Yamaha RD 125

Ei sovi 18" 10W mallin vanne suoraan (jarrulevyerokin). 16" sopii RD ja TZR mallista. Onko se vanne nyt varmasti soikea? Ettei vain olisi tasapainoituspala irronnut. Ja onhan se rengas tasapainoitettu ylipäätään? Vanteen muotovirheen voit selvittää siten, että kiinnität rautalanganpätkän etulokarin kiinnityspulttiin yms ja toinen pää millimetrin etäisyydelle vanteesta kohtaan jossa on vanteen ja renkaan raja.

Kun rengasta pyörittelee, väli kasvaa ja supistuu jos vanne on kiero. En oikein usko että edes on. Tuosta saat vähän käsitystä, mitä ajan takaa: http://youtu.be/VgvjXwyTOMY
Pieniä heittoja vanteessa on aina, kuten renkaissakin ja vasta tasapainotus saa vanteen pyörimään täristämättä. Pienet virheet korjataan tasapainotuspaloilla suuria virheitä ei korjaa nekään.

Tsekkasin sen vanteen, ni huomasin ettei ollut ollenkaan tasapainoitettu. Taitaa johtua siitä sitten.

Tsekkasin sen vanteen, ni huomasin ettei ollut ollenkaan tasapainoitettu. Taitaa johtua siitä sitten.

Jos vanne on ok, niin kannattaa tasapainottaa se. Ei ne rengasliikkeessä ihan kauheasti edes ota siitä. Jos sulla on työkalut mukana, niin vanteen irrottaa rengasliikkeen pihallakin ja säästää euron jos toisenkin. Kannattaa sitä ennen käydä sisällä ja varmistaa ehtivätkö tekemään. Tasapainotuksen kanssa rengasliikkeen ukoilla menee 5-10minuuttia.

Onko jollain tietoa rd:n takahaarukan helojen tai laakereiden mitoista?

Onko jollain tietoa rd:n takahaarukan helojen tai laakereiden mitoista?

Mittoina en just nyt muista, mutta ainakin niitä myy storm motor hintaan 32,50 € http://tinyurl.com/3qyaxpo Pronssihelathan siellä alkujaan onkin.

Eihän kellään ole ylimääräisenä pyörimässä ilmanputsaria + lisäosaa ja öljysäiliötä? Pistäkää YV:tä, jos löytyy niin saadaan ärdee-projektia eteenpäin (kone lyödään kiinni ensi viikolla).

Nettivaraosa ja Osa-Id : 1158644 (pistä hakukenttään)
Kysäise.

Käykö 125DT:n sylinteri 125RD:seen?
Kaveri vaan kysy multa kun ei ite tienny ja mä päätin laittaa tänne kysymystä.
RD on kuulemma 80-luvun alkupuolelta.

Käykö 125DT:n sylinteri 125RD:seen?
Kaveri vaan kysy multa kun ei ite tienny ja mä päätin laittaa tänne kysymystä.
RD on kuulemma 80-luvun alkupuolelta.

Jos on DTLC mk1-3 http://img692.imageshack.us/img692/1889 ... aminen.jpg niin käy. DTR sylinteri ei käy.

Onko RD pyöränä liian nuori ja liian vanha? Minähän olen luopumassa RD:stä ja nyt vähän ihmettelen ettei se kiinnosta ketään. Hintakaan ei pitäis olla paha, en edes yritä saada siihen uhrattua rahaa myyntihinnassa takaisin. Ilmeisesti se on vielä liian nuori veteraaniksi ja liian vanha nykypyöräksi. Pitäis varmaan roudata se englantiin ja myydä siellä.

Saman ilmiön olen huomannut. Mähän harkitsin rd:n vaihtamista joskus enskapeliin. Oikeastaan voisin vaihtaa vieläkin, mutta sopivaa ostajaa ei ole. Jos pyörän antaisin ilmaiseksi menisi heti. Ja päivä menisi kun en enää pyörääni omaksi tuntisi. Olen sitten päättänyt ajaa edelleen tolla itse. Eihän se huono peli ole, mutta veri vetää metsäpoluille ja kalaressuille. Enskamopoakin harkitsin, mutta reissut olisi sillä pakko rajoittaa korkeintaan 100km ympyrän sisälle (joka sekin on jo aikamoista tuskaa mopolla).

Sulla on sen verran tuossa omassa pyyntiä, että ei ilmeisesti ole "keuliikse, polttaako kumia, onko siinä sähkötartti, endooko, saakssiihen täystehosarjaa ja kireempää nokkaa + mitä kureja siin on" -puheluita tullut. Noille en viitsisi omaani myydä tuhottavaksi. Aikuisia ei kiinnosta ajaa kevarilla (pääkopan sisäinen ennakoluulovika), eli yksinkertaisesti ostajat on vähissä. Englannistakaan tuskin tulee kukaan hakemaan. Harmi sinänsä.

Yksi missä voisit kokeeksi mainostaa on foorumit, jossa 30-40v sakki keskustelee. "Hei sinä joka nuorena omistit 125 RD:n. Nyt olisi muistoja verestään hyvä pyörä myynnissä.." tyyliin voisi kokeilla. Prätkiä harrastavat ko. ikäluokan jannut ajaa pääosin jo isommilla ja se lainausmerkkien sisään sopiva tyyppi ei ehkä ole tullut ajatelleeksi että näitä voisi olla vielä hyviäkin yksilöitä olemassa tai ei ole tullut vaan ajatelleeksi koko asiaa. Sen vaimokin saattaisi sanoa kevarille helpommin kyllä kuin 750cc ohjukselle

***
Kolmepuokit kisaa http://www.rdseries.it/coppermine/thumb ... ?album=107 ...
Ja mahtuihan sinne yksi 125cc:llakin http://www.rdseries.it/coppermine/displ ... =107&pos=8

Kyllä se varmaan noin on.
Ei mullakaan mitään pakkoa ole myydä ja jos se menee, niin mieluusti ns. hyvään kotiin.
Mistä nuo kuvat on? Onko ihan vakioita? PikkuRD näyttäis olevan ihan vakio etujarrulla.
Tuolla isossa maailmassa osataan pitää harrastusajokeilla hauskaa! Tuskimpa tuossa kuitenkaan ihan verenmaku suussa ajetaan?

Giuseppe and RD125LC YPVS in the track for SUPERTROPHY YAMAHA RDSERIES in Italy.
http://www.rdseries.it/coppermine/album ... CT3992.JPG
Tarkempaa tietoa ei ole, mutta ilmeisesti RD klubin kokoontuminen kyseessä.

Onko kukaan asentanut Yamaha RD 125 lc -82 malliin TZR Yammun 26mm kaasutinta?
Itse laitoin ja aloitin vakioasetuksista neula 4. urassa ja 190 suutin. Selkeästi saa liikaa menovettä kun tulppa on musta ja karstainen ja kulutus 5.8 L/100km (vakio 24mm kaasarilla & 155 pääsuuttimella 3.6-3.7L/100km)

Ei ole menoon sanottavammin vaikuttanut vaikka olen suuttimissa tullut alaspäin 190-180- 170 ja poistanut vielä ilmansuodattimenkin välistä. Kulkee mittariin nyt sen 125 kun orkkiksella otti 135 km/h. Olikos tässä kaasutinmallissa joku tehosuutin mitä en ole ottanut kokeiluissa ollenkaan huomioon? Kaasuttimeen on lyöty leima 2RH-00 eli suomipyörä-tetsarin kaasutin..

-Zone-:n hyvillä neuvoilla en ole neulan asentoon koskenut kun melko mukavasti etenee keski- ja alakierroksilla. Ei vaan meno maistu enää 125:n nopeuden jälkeen

Kaasuttimen vaihdon ajatuksena oli nostaa huippuja n. 10km/h kun tulee tuommoisia +200km reissuja Yammu-sedällä päristeltyä ja väliin mahtuu reipas 50km moottoriteitäkin niin ei tarvitsisi ihan kapula pohjaan asti väännettynä edetä muun liikenteen seassa > 130 km/h

Olisiko viisaampaa unohtaa koko 26mm kaasutin ja vaan yksinkertaisesti vaihtaa isompi suutin tuohon 24 milliseen Mikuniin? Tehariakin harkitsin mutta satojen kilometrien matka-ajossa siinä menee tärinässä luultavasti hermot ja korvat

Tzr:n 26mm mikuni on rungoltaan sama vm ss kuin ypvs mallin RD:ssä. Sisuskalut on vähän eri arvoilla. YPVS mallin neula-, suutinarvot ja kaasarisäädöt löytyy faktaosiosta tiedostosta Fakta RD125lc Specs Models 1-3.pdf jotka voi olla enemmän sinnepäin, kuin TZR mallin. Tuskin ihan ihanteelliset on nekään noin suoralta kädeltä. Parhaimman kotimaisen kaasarin säätöohjeen olen löytänyt Tiittasen kirjasta (myös faktaosiossa).

Sinänsä kaasutinta ei olisi vielä tarpeen vaihtaa suurempaan. Onhan vanhemmasta 10W koneesta todistetusti 180cc:llä rutistettu sillä 24mm kaasarillakin 28 kampiakselihevosta. Tietty jollain 30mm mehumaijalla siitä olisi saattanut irrota vielä lisääkin, mutta pointti on että kyllä 24mm kaasaristakin seosta mahtuu läpi menemään. Josta pääsemmekin siihen miksi se kaasarin koon suurentaminen ei aina teekään moottoria yhtään sen tehokkaammaksi.

Pistänpä tähän itseltäni lainauksen jonka postasin kerran jo toisaalle, kun en jaksa sitä uudelleenkaan kirjoittaa. Ehkä se saa ymmärtämään kaasutinta paremmin tai ainakin uudessa valossa. Tekstillä en kyseenalaista kenenkään älynlahjoja, vaan tarkoitus on että , hekin ymmärtäisivät joille kaasutin on mystinen kapistus. Siispä rautalankaversiona asiaa:

**
Mikä on kaasutin?

Moottoreista vähän ymmärtävät ja miksei osa pidemmällekin ehtineistä määrittelee kaasuttimen merkityksen olevan seossuhteen säätämisen ohella myös tehoa tuova kapistus. Asia on tietyllä tavalla ymmärrettävää sillä kaasukahvan kääntäminenhän suuremmalle saa pyörän kulkemaan kovempaa. Asia on seossuhteen osalta oikein, vaan kaasuttimen tehtävä on toimia myös tehoa rajoittavana tekijänä. Kuulostaako hullulta? Minäpä selitän...

Jos otamme moottorista koko kaasuttimen pois + laitamme polttoaineletkun päähän sopivan suuttimen ja työnnämme tämän kaasarin imukaulaan, voidaan vehkeellä ajaa, mikäli seossuhde on käymisen kannalta edes likimain kohdillaan. Moottorin käynnistyttyä ”kaasutin” on nyt periaatteessa täysillä ja ajaminen olisikin varsin mielenkiintoista, kun ainoa tapa hillitä eteenpäin liikuttavaa energiamäärää olisi jarruttaminen.

Tähän perustuu kaasuttimen luistin tehtävä. Sen tarkoituksena on säätää virtauspinta-alaa. Eli sitä määrää ilmaa, minkä moottorilla on mahdollisuutta sisään imeä. Kaikki varmaan sen verran tietävät, että liian pieni kaasutinhan rajoittaa moottorista saatavaa tehoa. Mopoissa tämän huomaa selvimmin viritettäessä, sillä viritysaste on alhainen ja se usein esim kolminkertaistetaan.

Mopossa isompi kaasutin ymmärrettävästi auttaa samalla, mutta kevarin tehojen kolminkertaistaminen onkin jo haaste, mutta palataanpa kaasuttimen virtausalaan. Pienessä kaasuttimessahan tämä virtauspinta-ala on maksimillaankin pienempi, kuin suuremmassa kaasuttimessa.

Eli kun emme käännä kaasukahvaa, luisti tukkii ilman virtausreitin lähes kokonaan ja rajoittaa moottorista saatava tehoa ja vastaavasti kun käännämme kaasukahvasta saamme luistin nousemaan ylemmäksi. Virtauspinta-ala suurenee ja moottorin teho suurenee. Näin ollen kaasutinkin ON myös tehoa rajoittava elementti.

Seossuhde.

Jotta moottori toimisi mahdollisimman hyvin pitää polttoaineen määrä suhteessa moottorin ilmamäärään olla sopiva. Koska käytössä on kiinteäkokoinen pääsuutin, mutta kaasuttimen virtausala muuttuva liikkuvan luistin johdosta pitää polttoaineen määrää jotenkin säätää suuremmalle sitä mukaa, kun ilman virtauspinta-ala kaasuttimessa kasvaa. Tämä toiminta on hoidettu luistin neulalla. Kun luisti nousee, nousee neula sen mukana.

Luistin neula liikkuu suutinputkessa ja polttoaine virtaa suutinputken ja neulan välisestä raosta. Jotta polttoainetta saataisiin enemmän kun luisti on noussut korkeammalle, pitää neulan olla sen päästä ohuempi, jotta neulan ja suutinputken väliin jäävä rako suurenee. Aivan samoin, kuin luisti säätää kaasuttimen ilman virtauspinta-alaa, säätää neula suutinputken virtauspinta-alaa.

Tämä on helvetin yksinkertaistettu versio kaasuttimesta, mutta tässä on sen perusajatus joka tulee ymmärtää jos aikoo kaasutinta ajatella edes yhtään sellaisena värkkinä, kuin se on.

Jos edellä kirjoitettu on ymmärretty, ei pitäisi olla vaikea tajuta esim. miksi neulaa nostamalla seos rikastuu ja päinvastoin. Eli sekin nyt vielä rautalangasta: Jos ajatellaan luistin olevan samassa asennossa ja nostamme neulaa, niin virtausala neulan ja suutinputken välissä kasvaa sillä neulahan ohenee sen päätä kohden. = Seos menee rikkaammalle sillä ilman virtauspinta-ala ei muuttunut, mutta polttoaineen virtausala muuttui. Tästä syystä neuloillakin on numeroarvot. http://108.7.61.132:8080/rogerbzxcr/Mik ... eedles.bmp

**

Eli; Tehon nostamista kannattaisikin lähteä hakemaan ensin muualta. Ehkä tämä valaisee hivenen, että perusajatus oli hivenen pielessä. Isompi kaasari on tehon nostossa kyllä ihan ok, mutta se edellyttää että alkuperäisen suurin mahdollinen virtausala on se tehoa rajoittava pullonkaula.

Edit: Nettimoton ID 1175896
Melkoisen etukeno ajoasento kun katsoo yksilön jalkatappi/vaihdepoljinratkaisua. Omistaja täällä?

Edit2: Avaudutaas välillä. Mulla on nyt tauko rd:llä ajossa. On tollanen palovamma (jees miten mukavia ovat) kädessä. Scootterilla onnistuu ajo kun voi ajella kokoajan yhdellä kädellä. Ilma olis tänään hyvä rd:lläkin ajaa, mutta kun ei niin ei. Mjoo.. Se olis huomenna tasan 11 viikkoa tupakkilakossa. Jos olisin kokoaika polttanut edelliseen tahtiin, niin se 11 viikkoa olisi tarkoittanut 2310 savuketta. Laskin kerran että olen elämäni aikana polttanut noin 11680 askia. Se on aikamoinen kasa tupakkaa