Pro-virittäminen

hassu juttu. Mistäs se löytää teboilin v-poweria ? Oktaaniluku ei auta kuin nakuttavalla moottorilla. Silloin on joku säätö pielessä ja moottori vaarassa hajota totaalisesti.

En muista mikä teboil vai mobil, mutta jonkun bensaa se oli

Se on shelll

Omat kokeilut sen bensa kanssa oli pbr:ssä ja huiput putos 5km/h...Syytä en tiedä.

Korkeampioktaanisesta bensasta itsessään lähtee hieman vähemmän energiaa kuin matalampioktaanisesta, ja korkeampioktaaninen vaatii korkeamman lämpötilan palaakseen. Tästä johtuu varmastikkin tuo pbr:n temppu, lämpötila ei ole riittänyt korkeaoktaanisen kunnolliseen polttamiseen. Mutta jos verrataan matalapuristeista moottoria ja 95 bensaa, ja erittäin korkeapuristeista ja 116 "ralli"bensaa, saadaan 116 oktaanisesta enemmän tehoa. Mutta kevytrakenteisissa 2t koneissa ei puristussuhdetta kannata nostaa niin korkeaksi, että joutuisi käyttämään korkeampioktaanista bensaa nousseesta lämmöstä johtuvien tehohäviöiden takia. Lisäksi 2t moottorissa voidaan estää nakutusta helposti palotilan muotoilulla, joka taas jossain 16v rivinelosessa auton moottorissa on melko vaikeaa venttiilien takia.
Ja toimiihan 125cc 40hp crossimopokin aivan loistavasti 95:sella.

Eikös se "rallibensa" sisällä happeakin, että lisätehon voi laittaa myös sen piikkiin?

116 oktaanisessa rallibensassa ei ole mitään hapettimia. Se on vain lisäaineistettu siten, että sen oktaaniluku on saatu nousemaan. Nitrometanoli on taas ihan erikseen.

Jaap. Ite kun noita joskus selasin niin kilpabensiinejä markkinoitiin usein runsashappisina tai erittäin happipitoisina.

Kyllä sitä rallia on harrasteltu sukulais/tuttavapiirissä sen verran, että jotain tietoa noista karttunut. "Rallibensaa" voi itseasiassa tehdä itsekin sekoittamalla esim. 98:a ja lentopetrolia oikeassa suhteessa. Ei serkkupoika huomannut mitään eroa omalla sekoituksella ja kaupan 116 oktaanisella.

Paljohan puhdas kerosiini tai diesel kestää puristusta?

Eipä asiani tähän mopokategoriaan oikeastaan liity, mutta oli pakko tulla anelemaan apua.

Olis työn alla tuommoinen moottorisahan moottorista voimansa saava potkulauta. Ongelmana on välitykset.
Renkaista on turha sanoa, kokoa löytyy 6 tai 7", eli kyllä siihen sopivat välit löytyy vauhtia silmälläpitäen.

Kytkimen päästä on tavoitteena hakea kierroksia noin 14k, eli aika kierrosvoittoinen paketti odotettavissa.
Nyt vain tarvitsen apua, mistä saan pienijakoiset ketjut ja rattaat?

Itse pääasia olisi välityksien laskeminen, miten se toteutetaan teoriassa? Huomioon pitää ottaa kampiakselin kierrokset, ratastus ja takavanteen halkaisija, ne on tiedossa.
Jostakin löysin ohjelmankin tähän, mutta harmikseni se ei toiminut.

Eli vielä kerran kysymys tiiviissä paketissa:
Miten lasken kulkuneuvon huippunopeuden tietyllä kierrosalueella, kun huomioon otetaan ketjun jako ja ,että voima tulee suoraan kampiakselilta keskipakokytkimen kautta?

Kiitoksia teille jos osaatte sanoa muutakin kuin aa ja öö.

...mistä saan pienijakoiset ketjut ja rattaat?
Itse pääasia olisi välityksien laskeminen, miten se toteutetaan teoriassa? Huomioon pitää ottaa kampiakselin kierrokset, ratastus ja takavanteen halkaisija, ne on tiedossa...

Jos fillarista ei löydy riittävän pientä eturattaaksi, niin monissa vetävissä ruohonleikkureissa on ketjuveto ja löytyy pieniä rattaita. Jako on fillarinketjun kanssa sama. Pienin ratas, mitä olen itsevetävästä leikkurista (ei siis ajoleikkuri) bongannut oli 9 hampainen.

Laskeminen on helppoa.

Suoraa vetoa (moottori -> rengas) ei yleensä voi sahankone-härveleissä käyttää, vaan tarvitaan väliakseli.

Eli ensiöveto on moottori -> väliakseli ja toisioveto on väliakseli -> rengas.

Ensiö ja toisioveto saadaan jakamalla takimmaisen hammasluku etummaisen hammasluvulla.

Oletetaan että moottorissa ensiövedossa ratas on 11 hampainen ja siitä ketju menee 30 hampaiselle rattaalle. 30 / 11 = 2,7

Jos moottori pyörii 6000rpm, Väliakseli pyörii 6000 / 2,7 = 2222,2rpm

Oletetaan että toisiovedossa on kooltaan ihan samat rattaat. Silloin väliakselin pyörimisnopeus jaetaan toisiovälityssuhteella eli 2222,2 / 2,7 = 823rpm joka on renkaan pyörimisnopeus.

Jos renkaan kehämitta olisi 1Metri, liikkuisi rengas 823metriä minuutissa. Tuo pitää tietty seuraavaksi muuttaa kilometriä tunnissa muotoon. 823metriä minuutissa on 0,823 km/minuutissa. Kun se kerrotaan 60:lla saadaan nopeus 49,38km/h

Jos käytettäisiin hihnapyöriä, niin hammaslukujen sijaan käytetään hihnan uran puolivälistä mitattua kehämittaa. Siinäkin vain jaetaan takimmaisen kehämitta etummaisen kehämitalla. Näin voi laskea esim variaattorin välityksen pienimmässä ja suurimmassa asennossaan.

Edit - Täsmennystä : Siis hihnapyörissä mitataan kehämitta siltä kohtaa, jossa hihnan keskikohta kulkee. Hihnapyörissä tämä kohta on yleensä hihnapyörän uran puolessa välissä, mutta ei aina. Varsinkin variaattorin kanssa tulee katsoa, missä kohtaa hihna kulloinkin kulkee ja laskea välitys siten.

Paljohan puhdas kerosiini tai diesel kestää puristusta?

Dieselkoneissa puristussuhde pyörii siellä 20:1 yläpuolella.

Joop, lähinnä sitä meinasin että onko tuo polttoaineen vai koneen kestävyyden takia?

Syvä kumarrus Zonelle!