkiä tekemään kun ei ole edes kampuraa saatavilla kun sattuu olemaan aktiivikäytössä.

Muutenhan itse laskeminen onnistuisi tiittasen kirjassa olevan käyrästön avulla, mutta pitäisi muistaa sekin että YKK:ssa imuhelma on paljon imuaukkoa korkeammalla kun siitä on jouduttu ottamaan ajoitukset etteivät virtausnopeudet laskisi, tätä asiaa käyrästö ei taida pystyä huomioimaan(?) Tämä helman korkeammalle jääminen taskulaskimella näpytellen kertoi sen lisäävan aukon tehollista korkeutta verrattaessa helmaan joka on YKK:ssa imuaukon yläreunan tasalla kun imuaukon korkeus on sama kuin em. tapauksessa.

Vai olisiko jollakin kenties tarjota jotakin kaavaa tehollisen korkeuden laskemiseen?

Siinä Tiittasen kirjan käyrästössä (s.77 käyrästö 2) on myös erilliset suorat pako- ja huutelu-, sekä imuaukolle, tämä johtuu erilaisesta asteluvun muutoksesta suhteessa männän liikkeeseen YKK:ssa ja AKK:ssa? Järki sanoo että nämäkin olisivat moottorikohtaisia arvoja, vaan onko näin?

Ja aiheesta kolmanteen, yleensä kuulee ohjeistettavan että esim. putken suunnittelussa tulisi ottaa pakoaukon leveys portmapista, mutta eikös oikea virtaaman leveys tule paremminkin aukon kohtisuorasta leveydestä? Ja sama pätenee muihinkin aukkoihin?

Eräs askarruttava asia on myös se että esim. Putken paksuuksia määriteltäessä käytetään pakoaukon sen kokonaan auki ollessa olevaa pinta-alaa vaikka pakoaukko onkin vain osan auki koko pinta-alaltaan kierron aikana, joten tuskin putkessakaan kulkee kovin suurta aikaa pakoaukon kokonaispinta-alaa vastaava määrä määrä kaasuja. Tälläkin on varmaan melkoinen vaikutus putken toiminnassa kun kaasu laajenee paljon päästessään putkeen vasta hieman avautuneesta pakoaukosta.

Mutta kommentoikaahan mutuilujani, ja josko noihin kysymyksiinkin saisi vastauksia niin olisin kiitollinen.

joo asia selvä.. mut jossain sanottiin että tuo puol läppis ei välttämättä ole kaikkein "paras" vaihtoehto.. mut mietein tota täysläppiksen tekoa vois olla varmaan paljon tehokkaampi jos vaan onnistuu hyvin.. minkä läppärunkoa siihen kannattas alkaa sovittelemaan?

siinäpä ois http://www.motot.net/talli/nayta.php?id=62828

ja se painekiekko auttaa jonkin verran moottorin (heräämiseen) ja vääntöihin

Olisikos jollakin tietoa kuinka laskea imun tehollinen korkeus?

Aika-aloja vartenko meinaat sellaista miettiä? Jos se on kyseessä, niin turhaa touhua; ne aika-alakaavat kusee pienillä sylintereillä, koska ne on tehty vastaamaan 125-500cc motteja. Paitsi tietysti, jos tekee omat a-ala kaavat.

Mikäli muistan oikein, Tiittasen määritelmässä aukon tehollinen korkeus tarkoitti sen korkeutta keskimäärin aukon aukioloaikana. Niinpä voit mitata sen korkeuden esim. viiden kampiakseliasteen välein ja laskea siitä keskiarvon. Näin saat aukon tehollisen korkeuden, mitä voit käyttää aika-alalaskuissa.

Oikeastaan kaikki moottoreihin liittyvät asiat ovat moottorikohtaisia, koska eri moottoreissa on eri mitat. Mutta koska moottoreilta vaaditaan samanlaisia ominaisuuksia, niistä tulee samankaltaisia, ja niinpä yleistys onnistuukin paremmin mitä aluksi kuvittelisi. Tosin, näin siis crossipuolella, moponmoteissa (ja varsinkin vanhoissa sellaisissa) on kuitenkin huomattavia eroja. ja yleistys niiden suhteen on vaikeampaa.

Ja joo, paolle, ja huuhteluille on eri käyrät johtuen juuri männän erilaisesta liikkeestä ylä ja alakuolokohdassa.

E: Tehollinen korkeus ja leveys riippuu myös seoksen virtaussuunnasta aukkoon nähden. Ja se pitää ottaa huomioon määritettäessä aukon tehollista pinta-alaa.
Ja pelkkä aukon tehollisen korkeuden määrittäminen ei riitä, koska aukot ovat harvoin suorakulmaisia.

Kiitos vaan vastauksesta.

Kyllähän nuita tehollisia korkeuksia on tullut itse ihan mittailtuakin, mutta yritän nyt päästä vähemmällä, kun on tosiaan vähän kiven takana nuo osaset mittailua varten

Ja imuhelman korkein kohta ei tosiaankaan ole sen imuaukon reunan tasalla, joten ajattelin että jos vaikka kaavan olisi saanut, kun on mittoja kumminkin tiedossa ja en luota tuohon käyrästöönkään siinä asiassa.

Sinänsä Tiittasen aika-ala kaavoja tutkittaessa huomaa ettei niihin liity mitään keskiverto kertoimia, siis kun ei oteta sitä tehollisen korkeuden käppyrää huomioon, eli kaikki mitä tarvitaan on itse mitattavissa. Tästä ainakin itse saan sellaisen kuvan ettei laskelmien tulokset ole riippuvaisia tilavuudesta. Ja kuten kirjassa myös todetaan niin Ominais aika-alaan vaikuttaa kuutiotilavuus hyvin vähän.

Toki itse kaasujen käytöksellä on tietyt rajat verrattaessa isoon ja pieneen kanavaan, jolloinka virtausvastus kasvaa pienemmässä kanavassa enemmän suhteessa isompaan kanavaan.

Mutta, pitänee ruveta varmaan tekemään jonkinlaista penkkiä jolla pääsee imupuoltakin mittaamaan järkevästi. Ja tekemällähän sitä oppii.

...Ja aiheesta kolmanteen, yleensä kuulee ohjeistettavan että esim. putken suunnittelussa tulisi ottaa pakoaukon leveys portmapista, mutta eikös oikea virtaaman leveys tule paremminkin aukon kohtisuorasta leveydestä? Ja sama pätenee muihinkin aukkoihin?...

Noinhan tuo tulisi laskea. Sen area.exe:lle tekemäni apuohjelman uusi versio mahdollistaa mitan antamisen kummassa muodossa tahansa. Aiemmassa annettiin aina kehämittana. Vastaus on silti sama, annettiin se kummassa tahansa. Vastauksena saatu pinta-ala on aina laskettu kohtisuoran mitan mukaan. Mikäli annetaan kehämittana area antaa myös kohtisuoran mitan. Tätä ei ole osa tainnut edes huomata. Toki koko homma voidaan hoitaa pelkällä areallakin, mutta useat koki tämän sen verran vaikeaksi, että tuli se apuohjelma arealle sitten tehtyä. Itselle se area tuli tarpeeseen. vähentää tavittavaa taskulaskinmatematiikkaa oleellisesti.

Itse tulee se leveysmitta tietyissä tapauksissa annettua levitetystä portmapista, eli siis kehämittana. Tämä siitä syystä, että noin se on itsestäni helpoin mitata. Niissä tapauksissa, joissa portmapin kehämitta ei anna oikeaa tulosta, mitta kannattaa ottaa kohtisuorana sylinteristä. Jalkaharppi on tähän hyvä. Mitan siitä taas saa sitten tietty tönärillä.

Sinänsä tuo apuohjelma on hyvin yksinkertainen. Se vain kyselee tarvitavat argumentit ja syöttää ne arealle sen tarvitsemassa muodossa. Alkuperäinen tapa oli useimmille kuulemma turhan hankala. Area antaa vastaukset ja käytetyt argumentit lisäksi tekstitiedostossakin, josta ne voidaan kopioida tarvittaessa myöhemminkin. Sen tekemä tekstitiedosto ei vain ole järin selkeä. Ei tullut tohon apuohjelmaan tehtyä sitä, että vastaukset tulisivat tekstitiedostoon selkeämmässä muodossa. Tämä ei silti varmaankaan ole kovinkaan suuri puute(?).

...Tästä ainakin itse saan sellaisen kuvan ettei laskelmien tulokset ole riippuvaisia tilavuudesta. Ja kuten kirjassa myös todetaan niin Ominais aika-alaan vaikuttaa kuutiotilavuus hyvin vähän...

Noin tosiaan lukee, mutta kummallista on, että mikäli otat jonkun ihanteellisen lähtöarvon aukolle ja lasket kaavat nurinpäin, eli muutat aika-alaa aukon mitoiksi, saat vastaukseksi pienissä sylintereissä kummallisen pieniä aukkokokoja. Masqutti asian taisi ensimmäisenä huomioida.

Edit: Pistetääs tuokin, mikäli jollekkin on käyttöä.
http://www.mediafire.com/?0td9fjsmj0e

Tulipa tässä mieleen kertoa omasta projektista, mikä käynnistyy vasta syksyllä kun koulu jatkuu, jos käynnistyy. Tarkoitushan olisi tehdä 82cc pytty itse valurauta putkella ja vesi/ilma jäähdytyksellä.

Tällä hetkellä olen jo etsinyt tietoa ja valmiita mäntiä siihen sylinteriin. Mäntähän on tasan 50mm eli saa PV:n ja vaikka Am6 tai Rabasan mäntiä sopimaan siihen.

Olisi ihan hyvä tietää tosin niistä aukkojen mitoituksista. Kun se nyt kerran olisi sen 82cc niin olisiko jollain minkään 80-85cc monttu pyörän portmappia ??

Itse laskeskelin ihan hatusta vedettynä 3 osaisen pakoaukon, mutta pinta ala olisi hyvä tietää jostain crossista että sattuisi edes lähelle sillein, että saisi sen 20hv ulos, jos mahdollista.

Siitä jäähdytyksestä sen verran, että siinä olisi jäähdytys rivat ja sylinteri olisi kumminkin myös nestejäähdytteinen, eli myös perus nestekammio sylinterin kehälle. Pumppu tietysti pitäis kehitellä itse, mutta se nyt ei ole ongelma toistaiseksi.

Toisaalta, tässä asiassahan auttaisi paljon MOTA, mutta ei nyt kyllä sen vertaa Euroja viitsi panostaa vielä tähän, mutta ei sekään mahdotonta ole että ostaisin sen syksyä lähenpänä.

Kannen suunitellen myöhemmin, kun saan suuniteltua mikä muoto/koko sopisi parhaiten palotilaan.

Moray:lla olen nyt suunitellut vasta sylinterin ja männän ja pakoaukon, mikä tosin olisi nytten 1070 neliömillimetriä pinta-alaltaan. Voipi olla liian iso mutta nyt ajattelin mitoittaa niitä huuhteluita ja imua aukkoa edes jotenki muotoonsa yms...

Eli jos joku on tehnyt sylinterin itse voisi varmaa valaista, miten aukot kannattaa mitoittaa, ja tuli tossa mieleeni että Sarvi joskus sanoi että pyöreä pako olisi parempi kuin suora kaiteen muotoinen, tai suora yläosa ainakaan.. Mutta miten pyöreän saisi tarpeeksi isoksi ? Voisihan sen jakaa tietysti kahteen osaan että ne olisivat n. 1-2mm erillään toisistaan, ettei männän renkaat menisivät poikki.

Mitä teen proolleni että saisin sen kulkemaan???

pitäskö ottaa holkkii pois vai kurit?? jos ottaa näist jommankumman niin tarviiko vaihtaa suutin??? tai tehä muita säätöjä==??

Nyt ollaan pro-virityksen ytimessä

Joo, mallikohtaiseen siitä

En tiedä edes moposi mallia noiden viestien perusteella.

Ja kaikenlisäksi kuristusten poistaminen ei edes ole virittämistä.