Tehoputken suunnittelu ja tekeminen itse

Oon tekemässä 3 osasta diffuuseria, niin miten olisi järkevintä jakaa niitten osien pituudet? Oisko joku karkee jako vaan? Esim. (sylinteriltä vastakartiolle päin) 1. 3/6 diffiä 2. 2/6 diffiä 3. 1/6 diffiä?
Vai onko toi ihan naurettava ajatus?

No järkevintä ja järkevintä, mutta vähiten veikkailu menee ketuiksi kun otat ohjenuoraksi Blairin systeemin.

Oon tekemässä 3 osasta diffuuseria, niin miten olisi järkevintä jakaa niitten osien pituudet? Oisko joku karkee jako vaan? Esim. (sylinteriltä vastakartiolle päin) 1. 3/6 diffiä 2. 2/6 diffiä 3. 1/6 diffiä?

Täsmällinen vastaus tuohon kysymykseen on että mitoita ne siten, että saat haluamasi kammenkulma-paineprofiilin.
Koska kuitenkin arvaan että a) et tiedä minkälaista profiilia haluat, ja b) et tiedä kuinka sen saisit, niin ehdotan että seuraat Nallen osoittamia suuntaviivoja.
Joka tapauksessa Blairin kaavoissa on myös tältä osin omat puutteensa, joten omakaan kehitystyö ei välttämättä ole pahaksi. Ja lisäksi kannattaa huomata että pituuksia on aivan turha pohtia eristyttynä ongelmana, koska asiaan liittyy kiinteästä myös halkaisijat.

Täsmällinen vastaus tuohon kysymykseen on että mitoita ne siten, että saat haluamasi kammenkulma-paineprofiilin.

Joka tietysti muuttuu joka kierrosluvulla erilaiseksi. No nyt on alkauttanen tekoilla niin kokeilen huvikseni omien teorioitteni mukaan tehdä diffin, helppohan se on tehdä uudestaan jos pahasti menee ketuiksi.

Eikös se mene muuten niin, että se alipaineaalto syntyy aina lähes samanlaisena, mutta eri vahvuisena ja tuo kammenkulma-profiili sitten muuttuu, eli aallot osuvat aina erilailla joka kierrosluvulla?

ps. Joskus sarvi kerroit tuosta vastakartiosta, kun oli käännetty pikkusen vinoon niin oli paukkuja hävinnyt. Helppo uskoa, kun sen paluuimpulssin on yritettävä säilyttää mahdollisimman vahvana, kun siellä sylinterinki puolella on aikamoiset paineet vastassa, kampikammion paine plus tää ku mäntä lähtee kohoon takasin ylös ni varmaa käännyttää sitä jonki verran.

Eikös se mene muuten niin, että se alipaineaalto syntyy aina lähes samanlaisena, mutta eri vahvuisena ja tuo kammenkulma-profiili sitten muuttuu, eli aallot osuvat aina erilailla joka kierrosluvulla?

No karkeasti ottaen kyllä, mutta ei silti välttämättä. Esim kerrannaisaallot, muutokset lämpötiloissa, yms muuttavat tilannetta.

ps. Joskus sarvi kerroit tuosta vastakartiosta, kun oli käännetty pikkusen vinoon niin oli paukkuja hävinnyt. Helppo uskoa, kun sen paluuimpulssin on yritettävä säilyttää mahdollisimman vahvana, kun siellä sylinterinki puolella on aikamoiset paineet vastassa, kampikammion paine plus tää ku mäntä lähtee kohoon takasin ylös ni varmaa käännyttää sitä jonki verran.

Ne heijastukset on huomattavan vaikee juttu, eikä sitä oikein ihan tarkkaan taida kukaan tietää miten ne toimii. Mutta silleen siinä kävi että putki joka toimi alunperin kuin unelma, muuttui mutkalle taivutetulla vastakartiolla varsin keskinkertaiseksi.

Onko nigoo saavuttanut jo maksimaalisen suorituskyvyn 2 osaisella diffillä ja oikeilla mitoituksilla vai miksi pitää alkaa tekemeen 3 osaista? Imo sotket vain oman pääsi vielä pahemmin kun lisäät muuttujia.


Melko varmasti et saa mitään hyötyä suhteessa noihin sinun 2 osaisiin dif putkiin.

Nämä keskustelut tuntuvat menevän aina ennemmin tai myöhemmin tohon pikku asioiden viilailuun. Sama kun kiisteltäisiin jostain toyota hiluxin puskurin aerodynaamisuudesta kun koko muu auto vielä enemmän v**tuillaan sen puolesta..

Ei siin kylhän tätä sarven ja kumppanien spekulointia jostain random putken toiminnasta on hauska / mielenkiintoinen lukea..

kerrannaisaallot, muutokset lämpötiloissa... joo joo

Muuttuuhan se koko paineprofiili siellä ihan erilaiseks. Mukava oli kyllä huomata alakierroksilta huomattavasti rivakampi kierrosten nousu, mikä johtunee juuri siitä, että alussa on kartio melko loivaa. Tänää pääsee koittaa miten hönkii

Nämä keskustelut tuntuvat menevän aina ennemmin tai myöhemmin tohon pikku asioiden viilailuun. Sama kun kiisteltäisiin jostain toyota hiluxin puskurin aerodynaamisuudesta kun koko muu auto vielä enemmän v**tuillaan sen puolesta..

Siinähän tuo tuli harvinaisen hyvin kiteytettyä.

Porukka puhuu kauniita kaikenmaailman paluupulsseista yms paskasta, laittakaa nyt itse mopokin ensin kulkemaan sen sata ja puhukaa sitten näitä typeriä professoritason juttuja.

Porukka puhuu kauniita kaikenmaailman paluupulsseista yms paskasta, laittakaa nyt itse mopokin ensin kulkemaan sen sata ja puhukaa sitten näitä typeriä professoritason juttuja.

No, toisaalta olen täysin samaa mieltä että ehkä kannattaa keskittyä aluksi olennaiseen, ja se vois olla vaikka se että saa putken viritetyn pituuden kohdilleen.

Mutta taas toisaalta, olen tiukasti sitä mieltä että
"kaikkihan me tallaamme loassa, mutta jotkut meistä katsovat tähtiin".

Jos kaikki tyytys ostamaan sen Ginun, ei yksikään mopo kulkis sitä satasta kovempaa. Ja toisaalta, jos vaikkapa se Kaadenin huurupää ei ois ajatellu mitä sekopäisimpiä ajatuksia, niin tuo 2-t kone olis jääny historiaan kuriositeettina.
Se on hyvä että joku ajattelee asioita vähän bolt-onia pidemmälle..!

Porukka puhuu kauniita kaikenmaailman paluupulsseista yms paskasta, laittakaa nyt itse mopokin ensin kulkemaan sen sata ja puhukaa sitten näitä typeriä professoritason juttuja.

Se, että sinun järki ei riitä näiden keskustelujen seuraamiseen ei tee näistä jutuista missään mielessä typeriä vaan päinvastoin.

Nämä keskustelut tuntuvat menevän aina ennemmin tai myöhemmin tohon pikku asioiden viilailuun. Sama kun kiisteltäisiin jostain toyota hiluxin puskurin aerodynaamisuudesta kun koko muu auto vielä enemmän v**tuillaan sen puolesta..

Ei siin kylhän tätä sarven ja kumppanien spekulointia jostain random putken toiminnasta on hauska / mielenkiintoinen lukea..

kerrannaisaallot, muutokset lämpötiloissa... joo joo

Ne pienet asiat tekevät kokonaisuuden. Mikäli siitä putkesta hyvän haluaa niin pakko se on ennenpitkää lähteä miettimään yhä syvemmälle ja syvemmälle putken filosofiaa.

Porukka puhuu kauniita kaikenmaailman paluupulsseista yms paskasta

Se, että sinun järki ei riitä näiden keskustelujen seuraamiseen ei tee näistä jutuista missään mielessä typeriä vaan päinvastoin.

kerrannaisaallot, muutokset lämpötiloissa... joo joo

Ne pienet asiat tekevät kokonaisuuden. Mikäli siitä putkesta hyvän haluaa niin pakko se on ennenpitkää lähteä miettimään yhä syvemmälle ja syvemmälle putken filosofiaa.

Kerro ihmeessä Tume meille mikä on kerrannaisaalto? ( Ei mitään naurettavaa leijunta vastausta / ollako vai eikö olla satuilua)

Itse vielä käsitin tuon sarven muutokset lämpötiloissa kohdan, mutta sekin pieni vaikuttava asia. Mutta toki Sarvella tuo saattaa vaikuttaa, jos joku 5. kehitys versio putkesta samaan kokooonpanoon, jossa ollaan suorituskyvyn rajoilla tehoalueella pysymisen ja moottorin hengityksen kanssa.

Ja vielä " Ennen pitkää".
Käsitykseni mukaan nigoo väsäämässä jotain putkea väliltä 2-6 tekele koskaan. Ehkä se +10putkulaa + muutenkin melko perinpohjainen perehtyminen 2t tekniikkaan ennenkuin ruvetaan näillä sarven puhumilla asioilla vaivaamaan päätään.. tai edes tolla 3 osaisella diffuuserilla.

Käsitykseni mukaan nigoo väsäämässä jotain putkea väliltä 2-6 tekele koskaan. Ehkä se +10putkulaa + muutenkin melko perinpohjainen perehtyminen 2t tekniikkaan ennenkuin ruvetaan näillä sarven puhumilla asioilla vaivaamaan päätään.. tai edes tolla 3 osaisella diffuuserilla.

No eihän sillä ole välttämättä mitään väliä montako putkea on oikeasti tehny, jos haluaa pohtia ja miettiä niitä asioita. Ite olin varmaan suunnitellu kymmeniä putkia ennenkuin ensimmäistäkään tein, ja miettiny noita asioita varmaan useita satoja tunteja. Jo ensimmäisen putken tein omilla kaavoilla, ja se toimi kyllä yllättävänkin hyvin. Mutta kai se etukäteismiettiminen auttoi.

Tietysti jossakin vaiheessa tullaan pisteeseen jossa ne miettimiset on mietitty, ja on pakko kääriä hihat ja alkaa testaamaan pitääkö ne hypoteesit paikkaansa. Ja siitä yleensä seuraa lisää miettimistä, lisää testaamista, jne jne...

Käsitykseni mukaan nigoo väsäämässä jotain putkea väliltä 2-6 tekele koskaan.

No eihän sillä ole välttämättä mitään väliä montako putkea on oikeasti tehny, jos haluaa pohtia ja miettiä niitä asioita. Ite olin varmaan suunnitellu kymmeniä putkia ennenkuin ensimmäistäkään tein, ja miettiny noita asioita varmaan useita satoja tunteja. Jo ensimmäisen putken tein omilla kaavoilla, ja se toimi kyllä yllättävänkin hyvin. Mutta kai se etukäteismiettiminen auttoi.

Tietysti jossakin vaiheessa tullaan pisteeseen jossa ne miettimiset on mietitty, ja on pakko kääriä hihat ja alkaa testaamaan pitääkö ne hypoteesit paikkaansa. Ja siitä yleensä seuraa lisää miettimistä, lisää testaamista, jne jne...

No aika turhaa spekuloida noita erikoisia vaihtoehtoja vielä siinä vaiheessa kun alkaa ekaa putkea väsäämäään. Lähtee liikkeelle jostain yläkierrosputki / keskikierros ns vääntöputki linjalla ja sitten kehittää eteenpäin.
Itse ainakin vaan ymmärsi 2005/2006 sen putken perustoiminnan + tiittasen, blairin, ym 2t oppaat kertoi.

Ja kumminkin silä b exhaust ohjelmalla tässä vissiin ollaan tekemässä.. Itsekkin 2005 syksyllä aloitti kaverin neuvosta sillä.
Jo pelkkään sen arvojen ihanteelisuuteen saamiseen minarelliin sopiviksi tarvittiin n. 5 putkea + testailut.


Ton jälkeen voinut sitten vielä lähtä puristamaan niitä viimeisiä käytännöllistä paria 100rpm lisää, muunmuassa soveltamalla Bellin ohjearvoja ja kartioiden/ keskilieriön pituussuhteiden muuttamalla "testaa --> muuta --> testaa" periaatteella.

Ei nuo käsitellyt asiat mitään avaruustekniikkaa ole. Itselle tämä on vain kiehtovana harrastus enkä ota tätä niin kuoleman vakavasti. Mukavempaa tehdä ja suunnitella, kun tietää mitä ollaan tekemässä ja mihin vaikuttamassa osien mittojen ja muotojen kanssa.

No eihän sillä ole välttämättä mitään väliä montako putkea on oikeasti tehny, jos haluaa pohtia ja miettiä niitä asioita. Ite olin varmaan suunnitellu kymmeniä putkia ennenkuin ensimmäistäkään tein, ja miettiny noita asioita varmaan useita satoja tunteja. Jo ensimmäisen putken tein omilla kaavoilla, ja se toimi kyllä yllättävänkin hyvin. Mutta kai se etukäteismiettiminen auttoi.

Tässä on taas tämä empirismin ja rationalismin vastakkain asettelu. Toiset, kuten sarvi on tehnyt, tykkäävät pohdiskella asiat ennen kuin tekevät mitään konkreettista, kehittää kaavoja, laskea aallonnopeuksia tms, ja sitten tehdä sen "täydellisen putken" niillä omilla kaavoilla. Toinen osapuoli on sitten empirismiä "kannattava", ja tekee vaikka monta kymmentä putkea, ja hakee niistä oikeita mittoja, kunnes lopulta saavuttaa oikeat mitat, ja hyvin toimivan putken. Näin on toiminut esimerkiksi isäni, joka teki joka viikko teknisen työn tunnilla uuden putken. Jos oli parempi kuin vanha, heitettiin vanha menemään, jos oli huonompi, heitettiin uusi menemään.

Molemmat tavat varmasti yhtä hyviä. Toisille tuottaa(tai enemmänkin voisi sanoa tuotti) kaavojen laskeminen suurta työtä, ja monta putkea tekemällä pääsee vähemmällä, ja päin vastoin. Nykyään tosin ei kaavojen käyttö ole enää niin vaikeaa, kun on tietotekniikka apuna.