Yamaha Rd 125 Lc saksan tuonti pyörät

Hei! Onko kellään tarkkaa tietoa siitä, kun tätä ensimmäistä vesijäähdytteistän125Lc mallia jonka vm oli 1982 ja valkoinen väriltään, tuotiin saksasta M-tuonnin kautta v. 1984 ja viimeiset saksan tuonnit rekisteröitiin Suomessa vasta 1985.
Eli onko jollain tietoa montako kappaletta tämä M-tuonti on tuonut tuolloin Suomeen?
Olen kuullut arvioita 200-400 kpl väliltä? Eli on ikmeisen harvinaisia pyöriä nykyään.

Mulla on yksi näistä M-tuonnin RD125LC-pyöristä. Tietääkseni näitä tuotiin kuitenkin vain 20 kpl erä Länsi-Saksasta, ja ne oli "houkuttimeksi" varustettu tunnetun muoviosia valmistavan länsisaksalaisen Pichler-yrityksen (se toimitti myös katteet Länsi-Saksan poliisin BMW-virkapyöriin) kokokatteella. Tuo kate oli/on aerodynaaminen (muistaakseni muinoin Lahden motarilla sain sen 140 km/t RD-mittariin, pakokäyrä oli varmaan tuolloin punahehkuinen), mutta pleksi ei ollu kupera niinkuin normaalisti, vaan kovera - aika ruma siis. Kaitpa joku Heinz on muinoin testannu tuulitunnelissa, että noin on hyvä. Yllättävää kuitenkin, että kate on pian 40 v ajojen jälkeen edelleen ehjä, ei edes ihmeempiä naarmuja, eli laadukas tuote: jopa orggis-teippaukset vielä suht ok. Kaatojen varalta löysin mp-purkaamosta Pichler-katteen varalle: on tosin kellastunu, enkä ole kokeillu saisko gelcoatin kiillotettua siistiks.

En usko, että näitä olis tuotu satoja kappaleita. 1984/1985 markkinoille oli tullut jo tehokkaampia uusia 125-malleja kuten kiivas mutta hauras luistiohjattu Kawa AR-1, Hondan kiva MBX ja pari hv tehokkaampi RD-YPVS. Ekan sarjan RD125LC oli siis tuolloin jo wanhaa kamaa. Muistaakseni Pichler-katteella olevia RD:t myytiin alennetulla hinnalla jotta ne saatiin pois M-Tuonnin nurkista. Eräs merkki vähäisestä myyntimäärästä oli sekin, ettei niitä näkyny liikenteessä silloin ainakaan täällä PKS:lla, kun taas suositut uudet mp-mallit yleistyivät nopeasti. Pichlerit olivat ilmeisesti kaikki aivan 10W-tuotannon-alusta, siis Länsi-Saksa oli ehkä saanu ensimmäisenä toimitukset koska se oli Euroopan suurin markkina-alue.

Yammun RD125LC ei ole "harvinainen", sillä sehän oli 1980-luvun alussa suuri menestys joka puolella Eurooppaa. Pichler-kate ei tee siitä keräilykappaletta, kopan alta se on vain tavallinen 10W, mutta eräänlainen vähäinen osa Suomen mp-historiasta se ehkä on. En usko, että ostaja haluais maksaa siitä erityistä preemiota. Silloisessa Länsi-Saksassa kevarin iskutilavuusraja oli 80 cm3 (ks. RD 80 LC) eli ajokorttiluokkien väliin jäänyt 125 cm3-versio oli siellä vähemmän myyty, joskin RD125-projekteista on ihan viime aikoinakin ollut yhä kirjoituksia saksalaisilla mp-foorumeilla. Mielestäni ekan sarjan RD-LC ilman sitä kirottua YPVS:ää oli kestävin ja paras kokonaisuus, eli entisöinnin väärti. Alkuperäistä pientä stongakatetta taitaa vaan olla nykyään enää vaikea löytää, jos jätät FUGLY-Pichlerkatteen pois?

Edith. Tällä välin RD-vanhus palannut kotiin, ja savutkin otettu - aika hämmästys, että se heräsi parilla potkaisulla käyntiin vuoden seistyään. Talveksi kuitenkin riittää töitä jotta se olisi taas luotettavassa ajokunnossa ensi kaudelle, ja pikku shokki 125-Varjon kuiskaavaan käyntiin verrattuna miten karkeaa mekaanista käyntiääntä 2t-sinkku pitää.

Viimeksi muokannut mustavi päivämäärä 7.8.2023 12:41, muokattu yhteensä 1 kerran

Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta kappaletta M-tuontina tuotua 125Lc-mallia tuotiin Suomeen vuonna 1984 subway surfers Tämä voi olla haastavaa tietoa löytää, sillä tällaiset tiedot eivät aina ole julkisesti saatavilla. On mahdollista, että jokin keräilijöiden tai harrastajien foorumi tai yhteisö voi olla parempi paikka etsiä tarkempaa tietoa tästä asiasta.

Tein sen autolle. Periaatteessa sinulla on oltava CoC (Certificate of Conformity), alkuperäiset asiakirjat, nykyinen rekisterikilpi, ostotodistus ja TUV-todistus. Vaiheet ovat: Todisteen kanssa, että ostit sen (kuten myyntisopimuksen viimeiseltä omistajalta jälleenmyyjältä), menet jälleenmyyjään täällä Saksassa ja pyydät CoC:tä, jos sinulla ei ole sitä. Tämän toimittaa moottoripyöräsi valmistaja ja se maksaa sinulle muutaman euron (maksin noin 100 euroa 2 vuotta sitten Ford-autosta. Se voi maksaa jopa 400 euroa riippuen ajoneuvosi merkistä). CoC:llä ja alkuperäisillä asiakirjoilla siirryt TUV:hen ja teet tarkistuksen (CoC:tä käytetään viitteenä TUV:ssa, joka sisältää tietoja, kuten painon ja hiilidioksidipäästöt). TUV:lla, CoC:llä ja alkuperäisillä asiakirjoilla menet prefektuuriin ja rekisteröit moottoripyöräsi täällä. Sinun on toimitettava vanhat rekisterikilvet hävitettäväksi ja saat uudet saksalaiset asiakirjat. Sitten menet rekisterikilpien valmistajan luo ja pyydät heitä valmistamaan uudet kilvet ja palaat prefektuuriin leimaamaan ne.

Tämä vaihe prefektuurissa kestää useita tunteja. Se on melko nopea. Lisäksi, jos varaat rekisterinumeron (prefektuurin verkkosivuston kautta), voit ostaa rekisterikilvet esimerkiksi Amazonista ja leimata ne ensimmäisen kerran käydessäsi siellä.

Onko tämä auto kestävä ja hyvä / Voiko joku arvioida sen minulle.geometry dash unblocked