Pro-virittäminen

mulla on varmaan juuri tuo tilanne, mitä Betaversio kertoi "jäykillä läpillä on suuri virtausvastus"

omassa läppärungossa ei ole ollenkaan rajoittimia, kun ne läpät on niin paksut (0.4 mm ja yksiosaiset, eli 2 normaalin läpän kokoista) sitten niitä on vielä 2 kpl, eli molemmin puolin läppärunkoa...
kaasutinkin sattuu olemaan 20 mm

Tuossa tapauksessa kokeilemisen arvoista on testata eri läppäventtiilillä ja vaikka hiilariläpillä...

mitenkäs tuli vaan mieleen että entäs jos kakstahti mopoon laittaa vaikka ohuemman kannen tiivisteen niinku tekevät nelari koneissa vaikuttaako se tehoon 2-tahdeissa kannen madallusta ??

Tuossa tapauksessa kokeilemisen arvoista on testata eri läppäventtiilillä ja vaikka hiilariläpillä...

kemiksi on halvempaa laske vaikka itee... läpät tai jopa kokonaan uusi läppärunko maksaa kuitenkin enemmän, kuin 5 ¤:n kemiksi pötkö...

mulla on varmaan juuri tuo tilanne, mitä Betaversio kertoi "jäykillä läpillä on suuri virtausvastus"...

Mitä jäykempi on läppä sitä enemmän energiaa vaaditaan läpän avaamiseen ja auki pysymiseen.

Mutta et kertoillut, onko sulla stuffer tehtynä tohon. Ilman sitä tahtoo nuo poikkipinta-alamuutokset olla turhan rajuja ja tapahtuvatkin vielä tolkuttoman lyhyellä matkalla. Eihän se ihmeitä tee, mutta ei ole lainkaan pahitteeksi. Läppäohjatussa kun tahtoo aina olla noita poikkipinta-alamuutoksia. Niitä kaikkia ei saa pois.

Mutta et kertoillut, onko sulla stuffer tehtynä tohon. Ilman sitä tahtoo nuo poikkipinta-alamuutokset olla turhan rajuja ja tapahtuvatkin vielä tolkuttoman lyhyellä matkalla. Eihän se ihmeitä tee, mutta ei ole lainkaan pahitteeksi. Läppäohjatussa kun tahtoo aina olla noita poikkipinta-alamuutoksia. Niitä kaikkia ei saa pois.

stuffer? mikä se on

se läppärungon sisällä oleva ohjuri mulla on, joka on sovitettu jouhevasti imukaulan ja kaasarin kokoon, eli kaasarilta läppien kaasuttimen puoleiseen osaan asti on sama poikkipinta-ala...tai oikeastaan se pienenee hieman läppiä kohti mentäessä... läppien jälkeen alkaa sitten se "epämääräinen tila" jonka koen nyt tehoja rajoittavaksi tekijäksi, epäsopivien (jäykät jne.) läppien lisäksi...

Minkälaisia tehoja/kulkuja/kiihtyvyyksiä noilla kisapeleillä muuten on noin pienillä kassuilla?
Tietysti varmaan vähän vaikee vertailla johonkin katupeliin kun noissa luultavasti lyhyemmät kisavälit.

niin tuo on tapahtunut noissa kymin kisoissa, missä on tämä liki perverssi 12 mm kaasarin sääntö. siellä raisut on mellastaneet viimeiset 3 v

Höylä, sä kun oot täytelly tolla kemiksillä vähän vaikka mitä paikkoja moottorista, niin onko minkälaista kokemusta siitä kuinka hyvin se pysyy paikallaan? Mikä on pahin paikka mihin oot tököttiä laittanu, ja käytätkö ihan normaalia halpahallilaatua (plastic padding tms)?

Höylä, sä kun oot täytelly tolla kemiksillä vähän vaikka mitä paikkoja moottorista, niin onko minkälaista kokemusta siitä kuinka hyvin se pysyy paikallaan? Mikä on pahin paikka mihin oot tököttiä laittanu, ja käytätkö ihan normaalia halpahallilaatua (plastic padding tms)?

mulla ei ole vielä kertaakaan lähtenyt klöntti irti, tai mikään pienempikään pala

oon mä sillä paikannut caterpillarin lohkosta halkeamankin ja siinäkin pysyi...

mitään halpahalli "laatua" en kyllä uskaltaisi koneen sisälle laittaa, itse olen käyttänyt oliko se nyt lsd tai jotain sinnepäin olevaa merkkiä...

stuffer? mikä se on
...
se läppärungon sisällä oleva ohjuri mulla on...

Samasta asiasta puhumme.

Sarvi taisi joskus mainita että sopivan putken teko on vaikeampaa "neliskanttisella" = ei-kaarevalla pakoaukolla varustetulle koneelle verrattuna koneeseen, jossa pakoaukon yläreuna on selvästi kaareva. Miksi? Onko tuollainen voimakkaan painepulssin antava, mutta kapealla kaistalla optimaalisesti toimiva pakoaukko vain tarkempi putken viritetyn pituuden suhteen vai vaikuttaako asiaan muutkin putken mitat, joissa on helpompi mennä pieleen?

Kierroskoneisiin väsätään yleensä kulmikkaampia ja laajavääntöisiin loivempia putkia, mutta sen sanelee toki moni muu seikka kuin pakoaukon yläreunan muoto.

Minkälaisia tehoja/kulkuja/kiihtyvyyksiä noilla kisapeleillä muuten on noin pienillä kassuilla?
Tietysti varmaan vähän vaikee vertailla johonkin katupeliin kun noissa luultavasti lyhyemmät kisavälit.

niin tuo on tapahtunut noissa kymin kisoissa, missä on tämä liki perverssi 12 mm kaasarin sääntö. siellä raisut on mellastaneet viimeiset 3 v

no mulla kokemukset on pers dynosta ja sehän on tiettävästi herkkä mopon äänenvoimakkuudelle... tuolla pelillä metrin päästä taisi antaa liki 110 db vai oliko enemmän..joten noihin persdynohavaintoihin on syytä suhtautua suurella epäilyksellä.

vuosi sitten ajoin 75 km/h sigmaan , sigman kalibroinnista en tiedä, kun oli kaverin hayabusassa kiinni. samaa kulkee viime ja toissavuonna voittanut raisu. kun vertailin suoranopeuksia niin silmämääräisetsi pitäne pitää näillä toleransseilla paikkansa tai sitten molempien mittaukset on samalla tavalla pielessä tai silmä katsoo nopeuksia suosiollisesti , vaikka ollaankin nyt selkeesti nopeempia. kotkan rata on ajettu litimärkänä 1:04 ja just ennen ajanottoa kuski meinas vetää kammolipat, "keulintakuva" mun galleriassa on itseasiassa juuri tästä tilanteesta. aikaa siinä saattoi mennä sekunti tai kaksi. rata on jotain 950m (vai kuka tietää paremmin..mulla on muistikuva että rata on alle kilometrin mutta päälle 900).

tuon 75 km/h mun mopo taisi ottaa vakiväleillä ja edellisellä putkella silloin ajettiin kuivalla 1:03. nyt on selkeesti lyhyempi putki, lyhyemmät välit ja näyttäisi kulkevan ja kiertävän paremmin, ainoo ongelma on tuo alavääntö, mutta se hoituu ja mahdollisesti samalla myös kulku paranee..ainakin laskennallisesti rajoittavat tekijät siirtyy kauemmaksi. toisaalta kaasarin laskennalliset virtausnopeudet on jos sitä luokkaa että hirvittää. laskennat perustuu Motan arpomiin simulointeihin, jota kohtaan tässä tapauksessa on suuri epäluulo. en oikein usko että kitkallisen virtauksen mallit laskevat kertavastuksia oikein kaasarin kurkussa. kikkailemalla tehty mota malli antoi sekin varsin miehekkäät kaasarin virtausnopeudet jotka ehkä (tosin suurin epäluuloin myös) lähempänä totuutta.

vaikee sanoa kiihtyvyyksistä kun en ole koskaan mitannut, tehoista ei tietoa koska en ole dynottanut. ne pitäisi ehdottomasti tehdä...en muista mikä on s1:n vakivälitykset enkä omianikaan täällä paljasta, sateelle nuo välitykset oli liian pitkät. kuivalle ehkä just passelit. pv:n laatikon ongelma on lyhyt ykkönen ja ainakin tuo meidän peli lähtee aina Quuhun huonon alustan, ja huonon alaväännön takia. liikkeelle lähtäänkin torvi aui kytkintä luistattamalla niin että kone ei keuli. harvoin kisatilanteessa kuskilla riittää hermo nostaa kykää tarpeeksi rauhallisesti. No tuohonkin on jo palikat valmiina pajalla.

varvimittarin muistiin jäi kotkan kisojen aikana maksimissaan 13200 rpm mutta se lienee johtuu kun heitetään pientä pesään mutkissa. lämmittelyjen aikana katselin että nelosella veti kevyesti 10500 enkä edes ajanu tosissani. Kisasa on voinut tulla tonni tai jotain lisää. veikkaan että kisassa tuo on kulkenut 11500-12500, tosin suurin varauksin...pakokaasun lämpötilat oli n 550 c ja sateella n 500 c n 10 cm männän otsasta mitattuna.

Jos kaasari on tällä koneella rajottavin tekijä niin 18 millisellä kassulla pitäisi mennä liki 100 km/h. no tähänkin minulla on suuret epäluulot.. (teho skaalattu pinta-alojen suhteen ja nopeudet tehon kuutiojuuren suhteen, jos nyt oikein tuon laskin)

no näinhän tuo ei taida mennä vaan kun kaasari on avonaisempi niin sitten muut tekijät alkaa rajoittamaan.. 18 millin kaasarilla olen käyttänyt konetta mutta siitä ei ole muuta dokumenttia kuin etten uskaltanut kierrättää ilman kuormaa, varvimittarissa oli silloin johto poikki ja antoi ihmeellisiä tuloksia(, noin about puolet "oikeista kierroksista") no tuo taas ei välttämättä tarkoita yhtään mitään.

Zam, tuo on kyllä tosiaan perverssi rajoitus tuo 12 millin kassu. Mun kokemukset pienistä kaasareista rajottuu 16 milliseen, sen pienemmällä en oo konetta koskaan yrittäny edes puolivakavissani laittaa. Mistä ko. sääntö juontanee juurensa? Mitä kassua muuten käytät?

Tässä tapauksessa nuo kierrosluvut ja nopeudet ei kyllä anna suorituskyvystä mitään infoa, luulisin. 75 kmh ei vielä kummia tehoja vaadi, ja toisaalta kyllähän kone pienellä kuormalla kiekkaa jaksaa ottaa.

Noista sun jutuista nousee pari ajatusta mieleen. Jos kiekat on siellä 11 000 kieppeillä noin pienellä kassulla, niin virtausnopeus lienee jo todellisuudessakin melko hyvä. Tai ehkä kuitenkin realistisemmin virtausvastus sitä luokkaa että täytös jää huonoksi. Mitäpäs siis jos tähtäisikin olennaisesti matalampiin kierroksiin, ja vastaavasti kovempiin paineisiin? Noin lonkalta heitettynä saattaisi käydäkin niin että kokonaissuorituskyky olisi parempi jos mitoittaisi huipputehon esim 8000 rpm kantturoille, ja tekisi mm. pytyn ja putken sellaiseksi että se tuottaa killeriväännöt (viiskymppisestä, huh..). Lienee selvää, ettei esim joku RM-pytty joka on tehty kai reilusti yli 10 000 kiekoille pelaa kovin hyvin siellä 8000 kierroksella. Eikä myöskään yli kympin kiekoilla noin pienellä kassulla.

Kun olis aikaa ja vertailuarvoja, niin olis kiinnostava tommosta "rajoitettuakin" projektia kokeilla, olis muutamia aika hyvä ajatuksia mielessä siihenkin hommaan...

Tempaseppas Zam muutamat 150 m tai 200 m kiihdytykset, että sais vaikkapa edes jonkinlaista kiihtyvyysinfoa vertailupohjaksi!

no, mitä omat muistikuvat on esim. paketista "80 cc" cdc malossi + vakio 12 mm mikuni, niin kyllä sekin vonkui ja kulki...ei varmasti antanut kaikkia tehoja, mutta aivan ajettava se silti oli, varsinkin talvella...joten ei tuo 12 mm 50 cc pytyssä, niin kauhealta kuulosta 9 mm sitten jo kuulostais

Zam, tuo on kyllä tosiaan perverssi rajoitus tuo 12 millin kassu. Mun kokemukset pienistä kaasareista rajottuu 16 milliseen, sen pienemmällä en oo konetta koskaan yrittäny edes puolivakavissani laittaa. Mistä ko. sääntö juontanee juurensa? Mitä kassua muuten käytät?

Tässä tapauksessa nuo kierrosluvut ja nopeudet ei kyllä anna suorituskyvystä mitään infoa, luulisin. 75 kmh ei vielä kummia tehoja vaadi, ja toisaalta kyllähän kone pienellä kuormalla kiekkaa jaksaa ottaa.

Noista sun jutuista nousee pari ajatusta mieleen. Jos kiekat on siellä 11 000 kieppeillä noin pienellä kassulla, niin virtausnopeus lienee jo todellisuudessakin melko hyvä. Tai ehkä kuitenkin realistisemmin virtausvastus sitä luokkaa että täytös jää huonoksi. Mitäpäs siis jos tähtäisikin olennaisesti matalampiin kierroksiin, ja vastaavasti kovempiin paineisiin? Noin lonkalta heitettynä saattaisi käydäkin niin että kokonaissuorituskyky olisi parempi jos mitoittaisi huipputehon esim 8000 rpm kantturoille, ja tekisi mm. pytyn ja putken sellaiseksi että se tuottaa killeriväännöt (viiskymppisestä, huh..). Lienee selvää, ettei esim joku RM-pytty joka on tehty kai reilusti yli 10 000 kiekoille pelaa kovin hyvin siellä 8000 kierroksella. Eikä myöskään yli kympin kiekoilla noin pienellä kassulla.

Kun olis aikaa ja vertailuarvoja, niin olis kiinnostava tommosta "rajoitettuakin" projektia kokeilla, olis muutamia aika hyvä ajatuksia mielessä siihenkin hommaan...

Tempaseppas Zam muutamat 150 m tai 200 m kiihdytykset, että sais vaikkapa edes jonkinlaista kiihtyvyysinfoa vertailupohjaksi!

sääntö tulee ihan turvallisuudesta. mopojen alusta/ajettavuus ja kuskien taidot taisi tulla jossain vaiheessa vastaan ja sen takia koneiden kulkua rajoitettiin. kaasarina mulla on mikunin 12 mm kiinni, varalla lortto. kulkujen puolesta lortto on aavistuksen huonompi antamaan tehoa korkeilla kierroksilla. kiihtyvyydestäe ei osaa sanoa mitään

pienen kaasarin takia virtausnopeudet kavavat ja sen myötä myös virtaushäviöt ja täytös huononee, kuten toteat. tämän p+ pytyn aukoja muokattiin aikanaan, muistaakseni, sx60:n (tai 80:n) portmäppiin perustuen. seurauksena oli liian suuri paon aukioloaika. ensi/pika-apuna alapään tiivistepinnan koneistuksella saatiin pytystä tuollainen kuin se nyt on. jälkikäteen kun ajoituksia laski käsilaskukaavoilla ja motalla, näyttää siltä että ajoitukset eivät aivan mahdottoman huonot ole. paon (ja huuteluiden)alareunaan tulevalla kynnyksellä ei ole kamalan suurta merkitystä koska mäntä muodostaa aina pienen pykälän, aika jonkä mäntä viettää akk:ssa tai akk:n läheisyydessa (jolloin pykälää ei pitäisi tulla) on pieni koko aukioloaikaan verrattuna. suurempi merkitys on sillä että aukiolo-ajat ja aika-alat ovat kohdallaan.

mutta pienen kaasarin kanssa pitää miettiä mitä tehdä...jossain mielessä voi miettiä, onko suurempi imun aukioloaika hyödyllinen, koska näin saadaan kaasarin kautta virtaamaan paremmin ilmaa ja parempi täytös. tai löysemmät lämptä. kokeilin joskus pelkkää läppää ja se ei tuntunut toimivan kunnolla, vääntöä tuli lisää mutta huioounopeudet tippuivat,tosin ero ei ollut kovin suuri persdynolla mitattuna. silloin tuo karhulan rata ajettiin 1:03 , kuivalla, ja alemmalle 8500 rpm:n mitoitetula putkella (kalpin taideteos). kone oli selkeesti vääntävämpi kuin nyt, suurin ero tuli kalpin putkesta.

aikanaan tein jonkun verran töitä ja kokeita kannen kanssa. silloin näytti että squishinopeuteen perustuvalla mitoituksella (purkat vakiona) kannella oli suurin merkitys maksiminopeuteen, persdynolla mitattuna kiihtyvyyden muutosata oli vaikea havaita. tosin mittausmenetelmät oli aika robusteja joten kyseenalaistan kyllä omat kokeeni!

mota ennustusten mukaan rm:n aukot sekä vm 79&80 että vm 78 aukot on kohdallaan jopa 12 mm kaasarilla. mutta suuri epäilykseni kohdistuu tuon motan kitkallisen virtauksen malliin koska kaasarin koolla ei näytä olevan paljoa merkitystä, jos yhtään, tehokäyrän muotoon tai max tehoon.

seuraava suurempi projekti, kunhan saan inspiraatiota, on ostaa 3 P+ pyttyä jotka pyrin tekemään 5 asteen paon portaissa ja niista sitten haarukoimalla koitan lähtä hakemaan optimiportmäppiä 12 mm kaasarille.

MOTA mustaakseni ennustaa nykyiselläänkin parhaan teho ja vääntöalueen tuonne 8500-9000 rpm alueelle, tosin kohtuullisen suurella aukioloajalla. tuo pitänee paikkaansa ainakin suuremmilla aasareilla. epävarmuudet liittyy annettuihin palo ja varsinkin huuhteluparametreihin.

pikkuprojektina on tarkoitus korjata tuo alaväännön puute...suunnitelmat ja materiaalit odottavat vain aikaa pajalla... no sytyn optimointi on osa tätä..mutta se taitaa jäädä tekemättä...säädettävä boxi maksaa 300-500 e+ dynoaika.ihanan kallista, perusennakkoa voi tietty koittaa säätää. kokeillaan ekana halpoja konsteja.

arvaus on että kone ei ole lähelläkään optimia saati limiittiä, koska tavallisella pumppubensalla kone ei ole lähelläkään detoamista. ja nimenomaan huonolla täytöksellä tuo detoaminen on ensimmäisiä tehoa rajoittavia tekiöitä..voihan olla että nykyinen kansi on tässä suhteessa onnistunut. pakokaasujen alhaiset lämpötilat (500 ja 550 c 10 cm päässä männän otsapinnasta) indikoi ehkä myös ettei kone ole vielä optimissa/limiitillä. Katsotaan nyt mitä seuraava kannen kehitysversio tuo tullessaan.

pitää muistaa että pienelläkin kaasarilla saadaan kone laulamaan..esim nuo minimotot joissa 15 mm kassulla otetaan 9 kw tehoja, vääntökäyrä voi noissa olla aika piikikäs. Kisasylinterin portmäpit on kuulemma skaalattuja Honda RS125:sta..tuo on tosinhuhupuhetta.

ensikesänä on tarkoitus pitää testipäivää ja siellä voisi tietty kokeilla noita kiihtyvyyksiä. Nyt pitäisi myös tehdä alustamuutoksia. kisalähdöissä mopo pyrkii ampaisemaan kohti kuuta...ja sprinttikilpailussa lähtö on todella merkittävä. alustamodaukset odottaa pajalla.

edittiä;

karkealla käsilaskulla laskeskelin että 75 km/h saattaisi tarvita semmoisen 5-6 kw tehon takarenkaalta. mutta nuo on sitten todella karkeita arvioita.

Viitsisikö joku hieman valaista, mitä järkeä on laittaa läppäventtiili ja mäntäohjaus sarjaan(peräkkäin)?

Meikän mopottimesta tollanen löytyy, ja vähän tulin siitä uteliaaks.