Pro-virittäminen

...mutta huomattavasti suurempi merkitys on ihan vaan sillä kasvaneella iskutilavuudella: enemmän männänpäätä paineen alla -> enemmän vääntömomenttia-> enemmän tehoa...

Joo olet oikeassa siinä, millä on se suurin merkitys. Se taas ei ole koko totuus. Vaikka jonkin tapahtuman merkitys olisi kuinka pieni tahansa, on se olemassa. Moottorin toiminta kokonaisuudessaan koostuu kaikista näistä. Oli niiden osuus sitten vaa-assa kuinka suuri tai pieni tahansa ja kokonaisuutena moottoria tuleekin miettiä jos siitä pyritään ymmärtämään.

Ystäväni ovat käyttäneet männän alapinnassa korkkia (siis korkkikorkkia) tiedä sitten tuollaisesta viritelmästä...

Tuolla viilaustopicin puolella ei vastausta kuulunut kysymykseeni, joten kysytäämpä täältä jos olisi osaavampaa/viitseliäämpää porukkaa.

Elikkäs mihin kaikkeen pakoaukon korotus vaikuttaa näin yksityiskohtaisemmin? Korjattu puristussuhdehhan siinä ainakin laskee, aukon ajoitus kasvaa ja blowdownin aika-ala lisääntyy.

Itse kun olen sitä hieman pähkäillyt niin olen tullut siihen tulokseen että sillä olisi yhteys siihen hetkeen jolloin paluupulssi saapuisi takaisin vastakartiolta ja palauttaisi palamattoman seoksen takaisin pyttyyn paremmin korkeammilla kierroksilla, ja samalla ahtaisi sylinteriä paremmin jos putkella riittäisi resurssit.

Toisena vaikutuksena arvelin olevan huuhtelutapahtuman etenemisen muutokset kun paine sylinterissä olisi alhaisempi huuhteluiden avautuessa, tämä varmaan mahdollistaisi kampikammion tilavuuden kasvattamista jolloin siellä olisi enemmän varaa omalla voimallaan ahtautuvalle seokselle, ilman että huuhtelun alkaminen kärsisi matalammasta paineesta. Aikaisemmin sylinteristä purkautuneet pakokaasut myös aikaistasivat varmaankin putken putken imua.

Tiittanen taas sanoo kirjassaan ettei aukkojen asteisiin pitäisi katsoa vaan perehtyä aika-alaan, joten voisiko aukon korotuksen korvata pakoaukon levennyksellä oikeaa aika-alaa silmällä pitäen ja putken rakenteen muuttamisella korkeammille kierroksille sopivaksi.

Toki em. ehdotuksessa tulisi ottaa huomioon myös blowdownin aika-alan riittävyys ja liiallisen puristussuhteen välttäminen sekä huuhteluitten avautuessa vallitseva paine.

Mutta mitäs olette mieltä näistä omista teoriaoistani? Olisiko niissä jotakin perää kenties..

Eräs askarruttava toteutus on myös pakoaukon sijoittaminen korkeammalle kuin huuhtelut, siis alalaidaltaan. Tuntuisi että sellainen ratkaisu olisi aika epäedullinen aika-alan kannalta, kuten myös puristussuhteen. Vai liittyisikö tähän kenties huuhteluiden toiminnan paraneminen kun pakoaukko ei olisi niin välittömässä läheisyydessä huuhteluja jolloin pakoaukko ei häiritsisi huuhteluvirtoja?

Kiitos vastauksista jo etukäteen jos joku vaan vaivautuu vastaamaan.

Tuna-71: Heitetäämpä omia pohdintoja tähän perään.

Kyllä, paon ajoitus vaikuttaa putken viritettyyn kierroslukuun, jos siis putkea ei muuteta. Paon ajoituksen suurentaminen suurentaa putken viritettyä (vai onko se peräti virittynyttä?) kierroslukua. Putki ei välttämättä ahtaisi sylinteriä yhtään paremmin, riippuen kuitenkin viritystyön onnistumisesta. Loppujen lopuksi saattaa olla tilanne että paon sulkeutuessa paine sylinterissä saattaa olla jopa pienempi. Tämä johtuu siitä että sylinteristä lähtevä pulssi on voimakkaampi ja pitkäkestoisempi jos pako on pieni. Suurella paolla tietysti päinvastoin.

Itse kun olen sitä hieman pähkäillyt niin olen tullut siihen tulokseen että sillä olisi yhteys siihen hetkeen jolloin paluupulssi saapuisi takaisin vastakartiolta ja palauttaisi palamattoman seoksen takaisin pyttyyn paremmin korkeammilla kierroksilla, ja samalla ahtaisi sylinteriä paremmin jos putkella riittäisi resurssit.

Tämä kampikammion tilavuus on kyllä mielenkiintoinen juttu. Kampikammion tilavuuden suuruus on suuresti riippuvainen pakoputkesta, nimenomaan diffuuseriosasta. Toinen jännä juttu on että sitäkään ei saa tehdä liian voimakkaaksi (lue: liian jyrkäksi), ettei vastakartiosta palaava pulssi törmää kartioon liian voimakkaasti ja heikkene. Se taas tietää tehohäviötä ja palamattoman seoksen pääsyä pakoputkeen.

Toisena vaikutuksena arvelin olevan huuhtelutapahtuman etenemisen muutokset kun paine sylinterissä olisi alhaisempi huuhteluiden avautuessa, tämä varmaan mahdollistaisi kampikammion tilavuuden kasvattamista jolloin siellä olisi enemmän varaa omalla voimallaan ahtautuvalle seokselle, ilman että huuhtelun alkaminen kärsisi matalammasta paineesta. Aikaisemmin sylinteristä purkautuneet pakokaasut myös aikaistasivat varmaankin putken putken imua.

Tuosta pakoaukon sijoittamisesta ylöspäin, tuohan on nykyään arkipäivää, tosin pako tulee alas asti keskeltä, mutta reunoilta se yltää pitkälle huuhteluiden yläpuolelle, näin leveys on yleensä siellä 85-95% hujakoilla, kohtisuorana mittana siis.
Huuhtelut puhaltavat pikkupakoaukkojen alta vaakasuorassa männän poikki. Periaatteessahan paolle saataisiin riittävä aika-ala vaikka se ei tulisi keskeltäkään kovin alas, mutta huuhtelun toteutus taitaa estää sen. Paon täytyy olla kuitenkin jostain kohdasta niin korkea ettei sen kohdalle voi tehdä enää huuhteluaukkoja, joten se on sama tehdä männänpään alakuolokohdan tasolle.

E: Hervotonta mutuilua

Eräs askarruttava toteutus on myös pakoaukon sijoittaminen korkeammalle kuin huuhtelut, siis alalaidaltaan. Tuntuisi että sellainen ratkaisu olisi aika epäedullinen aika-alan kannalta, kuten myös puristussuhteen. Vai liittyisikö tähän kenties huuhteluiden toiminnan paraneminen kun pakoaukko ei olisi niin välittömässä läheisyydessä huuhteluja jolloin pakoaukko ei häiritsisi huuhteluvirtoja?

Kommentoida saa näitä minunkin pohdintoja

Viimeksi muokannut Betaversio päivämäärä 11.3.2008 22:50, muokattu yhteensä 1 kerran

itse en näe mitään syytä, miksi pako ei olisi keskeltä/alareunastaan männän ollessa akk täysin auki, kaarevahan se on alareunastaan myös m-renkaiden keston kannalta

itse ajattelin tuota kampikammion tilavuutta pienentää siksi, kun se on nyt omasta mielestä aivan liian suuri ja se tuntuu estävän moottorin kunnollisen toiminnan yläkierroksilla, muutenkaan läppäsysteemit ei oikein sovi mun mielestä korkealle kiertäviin koneisiin (+12000 rpm...) huomasin asian ainakin pätevän pv:n power+ pyttyyn.

vakiona aksussakaan ei ole se "läppäkammio" kauhean suuri, mutta omassa toteutuksessa siitä tuli ehkä liian suuri, kun asensin 2 kertaa suuremman läpän...
no, aika näyttää menikö parempaan, vai huonomapaan suuntaan, teen sen muutoksen kuitenkin niin, että voin palata aikaisempaan ratkaisuun, jos huomaan, että ei ollut hyötyä...

Pieni korjaus tuohon. Mitä korkeampi on pakoaukko, sitä voimakkaampi pulssi on. Näin siksi, että avautuminen tapahtuu korkeammasta paineesta.
Pulssin kestoon, muotoon, ja harmonisiin kerrannaisiin (?!) vaikuttaa pakoaukon yläreunan muoto.

Tämä johtuu siitä että sylinteristä lähtevä pulssi on voimakkaampi ja pitkäkestoisempi jos pako on pieni. Suurella paolla tietysti päinvastoin.

Niin, tarkoittanet tässä tuota puoliläppistä?!
Sehän ainakin metalliläpillä alkaa kellumaan ja pahasti kun mennään kiekoissa yli kympin.
Sen sijaan oikee läppä kyllä kestää kiekkaa, nuo gp-prätkät kiertää sinne 15 000 rpm ja läpät hetkuttaa iloisesti mukana.
Kartingvehkeissä taas mennään hurjimmillaan 20 000 rpm paikkeille.

...muutenkaan läppäsysteemit ei oikein sovi mun mielestä korkealle kiertäviin koneisiin (+12000 rpm...) huomasin asian ainakin pätevän pv:n power+ pyttyyn.

Niin, tarkoittanet tässä tuota puoliläppistä?!
Sehän ainakin metalliläpillä alkaa kellumaan ja pahasti kun mennään kiekoissa yli kympin.
Sen sijaan oikee läppä kyllä kestää kiekkaa, nuo gp-prätkät kiertää sinne 15 000 rpm ja läpät hetkuttaa iloisesti mukana.
Kartingvehkeissä taas mennään hurjimmillaan 20 000 rpm paikkeille.

...muutenkaan läppäsysteemit ei oikein sovi mun mielestä korkealle kiertäviin koneisiin (+12000 rpm...) huomasin asian ainakin pätevän pv:n power+ pyttyyn.

no, korjataan senverran, ettei nuo "omat patentti läppikset" tunnu toimivan odotetusti...(omassa voi esim. olla nyt liian paksut läpät tai ohuet, "liian suuri" läppärunko, läppärunko on tod.näk. virtauksien kannalta väärässä paikassa ja väärän muotoinen jne.)
tehtaan tekemät ja vielä casereedit tuntuu ihan päteviltä...

mutta kuten sanoin, kokeilen välillä mäntäohjattuna, niin ei tartte epäillä

No näinpä. Mäntäohjaus on asiaa. Kuten tuossa Betaversiolle letkautin, niin pian ne esimerkkimme innoittamana siirtyy noissa gp-vehkeissäkin puhtaaseen mäntäohjaukseen..

mutta kuten sanoin, kokeilen välillä mäntäohjattuna, niin ei tartte epäillä

Sitä olen ihmetellyt, että miksi porukka tuntuu tekevän läpällisistä mäntäohjattuja ja mäntäohjatuista läpällisiä. Onkohan siinä se kokeilemisen halu, että mitä käy kun muutetaan bensanohjaus täysin toisenlaiseksi, vai onko jokin yleinen mielipide, että tällaisen muokkauksen jälkeen todellakin saadaan sitä tehoa? Itse myönnän lukeutuvani näihin kokeilun haluisiin, olivat tulokset sitten mitä tahansa. Mutta eihän tuossa läppäohjauksessa sinänsä mitään vikaa ole, kuitenkin mitä tahansa moottoreiden kanssa tekeekin, niin se vaikuttaa toiseen asiaan positiivisesti ja toiseen negatiivisesti. Kuten edellä on jo mainittu, ei kaikkea voi aina saada.

PS. Mikä mahtaa olla näiden Raisujen menestyksen salaisuus kisoissa? Mikäli oikein muistan, niin niiden mainittiin olevan aina kärkikolmikossa.

PS. Mikä mahtaa olla näiden Raisujen menestyksen salaisuus kisoissa? Mikäli oikein muistan, niin niiden mainittiin olevan aina kärkikolmikossa.

niin tuo on tapahtunut noissa kymin kisoissa, missä on tämä liki perverssi 12 mm kaasarin sääntö. siellä raisut on mellastaneet viimeiset 3 v.

viimekisoissa meidän kuskit antoi voiton raisumiehille. en tiedä mikä oli tilane muiden pv-pohjaisten koneiden kanssa. vedettiin lämmittelyissa 4 s kovempaa lentäviä kiekkoja kuin kisassa ja ryssittiin lähdöt ja vaihdot. kone kärsii alaväännön puutteesta joten sateella oli vaikee lähtä ohittamaan muualla kuin mutkien jarruissa. ensi kesäksi tuo alaväännöttömyys korjataan.kone oli edelleen suunniteltu isolle kaasarille. laatikkoakin pitäisi muokata ja alustaa niin saataisinn paremmat lähdöt, mikä on noiden pikakisojen tärkeä osa. lääkkeet parannuksiin on jo olemassa, vaatii vaan toteutuksen ja testauksen ja sopivimman vaihtoehdon valinnan.

No varmaan suurella osalla on takana se kokeilunhalu, ja tekemisen puute, ja tietysti täytyyhän ite muokatun sylinterin olla heti tehokkain..
Vakavasti puhuen, muunnos on järkevä jos muutetaan puoliläppis täysläppikseksi tai mäntäohjatuksi, mutta siinä taas ei ole mitään tolkkua että mäntäohjattu muutetaan puoliläppikseksi. Tietysti harrastaminenhan kannattaa aina, että sikäli voi tehdä minkälaisia konversioita huvittaa.

Sitä olen ihmetellyt, että miksi porukka tuntuu tekevän läpällisistä mäntäohjattuja ja mäntäohjatuista läpällisiä.

Casereed kun on nykyään suosiossa,niin eikö ns.köyhänmiehen casereed olisi kuitenkin loppupeleissä tehokkaampi kuin mäntäohjattu? köyhänmiehen casereedilla tarkoitan esim.vakioläpällistä,jossa koko läppäkanava avarretaan imuaukosta asti mahdollisemman suureksi ja laitetaan vaikka yksi iso läppä.tosin en kyllä ole noihin perehtynyt,joten tämä oli vaan veikkaus.

Casereed kun on nykyään suosiossa,niin eikö ns.köyhänmiehen casereed olisi kuitenkin loppupeleissä tehokkaampi kuin mäntäohjattu? köyhänmiehen casereedilla tarkoitan esim.vakioläpällistä,jossa koko läppäkanava avarretaan imuaukosta asti mahdollisemman suureksi ja laitetaan vaikka yksi iso läppä.tosin en kyllä ole noihin perehtynyt,joten tämä oli vaan veikkaus.

Tuossa ei tule riittämään läppäventtiilin toimintanopeus (lepattaa heti ku antaa vähänkään jenkaa), eikä virtausala. Kolmanneksi rajoitinläppiä joutuu avaamaan todella rajusti, joten konstruktio vaatii erittäin jäykät läpät, ja ne jäykät läpätkin kuluvat nopeasti. Ja jäykillä läpillä on suuri virtausvastus. Eli itse en usko toimivuuteen kuin ainoastaan pienillä kaasuttimilla, ja niilläkin ainoastaan kohtuullisesti.

mulla on varmaan juuri tuo tilanne, mitä Betaversio kertoi "jäykillä läpillä on suuri virtausvastus"

omassa läppärungossa ei ole ollenkaan rajoittimia, kun ne läpät on niin paksut (0.4 mm ja yksiosaiset, eli 2 normaalin läpän kokoista) sitten niitä on vielä 2 kpl, eli molemmin puolin läppärunkoa...
kaasutinkin sattuu olemaan 20 mm