2T viritys ja tekniikka

Kone startta normaalisti, sen takii ei startannui ei josain syystä saanu bensaa. Lämmöt on normaalit, kone oli huollossa liikkeessä. Tehot oli jo ensimäisen testiajon aikan kateissa, mutta ne saatiin palautettuu pienellä pako aukonsäätimen säätämisellä. Nytteku saatii käyntii, en oo käyny kokeilee vieläks sammuu ku seinää. Tänää tosa päiväl käyn kokeilee, mitä kone sanoo.

Kai on kaikki putket ilmattu missä jäähdytinnesteet kulkee?

Hyvä kysymys, en meinaa muista:D 2-tahti putken ilmasin ainaki:D niin paljo säätämist ton pyörän kans että ei muista tollast:s meenki samaa tiet ilmaa ne jos ei oo muistunu ilmata aikasemmin:D

ite en ainakaa löytäny mitään ilmausruuvii. Missähän päin mahtais olla? Pyörä menee keskiviikkon takas huolto liikkeeseen missä konepokka tehtii. Lupasitvat kattoo mikä mahtaa olla pieles. Tehkäät taikansa sielä, ite oo motivaatiot ropaa enää, ku koko vkloppu meni siin:D

Ööö siis mikä on 2-tahti putki? Ja ei siellä mun tietääkseni mitään erilaisia "ilmausruuveja" ookkaan. Syylärinkorkki irti, ja lämmität pyörää..

Varmaan meinas 2t öljy putkee(tuorevoitelu) En tiä kummonen jäähy nsr:ssä on, dt:ssä ainakin toimii tollein, kun baw33 sano. Mopoderbissä otettii syyläristä ylin letku irti ja siihe letkuun vettä kunnes sitä alkaa tulla sieltä syylärin letkunipasta. Siinä ainakin pitäis sitte koko järjestelmässä olla vettä.

ite en ainakaa löytäny mitään ilmausruuvii. Missähän päin mahtais olla? Pyörä menee keskiviikkon takas huolto liikkeeseen missä konepokka tehtii. Lupasitvat kattoo mikä mahtaa olla pieles. Tehkäät taikansa sielä, ite oo motivaatiot ropaa enää, ku koko vkloppu meni siin:D

Niin siis eihän siellä mitään ilmausruuvia ole, (ehkä ihan hyvä että veit huoltoon..) jäähdyttimen korkki auki ja sieltä vettä sisään, vehje käymään, puristelet letkuja, lisäät aina vettä jos pinta laskee, sitten kun ei enää mee ni korkki kii nui yksinkertasta, ja syylärissä kans sopiva määrä vettä ilmauksen ajan..

Kai on kaikki putket ilmattu missä jäähdytinnesteet kulkee?

Onko kellään tietoa missä tehtäis ohjelmoitavan sytkän säätötoitä pk-seudulla/lähiympäristössä? Prätkäpajalta kysyin, mutta ne ei oo tehny noita sytkän säätöjä. Sano, että mahdollisesti onnistuisi, jos on kytkentäkaavio, mutta jokunen tunti voi vierähtää. Tuntitaksa kun niillä on 69e, niin voi siitä melkoinen summa kertyä.

Varmasti saat sovittua jonku könttäsumman, kun heillekkin on ''uusi juttu''.

en keksiny parempaakaan paikkaa kysyä, onko Cagiva W8:ssa muuten samanlainen kone ku mitossa ilman vesijäähyä, tai onko jonku muun tunnetumman cagivan kone?käykö miton mitään osia ym? W8 siis on enska malli...

...Sano, että mahdollisesti onnistuisi, jos on kytkentäkaavio...

Kuulostaa siltä, että meinasivat joutuvansa kytkemäänkin sen säädettävän boksin. Jos se Ignitechin boksi jo kerran pyörässä kiinni on, niin eihän se säätö tarvii mitään muuta kuin läppärillä ajaa uusi muuteltu käyrä boksiin sisään ja suorittaa taas uusi veto. Siinä sitä aikaa ei montaa minuuttia mene. Siinä taas menee, että se ihanteellinen syttykäyrä koneelle löytyy.

Kun löytyy se ennakkokäyrä, jolla eniten tulee tehoa ulos kullakin kierroksella ilman nakuttamista, on se koneen syttykäyrä löydetty. Ei niiden pajan poikien tarvitse mitään muuta tehdä, kuin penkittää se kone, jos ne käyrät itse saat boksiin sisään ajettua.

...Sano, että mahdollisesti onnistuisi, jos on kytkentäkaavio...

Kuulostaa siltä, että meinasivat joutuvansa kytkemäänkin sen säädettävän boksin. Jos se Ignitechin boksi jo kerran pyörässä kiinni on, niin eihän se säätö tarvii mitään muuta kuin läppärillä ajaa uusi muuteltu käyrä boksiin sisään ja suorittaa taas uusi veto. Siinä sitä aikaa ei montaa minuuttia mene. Siinä taas menee, että se ihanteellinen syttykäyrä koneelle löytyy.

Kun löytyy se ennakkokäyrä, jolla eniten tulee tehoa ulos kullakin kierroksella ilman nakuttamista, on se koneen syttykäyrä löydetty. Ei niiden pajan poikien tarvitse mitään muuta tehdä, kuin penkittää se kone, jos ne käyrät itse saat boksiin sisään ajettua.

Meinaat siis, että heitän ite sinne ensin jonku käyrän, sitte ne vetää dynossa vedon, jonka jälkeen muutan sitä jne...? Vakioboski muutta ennakkoa ilmeisesti 7 kertaa. Ignitechin lootassa ennakkoa voi muutta 15 eri kohdassa. Se ilmeisesti monimutkaistaa asioita. Vakioboksissa kun on esim. sama ennakko 3000-7000rpm.

Meinaat siis, että heitän ite sinne ensin jonku käyrän, sitte ne vetää dynossa vedon, jonka jälkeen muutan sitä jne...? Vakioboski muutta ennakkoa ilmeisesti 7 kertaa. Ignitechin lootassa ennakkoa voi muutta 15 eri kohdassa. Se ilmeisesti monimutkaistaa asioita. Vakioboksissa kun on esim. sama ennakko 3000-7000rpm.

Jahas.. Ehkä tuli sijoitettua rahat vähän turhaan siihen ohjelmoitavaan boksiin, mutta yritetään nyt sitten.

Alkuun kannattaa lähteä vakion boksin ennakosta. Mikäli se ei ole tiedossa, se mitataan vakiolla boksilla + stroboskoopilla (ajoituslamppu on myös toinen nimitys) ja pistetään nyt samalla pari sanaa sen käytöstäkin. Mittaus tehdään nimenomaan sellaisella, jossa on viivästystoiminto ja joko analoginen tai digitaalinen näyttö. Strobossahan xenon valo välähtää joka kerta tulpan iskiessä kipinää ja sillä valaistaessa vauhtipyörää, näyttää siihen tehty YKK-merkki pysyvän paikallaan vaikka vauhtipyörä oikeasti pyöriikin kokoajan.

Edit: Tällaiset laadukkaammat ja monipuolisemmat strobot on hintavia ja ihan pelkkään yksittäiseen mittaustarkoitukseen sellaista ei kannata hankkia. Jos ennakkokäyrä tarvitsee ainoastaan mitata ilman sen enempää käyttöä, kannattaa kysellä lähipaikan autokorjaamoista, saisiko stroboa lainata (vaikka ehkä pientä korvaustakin vastaan) sen verran että ennakkokäyrän mittaa. Mittauksen voi hoitaa ihan hyvin siellä korjaamon hallissakin. Ei siihen hommaan kauaa mene.

Kun strobon viivästystä lisätään, siirtyy YKK-merkki lähemmäksi lohkossa olevaa merkkiä (merkit on fyysisesti kohdakkain ykk:ssa). Kun strobolla katsottuna merkit ovat kohdakkain luetaan strobon asteikosta sen hetkinen ennakko. Koska kyseessä oli nyt tyhjäkäynti puhutaan perusennakosta. Tulokset merkitään ylös ja nostetaan kierroksia vaikkapa tuhannella ja mitataan sen kierrosluvun ennakko. Kun koko kierrosrekisteri on mitattu voidaan piirtää nyt ennakkokäyrä. Ruutupaperi käy tähän hyvin, kun laitetaan vaaka-akselille kierrokset ja pystyakselille ennakkoasteet.

Vakio sytkäkäyrä heitetään sinne boksiin koska siitä on hyvä lähteä alkuun ja vedetään ensimmäinen dynoveto, jota käytetään vertailuarvona sillä meillä on nyt tehokäyrä, joka saadaan vakiollakin boksilla. Sitten kannattaa edetä alhaalta ylös ja nostaa esim 2000 ja 3000rpm ennakkoa ja tehdään uusi veto. Nyt verrataan vertailukäyrään nousiko teho 2000 ja 3000rpm:llä vai ei. Jos nousi eikä vielä nakuttanut, niin ok eli parempaan suuntaan mentiin ja voidaan kokeilla saadaanko ennakon nostamisella vielä lisää ulos ilman nakutusta. Jos menee huonompaan suuntaan tai nakuttaa jommassa kummassa kierrosluvussa niin selvästikin ennakkoa on ko. kierroksilla liikaa.

Edit: Kannattaa huomata, että jos pienikin nosto vakiosta ennakosta huonontaa tuloksia, voi vakioennakkokin olla nykyiselle kokoonpanolle liikaa ja sitten luonnollisesti kokeillaan vakiota pienemmällä ennakolla, vaikka kait tämä ilman erityismainintaakin oli ihan pääteltävissä..

Seuraavaksi voidaan muuttaa vaikka nyt sitten kierrosluvut 4000 ja 5000rpm ja tehdä sama. Näin mennään koko kierrosalue läpi. Dynovetoja tarvitaan tietysti useita, mutta lopulta näin se nakuttamaton suurimman tehon joka kierroksella antava ennakkokäyrä koneelle saadaan. Jos ihanteelliseksi käyräksi osoittautuu se, minkä vakioboksikin antaa ei ohjelmoitavasta boksista ole tietenkään mitään hyötyä, mutta galleriaasi kun tuossa silmäilin niin tuskinpa se vakioennakko enää se ihanteellinen on. Yleensäkin voi sanoa, että mitä enemmän konetta on alkuperäisestä muutettu sitä huonommin se vakio sytytyskäyrä enää sille koneelle sopii.

Se, että jos vakioboksi muuttaa ennakkoa koko kierrosrekisterissä 7 kertaa ja ohjelmoitavalla on mahdollisuus 15, tekee säätämisestä tietenkin työläämpää, mutta vastapainona koneelle saadaan paremmin soveltuva sytytyskäyrä kun tarkkuus kasvaa. Asiaa voit ajatella siten, että jos se muuttuisi 3 kertaa ja jokainen muuttumakohta olisi haettu koneelle sopivaksi, on käyrä vielä niin karkea että näiden muuttumiskohtien välissä ennakko ei varmasti ole se, minkä kone vaatisi.

Tässä nyt jotakuinkin pääpiirteittäin asiat.

Edit: Korjailtu muutamia typoja ja tehty muutama täsmennys.

Viimeksi muokannut -Zone- päivämäärä 4.4.2010 14:57, muokattu yhteensä 2 kertaa

joku viisaampi vois kertoa että mihinä päin -91 näsäris sijaattoo startin rele ?? tai onko ylipäätänsä releestä kiinni ku startista kuuluu piäni naksahrus ku painaa statarttia ??

joku viisaampi vois kertoa että mihinä päin -91 näsäris sijaattoo startin rele ?? tai onko ylipäätänsä releestä kiinni ku startista kuuluu piäni naksahrus ku painaa statarttia ??

Jos se kuuluu selkeesti startista, on se todennäköisemmin startissa. Jos solenoidi naksahtaa, niin sen herätepuoli on kunnossa, mutta jos startti ei pyöri, vika voi olla solenoidin vahvalla puolen kontaktipinnoissa, startissa (hiilet jne), tai kaapeleissa / niiden liitoksissa tai akun jännite voi olla liian alhainen.

Kannattaa jokaisen liitoskohdan resitanssi mitata. Mitä vähemmän sen parempi. Käytännössä siis esim yleismittarin toinen johto laitetaan akun napaan. Siis napaan ei akunkenkään tai mahdolliseen kiristyspulttiin ja toinen johtoon tai akun kenkään. Näin nähdään vastus liitoskohdassa. Näin käydään läpi kaikki starttimoottorin vahvanpuolen liitokset (myös maadotuspuoli) ja mikäli vastusta ei ole ja akku on täydessä latingissa, on aika purkaa startti vian selvittelyyn. Jos vastusta on liitoksissa vähääkään, niin liitos auki ja hapettumien poisto ennen startin purkua. Solenoidi voi mahdollisesti olla kyllä erillinenkin, mutta jos naksahdus kuuluu startista on varsin todennäköistä että solenoidi sijaitsee siinä.

Ensikerralla voisi pistää toiseen topiciin. Starttimoottorin toimimattomuus ei ole millääntavoin liittyvä 2T moottorin toimintaan tai sen viritykseen.