Pienet kysymykset

Kertokaas ideoita miten estää bensan varastaminen Husqvarna SMR:stä. Kolmatta kertaa bensaletku poikki ja bensat kateissa.

Laitat jonku teräspunos bensaletkun Se ei kuitenkaan estäs letkun pois ottamista hanasta

Kertokaas ideoita miten estää bensan varastaminen Husqvarna SMR:stä. Kolmatta kertaa bensaletku poikki ja bensat kateissa.

Tosiaankin nuo teräspunosletkut ja kunnon kiristimillä kiinni. Ja voihan sinne bensahanan taakse piilottaa partaterän terän sojottamaan mikäli joku alkaa räpeltämään niin saa näppeihinsä.

Kaverin autosta oli useaan kertaan pöllitty bensat, liimasi sitten terät sinne bensakorkin alle jolloin vähän hätäisempi joka alkaa avaamaan saa yllätyksen. Verta oli helvetisti auton kyljessä ja ikkunat paskottu mutta eipä oo sen jälkeen enää bensaa viety

Hahaha, nyt oli kyllä paras ehdotus ikinä mototissa

Kertokaas ideoita miten estää bensan varastaminen Husqvarna SMR:stä. Kolmatta kertaa bensaletku poikki ja bensat kateissa.

Joku varashälytin vois kanssa toimia, tai ainakin ois mahdollisuus saaha tekijä kiinni.

Mutta omaakin asiaa. Millä ihmiset on saanu putken liitokset tiiviiks, kun mulla detsissä vuotaa siitä välipillin ja paisarin liitoksesta ja äänetkin vähän kovemmat kun normaalisti. Jotain pakoputken asennustahnaa oon kokeillu, mutta se toimii ekat 20 km ja sen jälkeen alkaa halkeilla ja vuotaa taas. Se ei varmaankaan oo hyvästä, että pakokaasut vuotaa katteitten sisään. on kyllä tossa vakioputkessa se kiristyspanta ihan turha

Mulla kesti kun laitoin liitoksen väliin pakoputkiliitoksia varten tarkoitettua tahnaa (muistaakseni Bilteman) ja päälle klemmarin. Sitten vaan ajamaan kunnes liitos lämpiää. Mun pitäisi vaan vielä paikkailla kun entinen omistaja vetänyt hirveät patentit..

Pitääkäö V-moottorissa olla pakoputket/akukäyrät ja mutkat identtiset kummassakin sylinterissä ?
Ja sitten sellanen kymysys pakoputkeen liittyen että jos laittaa kummallekkin sylinterille oman ulostulon niin tarviiko putkenvälissä olla joku väliputki joka "yhdistää" pakoputket.

Ei ja ei. Nelarissa pakoputkella ei ole niin suurta vaikutusta tehoihin ja koneen toimintaan kuin kakstahdissa. Mitä paremmin pääsevät kaasut ulos sen parempi. Jotkut kuitenkin väittävät, että pitäisi olla vastapainetta, mutta en tähän itse sano juuta enkä jaata.

Avara putkisto on hyvä, mutta jos laitat liian avaran, tehot laskee. Kyllä nelarissakin pitää putket mitottaa oikein. Ei se vaan ihan yhtä tarkkaa ole kuin 2-tahdissa.

Esimerkiks HD Spora on hyvä esimerkki V2-koneesta missä putket tavoittelee identtisyyttä (ei väliputkee) ja vastaavia "stagger"-putkia on lievemmässä muodossa muissakin V2-malleissa - kevareissa taas esim Varjon V2:ssa sama pituuseron kompensaatio on ajettu putken läpimitalla ja säädöillä. Täytyis perehtyä asian saloihin periaatetasoa paremmin jos tosta tarkemmin pitäis sanoa... mul oli hyvä saksalainen kirja aiheesta (laskentaesimerkein, kuten arvata saattaa saksalaisesta perusteellisuudesta) mutta erehdyin lainaamaan sitä kaverille, ja sillä tiellä se on edelleenkin Nojaa, enpä olis ehtiny/viittiny/tarvinnu miettiä noita tekniikan ihmeellisyyksiä käytännön tasolla... enempi mua kiinnosti ajamiseen liittyvät jutut, ja tekniikka vaan sumeasti ja suurpiirteisesti "need to know"-periaatteella.

Vastapaine, eli siis oikea-aikainen paineaalto mikä työntää pytystä pakokäyrään karannutta kaasua takaisin palotilaan, on tarpeen nelarissakin. Nelarihan lyö käyrä(t) irrotettuna komiaa sinertävää lieskaa tämän karkaavan kaasun merkiks, ja lieska osoittaa pakokaasun sisältävän vielä palamattomia hiilivetyjä. Kun haetaan parasta täyttöä on juurikin perusajatuksena saada tuo palamaton kaasu taas takaisin palotilaan. Vastapaineaalto-ajatus ilmenee yksinkertaisimmin megafoni-putkista (suora putki, missä laajeneva tötterö ja päätypala), joissa päätysuppilo lähettää sykäyksen takaisin tehokkaimmin jollain tietyllä rpm-luvulla (samoinhan erityisesti kilpaveneiden 2t-perämoottoreissa muokattiin koneen luonnetta putken pitutta säätelemällä, ainakin joskus vuonna oh ja voi). Samanlaista resonaatiotahan käytetään nelareissa myös imupuolella, ks. monet parempien urheiluautojen muuttuvapituiset imukanavat. Viisas kirja tosiaan nyt kateissa, että miten noita resonansseja laskis (teho- ja vääntökäyrissä näkyy joskus kyttyröitä kun on huipun ohella osaoptimeita jossain alemmilla kierrosluvuilla, ts. moottorin luonne täyteläisemmän tuntuinen ajossa kuin kärjekäs huipputehoon optimoitu).

Varjo ainakin on suht tarkka vastapaineista, eli jos orggisputkesta poistaa db-killerin moottori ei jaksa enää vääntää (about kilometrin nousulla "viritetty" jäi vakiolle yli 100m - tosin varmaan muutakin kuin putki ja siihen sopivat säädöt kyseessä), eikä se myöskään jaksa enää kiertää huippukierroksille (rajoittimelle) asti isolla vaihteella. Fysiikan perusteista älä kysele, mut kuulemma Hondan putkessa on myös välilaippoja (sanoi yks joka leikkas etupytyn putkea auki), ilmeisesti juurikin osatekijänä jotta koneessa on suht hyvä keskialueen toimivuus. Tässä tällainen monisanainen "en tiedä"-vastaus

Osaisko joku kertoo miks etujarru menee ihan jumiin lämmetessään paljon (ylikuumetessaan) normaalin keittämisen sijaan?

Etupyörä menee siis täysin lukkoon mutta noin vartin jäähdyttelyn jälkeen avautuu taas ja toimii normaalisti. Näin käynyt vain pitkien liukuburnisten jälkeen. 450:n -04vm. Husse kyseessä

vanhat jarrunesteet?

Nesteet vaihdettu keväällä ja paloissakin on vielä pintaa

onks männät missä kunnossa? jumittaaako männät?

kokeile vaikka puhdistaa koko jarrujärjestelmä. jos siellä vaikka on jotain likaa?

Menee hakuammunaksi mutta voisiko johtua lämpölaajenemisesta. Neste laajenee liikaa järjestelmässå joka saa vian aikaan.

Siitähän se tietenkin johtuu mutta miks? Muilta sivuilta tietoa etsiessä ihmisillä on ilmaantunut tätä jos pääsylinterissä on ollu paluulinja tukossa tai jarruletkun murtunut sisältä.

Pitää laittaa jarru osiks, putsata ja puhaltaa kaikki reiät auki ja toivoa että toimii