Yamaha DT viritys/tekniikka

Jos laitan kii 170cc sarjan ni tarviiks vaihtaa muuta ku kaasari?
Ehkä vähä hölmö kysymys mut kysympä kuitenki

Onhab jotkut ajellut vakiokaasarillakin 170cc kiinni, mutta ei sillä kyllä kaikkia tehoja varmasti ulos saa.


Mitäs helvettiä kehitän tolle?!? Kävin ostamssa pv:n ulosvetäjän, eikä sekään mennyt kierteille.. kierteet siis aivan paskana vauhtarista eikä edes kahden jätkän voimin saatu liikkumaan... Tarttis helppiä ja nopeesti, että saan tuon ajoon.

Siis vaihan kyllä kaasarin, mutta tarviiko vaihtaa putkee johonki ylävääntösempään tai muokkailla ilmanottoa? (tällähetkellä um giannelli ja ilmanputsarista tötsä otettu pois)

Juu ymmärsin kyllä, ajattelin vaan sanoa

Luulisin ettei muuta tartte vaihtaa, tosin itselläni ei 170cc:stä kokemusta ole joten ihan 100% varma en voi olla, olettaisin vaan näin.

Onhab jotkut ajellut vakiokaasarillakin 170cc kiinni, mutta ei sillä kyllä kaikkia tehoja varmasti ulos saa.


Mitäs helvettiä kehitän tolle?!? Kävin ostamssa pv:n ulosvetäjän, eikä sekään mennyt kierteille.. kierteet siis aivan paskana vauhtarista eikä edes kahden jätkän voimin saatu liikkumaan... Tarttis helppiä ja nopeesti, että saan tuon ajoon.

Ootko jo kokeillu nää iha perusjutut eli lämpö ja CRC?

Siis vaihan kyllä kaasarin, mutta tarviiko vaihtaa putkee johonki ylävääntösempään tai muokkailla ilmanottoa? (tällähetkellä um giannelli ja ilmanputsarista tötsä otettu pois)

athena kuulemma paras putki detsii

Ootko jo kokeillu nää iha perusjutut eli lämpö ja CRC?

Juu kokeiltu on, eikä liiku mihinkään..

Detsin koneöljyjen seassa tuli pihalle tommonen 22 milliä pitkä tappi, pieni metallinpala ja valkeeta muovin(?) silppua. Mitähän sieltä ois voinu mennä rikki, kone toimii kyllä hyvin, kaikki vaihteet löytyy ja ei pidä minkäänlaisia ylimääräisiä ääniä.

Jokin muoviratashan tuosta tulisi mieleen? Suosittelisin avaamaan koneen.

Räjäytyskuvia kateltiin niin vesipumpusta tuo tappi ja luultavasti syöny muoviratasta, eli ei tule paha remontti selviää kytkinkopan avaamisella
E: jäähdytys toimii kyllä hyvin ja öljypumpusta löytyy samanlainen tappi niin veikkaisin ennemmin tuota öljypumppua ja itellä ei oo ees tuore ottelu käytössä no, pitänee tutkia.

Hei kanssadetseilijät, 2t amatööri kysyisi pari kysymystä. Suunnitelmissa olisi siis teettää koneistamolla pytyn poraus, jokusen millin osan kannen madallus ja pyttykoro samalla reissulla. Joten: Suostuuko koneistamo poraamaan pytyn ylikokoon X, näkemättä sisälle tulevaa mäntää? Autoihin ainakin yleensä koneistamot haluavat nähdä sisälle tulevat männät...
Ja sitten että jos vien pytyn sinne ja sanon että sisälle laitetaan seuraavan ylikoon valumäntä, osaako moottorikoneistamo, joka tosin ilmeisesti eniten koneistaa autojen moottoreita, laittaa välyksen valumännälle kohdalleen? Vai tarvitsisiko mun nyt sinne mennessä tietää että kuinka suuri välys dt:llä täytyy olla, ja osata laskea se mukaan kun kerron minkä kokoiseksi se voidaan porata? Kuinka suuri välyksen pitäisi olla? Onko välys laskettu mukaan kun mäntien kokoja ilmoitetaan myytäessä, vai onkon esim. 56.5mm mäntä renkaidensa kanssa absoluuttisesti 56.5mm?
Ja sitten vielä että paljonko detsin kantta voi/kannattaa madaltaa? Voin toki sen itsekkin mitata, mutta lähinnä kokemuksia yms. Puristussuhde ainakin on naurettava 6.8:1, eli luulisi että tilaa riittää? Ajattelin maltilla ottaa, ettei liian kireää tule, ja kestävyys sitä kautta kärsi suuresti. Tiittasen kirja luettuna
Anteeksi, kysymykset saattavat olla tyhmiä, ensimmäiden kerta tässä talossa kun joku omistaa minkään 2t laitteen. Ukkokin ajanut mopoikänsä mankilla

Mulla on ollut aina se periaate että koneeseen laitettava mäntä mukaan kun pyttyä kannetaan poraukseen. Tulee silloin just eikä melkein käyntivälys kohdalleen.

Detsi alkaa aika herkästi syömään kannentiivisteitä jos oikein rajusti alkaa puristuksia nostamaan, siitä ei muutenkaan mitään hirveää käytännön hyötyä ole. Paha sanoa että paljonko sieltä sitten tohtii ottaa pois, DT:n kansia kun on yleensä enemmän tai vähemmän jo aikaisempien omistajien toimesta höyläilty. Millin luokkaa kun välys on niin turvallisilla vesillä ollaan.

Pyttykoroa en oikein usko että alkaa mikään koneistamo veistämään. Yhden olen käsin Dremelillä ja rälläkällä itse tehnyt ja täysin asiansa ajavan siitä sain, muistaakseni 2mm alumiinipellistä sen viimekesänä työstin.

Huono puoli tuossa mäntä mukaan-systeemissä mun kohdalla on ettei ole mitään varmaa tietoa minkä kokoinen sisällä on. Vaihdoin pyörän tänä keväänä, ja edellinen omistaja ei lyhyen omistuksensa aikana ole pyttyä porannut. Muisteli että olisi 56.5mm muttei ollut varma. Pyörällä ajettu kokonaisuudessan nyt reilut 30tkm joten sikäli kuulostaisi järkevältä. Ja availemaan ei viitsisi kahta kertaa ryhtyä kesken kauneinta kesää
Pyttykoron teettämisellä siis tarkoitin että käsken ottaa ylätiivistepinnasta pois sen 2mm, ja lyön useamman alapään tiivisteen. Ainakin muistelisin että joku oli 3 tiivisteellä onnistunut? Jos ei onnistu niin sitten teen sen dremelillä, ja alumiini olisi siis hyvä materiaali?

No paha se on lähteä arvailemaankaan. Mä yhä ottaisin sen auki ja tarkastaisin asian. Tai jos pyörä kerran toimii niin antaa asian olla ja tekee talvella kunnolla.

Tiivisteillä korottaminen on hieman huono vaihtoehto, paras olisi kun hankkisi 2mm alulevyä ja siitä tiiviste mallina kitkuttaisi korolevyn, kuten itse tein. Tosin sovitin huuhtelut kohdalleen sylinterin mukaan, levyn molemmin puolin taisin leikata 0.75mm arkista tiivisteet. Hyvin on pelannut vaikka kilsoja on tullut ja rääkkiäkin kone on saanut.

Onko kukaan löytänyt jotain isompaa imutorvea, joka olisi (suhteellisen) helppo asennella alkuperäisen tilalle?
En haluaisi alkuperäisestä ilmansuodatinkotelosta luopua, koska se on (omasta mielestä) paljon käytännöllisempi kuin sukkaputsari tms.

Ajattelin korvata alkuperäisen Mikuni TM28 kaasuttimen 32-34mm litteäluistisella kaasuttimella, jotta saisi moottoria hieman pirteämmäksi.
Tällä hetkellä huippunopeutta kerää ~130km/h, mutta ei kiihdy riittävän nopeasti.
Mitään järjetöntä tykkiä en ole rakentelemassa moottorista, vaan toteuttamassa ihan perusvirejä, jotta on mukavampi ajaa kadulla.

Ainakin sylinterin madallus + pyttykoro, viilaus, pa-säätimen laipan korkeuden tarkistus @ YKK, isompi imukaula ja isompi kaasutin (Keihin PWK tai Mikuni TM) suunnitteilla.
Jos sitten tehot kohoaisi n. 25-26hv tienoille järkevällä tehoalueella.. niillä tehoilla pitäisi pyörän jaksaa kiihtyä 16/57 välityksillä riittävän nopeasti 0-100km/h.

Nyt GSF Dynolla saatu jonkinlaista käyrää ihmeteltäväksi..



Ainakin tuo 7,250-9,000rpm paikkeilla oleva 'tehokuoppa' pitää koittaa jollain tavalla fiksailla pienemmäksi.
Pieni epäilys, että tuo voi johtua paisarissa (Arrow) olevasta lommosta.. että se muuttaisi hivenen tehoaluetta.

Käsittääkseni KTM EXC 125 TT paisarilla on saatu mahdollisesti eniten kierroksia ja huipputehoa piikkisistä detseistä.. onko näin?
Mutta kärsiikö silloin alatehot miten paljon - jos joku osaa vaikka ajokokemuksien perusteella kertoa?

Pääosin tulee ajossa pidettyä n. 4,000-5,000rpm kierroksia, joten siltä alueelta en haluaisi tehoja kadottaa.